Onko Thaimaassa lämmin joulukuussa?

Miksi Thaimaassa ei sää koskea päähän?

Se Bangkokin kostea, raskas kuumuus. Se painautuu ihoa vasten heti lentokoneesta astuessa. Ilma on sakea suitsukkeiden, jasmiinin ja paistetun chilin tuoksuista. Tuntuu kuin astuisi toiseen maailmaan, aikaan jossa hengillä ja kunnioituksella on painoarvoa.

Siinä maailmassa, hymyjen keskellä, on hiljaisia sääntöjä. Näkymättömiä rajoja, jotka on piirretty ilmaan. Yksi niistä leijuu kaikkein korkeimmalla, ihmisen pään ympärillä.

Pää on sielun asuinsija. Se on temppeli. Se on ihmisen korkein ja pyhin kohta, yhteys taivaaseen. Sitä ei kosketa kevyesti, ei edes leikillään. Ei taputeta, ei silitetä. Se on toisen ihmisen henkilökohtainen pyhäkkö.

• Pää on theravada-buddhalaisuudessa kehon pyhin osa. Sielun, khwanin (ขวัญ), uskotaan asuvan siellä.
• Älä koske thaimaalaisen päähän. Tämä koskee myös lapsia. Pään koskettaminen on syvä loukkaus ja epäkunnioituksen osoitus.
• Jalat ovat kehon alin ja epäpuhtain osa. Ne ovat yhteydessä maahan, tomuun ja likaan.
• Jaloilla osoittaminen on äärimmäisen halveksuvaa. Älä koskaan osoita ihmisiä, esineitä tai varsinkaan Buddhan kuvaa jaloillasi. Älä nosta jalkojasi pöydälle tai tuolille niin, että jalkapohjasi osoittavat jotakuta kohti.

Ja sitten on jalat. Ne, jotka kulkevat maan tomua. Ne ovat alhaalla, ne ovat maallisia. Niillä osoittaminen on kuin heittäisi lokaa toisen sielun päälle. Se on hiljainen kirous, syvä halveksunta.

Kädet pois päältä. Katse ylös, mutta jalat maassa. Sellaista on kunnioitus siellä, missä henget vielä kuiskivat lootuskukkien terälehdillä ja kultaiset temppelit kurottavat kohti aurinkoa. Pää on pyhä. Pää on sielun koti.

Kannattaako Thaimaahan matkustaa huhtikuussa?

Mee vaan, Thaimaa huhtikuussa ihan jees! Ei oo yhtään huonoo kuukautta sinne reissaamiseen, mut jos pakko valita, niin maalis-huhtikuu on ehkä vähän sellanen.. No, ei siis huono ollenkaan, mut voi olla tosi kuuma. Rannalla on silti kiva olla, varsinkin saarilla. Mut kaupungeissa, niissä se helle voi olla ihan tappava. Eli jos tykkää kuumasta, niin menee hienosti.

Miksi huhtikuu voi olla kuuma?

• Se on osa kuivaa kautta, ja lämpötilat nousee tosi korkeelle.
• Esimerkiksi Bangkokissa voi olla yli 40 astetta varjossa. Siis ihan hullua kuumuutta. Ei millään meinannut jaksaa liikkua missään ilman ilmastointia.

Mitä kannattaa ottaa huomioon?

• Nesteytys: Juo vettä, vettä ja lisää vettä! Ja ehkä jotain urheilujuomaa kans, jos hikoilee paljon.
• Vaatetus: Kevyet, löysät vaatteet on ehdottomat. Puuvillaa tai pellavaa.
• Aktiviteetit: Suunnittele kuumimmat tunnit sisätiloihin tai veden ääreen. Aamut ja illat on parhaita ulkoiluun.
• Ranta: Saarilla on usein vähän viileämpää merituulen ansiosta. Esimerkiksi Phuketti tai Koh Samui voi olla kivempi kuin mantereella. Siellä oli tosi mukavaa viime vuonna juuri huhtikuussa, aurinkoa riitti ja meri oli lämmin.

Kannattaako thaimaaseen mennä kesällä?

Mä en menisi Thaimaahan kesällä, en todellakaan. Viime vuonna olin siellä toukokuun lopulla, ja oli niin kuuma ja kostea että meinasi loppua happi. Vettäkin satoi melkein joka ilta kaatamalla, sellaisia trooppisia kuuroja. Mutta se ei ollut se pahin. Se kosteus, se oli jotain aivan hirveää. Tuntui että iho menee ihan klimpiksi.

Kesällä Thaimaassa on sadekausi. Se alkaa yleensä toukokuussa ja kestää lokakuuhun. Toki aurinkoa paistaa silloin enemmän kuin Suomen kesällä, mutta se sade on todella runsasta. Esimerkiksi Bangkokissa ja Chiang Maissa se on todella selkeää.

• Kuuma ja kostea ilmasto: Vaatteet tuntuvat aina märiltä, hiki ei haihdu.
• Rankkasateet: Voi kestää tunteja, voi pilata päiväretket.
• Merivesi: Saattaa olla sameaa rankkasateiden takia.

Yritin kyllä nauttia, käydä rannoilla ja syödä hyvää ruokaa. Mutta se helle, se oli todella raskasta. Mun mielestä paras aika mennä on ehdottomasti kuivan kauden aikaan, marraskuusta helmikuuhun. Silloin sää on paljon miellyttävämpi.

Milloin Thaimaassa on uusivuosi?

Thaimaan uusivuosi, Songkran, on 13.–15. huhtikuuta.

Mä olin Chiang Maissa 2019 just Songkranin aikaan. Se kuumuus oli ihan uskomaton, yli 40 astetta varjossa. Sitä ei voinut paeta mihinkään, ilma seisoi ja hiki virtasi heti kun astui ulos ilmastoidusta huoneesta. Koko kaupunki odotti jotain.

Ja sit se alko. Koko kaupunki muuttu yheks jättimäiseks vesisodaks. Se ei ollu mikään pieni leikki. Lava-autojen lavat oli täynnä porukkaa ja isoja vesitynnyreitä, joissa oli jääpaloja. Se vesi oli ihan jäätävän kylmää ja shokki kuumalla iholla.

Muistan sen hetken kun kävelin ulos hotellista vanhan kaupungin muurien sisällä. Sekunnissa olin läpimärkä. Joku paikallinen poika ampui super soakerilla suoraan naamaan ja nauroi päälle. Ei siinä voinu ku nauraa mukana, se ilo oli niin tarttuvaa. Kukaan ei säästynyt.

Se ei kuitenkaan ole pelkkää vesisotaa, vaikka se onkin näkyvin osa. Koko juhlassa on syvempi merkitys, kyse on puhdistautumisesta ja uudesta alusta. Se on tosi tärkeä perhejuhla.

• Vesisota: Kaikista tunnetuin osa. Symboloi vanhan vuoden lian ja huonon onnen pois pesemistä. Kaikkialla soi musiikki ja ihmiset tanssivat kaduilla kastellen toisiaan. Vettä tulee ämpäreistä, letkuista ja vesipyssyistä.

• Perinteet: Kyseessä on perhejuhla. Perheet kokoontuvat yhteen, kunnioitetaan vanhempia kaatamalla hajustettua vettä heidän käsilleen. Tämä on tosi kaunis ja rauhallinen tapa osoittaa kunnioitusta.

• Uskonto:Buddha-patsaat pestään ja ihmiset käyvät temppeleissä rukoilemassa ja tuomassa lahjoja munkeille. Tämä on se juhlan hengellinen puoli.

• Talkkijauhe: Veden lisäksi ihmisten kasvoille sivellään usein valkoista, din sor pong -nimistä talkin ja veden seosta. Se on siunauksen merkki. Mun naama oli koko päivän valkoisen tahnan peitossa.