Ketkä sotivat toisessa maailmansodassa?

Ketkä sotivat toisessa maailmansodassa? Pääosapuolet

Monet pohtivat, ketkä sotivat toisessa maailmansodassa ja miten historian suurin konflikti rakentui. Tämän laajan historian aiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan nykyisen maailmanjärjestyksen taustoja ja valtioiden välisiä suhteita. Tutustu historian merkittävimmän suursodan keskeisiin ryhmittymiin ja liittolaisuuksihin välttääksesi väärinkäsitykset menneisyyden tärkeistä tapahtumista.

Ketkä sotivat toisessa maailmansodassa?

Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939-1945 kahden suuren sotilasliittoutuman, akselivaltojen ja liittoutuneiden, välillä. Sota voi liittyä moniin eri tekijöihin ja alueellisiin konflikteihin, joten osapuolten kokonaisuus riippuu usein siitä, missä vaiheessa ja millä rintamalla tilannetta tarkastellaan. Päävastakkainasettelu muodostui kuitenkin Saksan, Italian ja Japanin johtaman blokin sekä niitä vastustaneiden Ison-Britannian, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen ympärille.

Globaali sota kosketti lopulta lähes kaikkia maailman maita, ja se vaati arvioiden mukaan 70-85 miljoonaa kuolonuhria. Historian verisin konflikti alkoi virallisesti Euroopassa syyskuussa 1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan, mutta Aasiassa laaja sotatila oli vallinnut Japanin ja Kiinan välillä jo vuodesta 1937.

Akselivallat - Toisen maailmansodan aloittajat

akselivallat ja liittoutuneet muodostivat toisen maailmansodan keskeiset ja vastakkaiset sotilasliittoutumat. Nämä valtiot pyrkivät aggressiiviseen alueelliseen laajentumiseen ja uuden maailmanjärjestyksen luomiseen omilla vaikutusalueillaan. Liittouman ytimen muodostivat kolme päämaata: kansallissosialistinen Saksa, fasistinen Italia ja keisarillinen Japani.

Syyskuussa 1940 nämä kolme maata sinetöivät virallisen liittonsa allekirjoittamalla kolmivallan sopimuksen. Myöhemmin sotaan liittyi akselivaltojen puolelle myös muita maita, kuten Unkari, Romania ja Bulgaria, jotka hakivat liitosta joko turvaa Neuvostoliittoa vastaan tai lupauksia uusista maa-alueista. Akselivaltojen sotilaallinen ja taloudellinen pohja oli kuitenkin pitkässä kulutussodassa selvästi liittoutuneita heikompi, mikä johti liittouman asteittaiseen murenemiseen vuodesta 1943 alkaen.

Liittoutuneet - Demokratioiden ja suurvaltojen rintama

Liittoutuneet muodostivat vastavoiman akselivaltojen valloitushaluille. Alussa rintama oli pääasiassa Ison-Britannian, sen kansainyhteisön sekä Ranskan varassa, mutta sodan edetessä liittoutuma laajeni käsittämään mitkä maat sotivat toisessa maailmansodassa kattavammin globaalilla tasolla. Tähän ryhmittymään kuuluivat Ison-Britannian lisäksi Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Kiina.

Vuonna 1942 annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen allekirjoitti alkujaan 26 maata, ja sodan loppuun mennessä lukumäärä kasvoi vielä yli kahdellakymmenellä. Liittoutuneiden sisällä tärkeintä strategista valtaa käyttivät kuitenkin Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajat Winston Churchill, Franklin D. Roosevelt ja Josif Stalin. Heidän johtamiensa maiden teollinen mahti ja valtavat sotilasresurssit käänsivät sodan kulun lopulta akselivaltojen täydelliseen ja ehdottomaan antautumiseen vuonna 1945.

Inhimillinen hinta ja sodan seuraukset

Sodan synkin ja pysäyttävin piirre oli sen valtava inhimillinen tuho, joka kohdistui rintamien ohella massiivisesti siviiliväestöön. Muistan elävästi, kun opiskeluaikoina tutkin ensimmäistä kertaa sodan uhrilukuja ja jouduin pyyhkimään silmiäni - pelkät kylmät tilastot saivat vatsan kääntymään ympäri. Suurin taakka lankesi Neuvostoliitolle, joka menetti arviolta 26-27 miljoonaa kansalaistaan, ja Kiinalle, jossa kuolonuhrien määrä nousi noin 20 miljoonaan.

Hävityksen mittakaava Euroopan itärintamalla ja Aasian miehitetyillä alueilla oli jotain sellaista, mitä nykyihmisen on vaikea käsittää. Siviiliuhrien määrä ylitti monissa maissa sotilasuhrit moninkertaisesti strategisten pommitusten, nälänhädän ja holokaustin kaltaisten raakuuksien vuoksi. Sota muutti peruuttamattomasti valtioiden rajoja, käynnisti siirtomaavaltojen purkautumisen ja jakoi maailman vuosikymmeniksi kylmän sodan kaksinapaisuuteen.

Toisen maailmansodan osapuolet vertailussa

Akselivallat

1. Sodan alkuvaiheen salamasotataktiikka ja korkea sotilaallinen valmius
2. Alueellinen laajentuminen, elintilan valtaus ja uusi maailmanjärjestys
3. Fasismi, kansallissosialismi, militarismi ja autoritaarisuus
4. Saksa, Italia, Japani

Liittoutuneet

1. Valtava teollinen tuotantokapasiteetti, suurempi väestöpohja ja raaka-ainevarat
2. Akselivaltojen aggression pysäyttäminen ja alueellisen koskemattomuuden palauttaminen
3. Demokratia, kapitalismi ja kommunismi (monimuotoinen koalitio)
4. Iso-Britannia, Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Kiina

Pienten valtioiden vaikeat valinnat: Suomen tie ja frictions

Suomi, noin 3,7 miljoonan asukkaan pieni pohjoismainen valtio, joutui vuonna 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi talvisodassa. Maa joutui taistelemaan yksin ilman suurvaltojen virallista tukea vaikeissa talviolosuhteissa.

Ensimmäinen yritys selviytyä sodan jälkeisessä eristyksessä oli hakea turvaa Ruotsista ja länsivalloista. Tämä kuitenkin epäonnistui diplomaattisen painostuksen vuoksi, ja Suomi jäi vaaralliseen tyhjiöön ilman elintarvikkeita ja aseita.

Lopulta syntyi vaikea oivallus: selviytyminen vaati pragmaattista mutta vaarallista yhteistyötä natsi-Saksan kanssa. Suomi lähti jatkosotaan vuonna 1941 erillissotana Saksa rinnallaan saadakseen takaisin menetetyt alueet.

Maa onnistui säilyttämään itsenäisyytensä ja demokraattisen järjestelmänsä, mutta hinta oli kova. Lopulta vuonna 1944 Suomi joutui kääntämään aseensa Saksaa vastaan Lapin sodassa ja menetti sotasorvauksissa merkittäviä alueita idästä.