Onko kaikki raha velkaa?

[Onko kaikki raha velkaa]: 95% digitaalista rahaa

Rahajärjestelmän rakenteet ja digitaalisen rahan osuus mietityttävät monia talouden tarkkailijoita. Tutustu siihen, onko kaikki raha velkaa ja miten raha ja velka liittyvät kiinteästi yhteen nykyisessä talousjärjestelmässä ja mitä seurauksia velkojen poismaksulla olisi.

Onko kaikki raha todella pelkkää velkaa?

Kyllä, modernissa talousjärjestelmässä lähes kaikki raha on velkaa. Tämä saattaa kuulostaa hätkähdyttävältä tai jopa järjestelmän virheeltä, mutta se on nykyisen rahajärjestelmän tietoinen suunnitteluperiaate. Arkiset pankkitililläsi näkyvät numerot ja lompakossasi olevat käteiset setelit ovat kummatkin jonkin pankin taseeseen kirjattua velkaa.

Kun aloin vuosia sitten syventyä makrotalouteen, tämä konsepti tuntui omastakin mielestäni absurdilta. Ajattelin, että rahalla täytyy olla jokin konkreettinen tuki takanaan - aivan kuten ennen vanhaan oli kultakanta. Mutta totuus paljastui nopeasti. Kun viet satasen pankkiin, et talleta sinne fyysistä arvoa, vaan annat pankille lainan. Vastineeksi pankki lupaa maksaa sen sinulle takaisin, kun sitä pyydät. Tilisi saldo on siis pankin velkaa sinulle.

Keskuspankkiraha ja liikepankkiraha pyörittävät taloutta

Moderni raha jaetaan kahteen päätyyppiin: keskuspankkiraha ja liikepankkiraha, jotka elävät jatkuvassa rinnakkaiselossa. Setelit ja kolikot sekä liikepankkien keskuspankissa pitämät talletukset ovat keskuspankkin velkaa, kun taas tavalliset digitaaliset tilisaldot ovat suoraan liikepankkien vastuita. Digitaalinen talous on kasvanut niin suureksi, että fyysisen käteisen ja digitaalisen rahan suhde on muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä.

Tarkat tutkimukset ja talousjärjestelmän seuranta osoittavat, että nykyään noin 95 prosenttia kaikesta kierrossa olevasta rahaluokituksesta on digitaalista liikepankkirahaa. Vastaavasti vain noin 5 prosenttia on fyysistä keskuspankkirahaa eli käteistä.^[2] Mutta tässä piilee mielenkiintoinen avoin silmukka, johon monet asiantuntijat usein kompastuvat: jos yritetään ymmärtää, miksi raha on velkaa, herää kysymys, mitä tapahtuu silloin, jos jokainen maailman kansalainen ja yritys maksaisi velkansa pois kerralla? Palaan tähän kiehtovaan skenaarioon ja sen seurauksiin hieman myöhemmin tässä artikkelissa.

Miten uusi raha syntyy tyhjästä?

Uutta rahaa luodaan joka päivä hajautetusti tuhansissa liike-, säästö- ja osuuspankeissa, kun ne myöntävät luottoja asiakkailleen. Moni uskoo yhä vanhaan myyttiin, jonka mukaan pankit tarvitsevat ensin jonkun tekemän talletuksen voidakseen lainata kyseiset rahat eteenpäin toiselle asiakkaalle. Tämä käsitys on virheellinen.

Raha syntyy kirjanpidollisella napinpainalluksella. Kun otat asuntolainaa tai yritysluottoa, pankki ei siirrä euroja muiden säästäjien tileiltä. Pankki luo uuden saatavan ja sitä vastaavan talletuksen suoraan tilillesi. Luotonlaajennus kasvattaa talouden kokonaisrahamäärää välittömästi. Kun taas lyhennät lainaasi, tapahtuu päinvastainen ilmiö: rahaa kirjaimellisesti häviää kierrosta ja rahamäärä supistuu.

Muistan elävästi, kun keskustelin erään pienen yrityksen talousjohtajan kanssa, joka yritti epätoivoisesti hakea rahoitusta laajennukseen. Hän oli varma, että pankin nihkeys johtui siitä, ettei pankeilla ollut tarpeeksi käteistä holveissaan. Se oli oppitunti meille molemmille. Pankkien todellinen jarru ei ole rahan puute, vaan sääntely ja riskienhallinta. Liikepankki tarvitsee vakavaraisuussääntöjen mukaan tarpeeksi omaa pääomaa suhteessa riskipainotettuihin saamisiinsa, mikä asettaa todellisen rajan sille, kuinka paljon uutta luottoa se voi luoda markkinoille.

Eri rahamuotojen vertailu talousjärjestelmässä

Keskuspankkiraha (Käteinen)

• Erittäin pieni, tyypillisesti noin 5 prosenttia kokonaisuudesta

• Keskuspankin virallista velkaa haltijalle, laillinen maksuväline

• Kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki

Liikepankkiraha (Tilivarat)

• Valtava enemmistö, noin 95 prosenttia kaikesta käytössä olevasta rahasta

• Liikepankin velkaa tallettajalle, perustuu luottamukseen ja talletussuojaan

• Yksityiset liike-, säästö- ja osuuspankit

Matin asuntolaina ja rahan syntymisen kitka

Matti, 34-vuotias ohjelmistoinsinööri Tampereelta, päätti ostaa ensimmäisen oman asuntonsa ja haki pankista 200.000 euron asuntolainaa. Hän kuvitteli prosessin olevan pelkkää paperisotaa, jossa pankki siirtää muiden säästäjien tileiltä varoja hänen käyttöönsä.

Ensimmäinen yritys kaatui kuitenkin byrokratian rattaisiin, kun Matti huomasi, että pelkkä hyvä palkka ei riittänyt takaamaan nopeaa päätöstä. Pankki vaati tiukkoja selvityksiä ja omarahoitusosuutta, ja Matin stressitaso nousi viikkojen odottelun aikana.

Läpimurto tapahtui, kun Matti ymmärsi sääntelyn logiikan: pankki ei etsinyt holvista rahoja, vaan varmisti, että sen oma pääomapuskuri kesti uuden luoton riskit. Kun tarvittavat lisätakuut järjestettiin, laina hyväksyttiin.

Lopulta pankki loi 200.000 euroa uutta rahaa suoraan Matin tilille bittien siirrolla. Tämä operaatio kasvatti talouden rahamäärää välittömästi, mutta Matille se tarkoitti 25 vuoden takaisinmaksuohjelmaa ja konkreettista oppituntia velkarahan luonteesta.