Mitä suolaa kannattaa ostaa?

Mitä suolaa kannattaa ostaa: Eri vaihtoehtojen vertailu

Oikean suolatyypin valitseminen ruoanlaittoon ja leivontaan parantaa makuelämystä merkittävästi. Tutustumalla erilaisiin vaihtoehtoihin löydät juuri omiin tarpeisiisi sopivan mitä suolaa kannattaa ostaa tuotteen kaupan hyllyltä.

Mitä suolaa kannattaa ostaa arkeen ja juhlaan?

Valinta siitä, mitä suolaa kannattaa ostaa, voi tuntua hämmentävältä ruokakaupan hyllyjen välissä. Oikea valinta riippuu pitkälti siitä, etsitkö edullista perussuolaa keitinveden maustamiseen, natriumia vähentävää vaihtoehtoa terveyden vuoksi vai hienostunutta sormisuolaa annosten viimeistelyyn. Suolan valinta on monen tekijän summa.

Muistan elävästi, kun itse aloitin tarkemman ruoanlaiton ja ostin kotiin hienoa Himalajan ruususuolaa siinä uskossa, että se tekisi kaikesta maagisesti parempaa. Laitoin sitä pastan keitinveteen - ja hukkasin vain rahaa. Keitinveteen nimittäin riittää aivan tavallinen, halpa merisuola tai vuorisuola. Seuraavaksi opimme, miten välttää nämä virheet.

Millaista suolaa kannattaa käyttää eri ruokiin? Opas valintaan

Eri suolojen suutuntuma, kiteiden koko ja sulamisnopeus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten ne korostavat ruoan makuja. Peruskeittoon ja hienostuneeseen viimeistelyyn tarvitaan aivan eri tuotteet. Kiteiden muodolla on merkitystä.

Tavallinen hieno ruokasuola ja karkea merisuola ovat keittiön työjuhtia, joiden tehtävä on liueta ruoan joukkoon valmistuksen aikana. Niiden natriumkloridipitoisuus on yleensä noin 98-99 prosenttia, mikä tekee mausta puhtaan suolaisen ilman sivumakuja. Hienoa suolaa valitessa kannattaa varmistaa, sisältääkö se jodia, sillä jodin saanti on monella nykyään vähäistä. Karkea suola taas puolustaa paikkaansa erityisesti graavauksessa ja suurissa keitinvesissä.

Erikoissuolat - ja tästä moni yllättyy - eivät sovellu pitkään haudutettaviin ruokiin. Niiden hienot hiutaleet sulavat liian nopeasti ja hukkuvat liemeen. Sormisuolojen, kuten maldon suola vs suolankukka, taika perustuu juuri siihen, että rapea kide pureskellaan suussa yhdessä ruoan kanssa. Jos heität ne kattilaan, maksat turhasta.

Mitä eroa on suoloilla? Markkinointiväitteet vs todellisuus

Suolamarkkinoilla liikkuu valtavasti väitteitä eri suolatyyppien ylivertaisista terveyshyödyistä ja mineraalipitoisuuksista. Todellisuudessa kemiallinen analyysi osoittaa, että lähes kaikki suolat ovat lähes puhdasta natriumkloridia. Erot löytyvät muualta.

Himalajan suola tunnetaan kauniin vaaleanpunaisesta väristään, ja se on erityisesti terveystietoisten kuluttajien suosiossa. Väri johtuu suolan sisältämistä rautaoksidijäämistä ja muista hivenaineista. Vaikka sen markkinoidaan sisältävän kymmeniä eri mineraaleja, näiden hivenaineiden määrät ovat niin häviävän pieniä, ettei niillä ole ravitsemuksellista merkitystä tavallisilla käyttömäärillä. Se on silti esteettisesti kaunis ja toimiva pöytämauste.

Suolankukka (fleur de sel) puolestaan on hienoin ja arvokkain merisuola, jota kerätään käsin meriveden pinnalta erityisissä altaissa. Se muodostaa ohuita, hauraita kristalleja, jotka sulavat suussa lempeästi. Maldon-suola on puolestaan peräisin Englannista, ja sen tunnusmerkki ovat pyramidimaiset, rapeat suolahiutaleet. Molemmat ovat loistavia sormisuoloja, mutta Maldon antaa voimakkaamman purutuntuman kuin herkkä suolankukka.

Terveellisin suola kaupasta: Milloin valita mineraalisuola?

Jos tavoitteena on löytää terveellisin suola kaupasta verenpaineen hallinnan tueksi, katse kannattaa kääntää mineraalisuoloihin tavallisten gourmet-suolojen sijaan. Mineraalisuola tarjoaa aidon tavan vähentää natriumin saantia.

Mineraalisuolassa on osa terveydelle ongelmallisesta natriumkloridista korvattu muilla mineraaleilla, kuten kaliumkloridilla ja magnesiumsulfaatilla. Tyypillisesti natriumin määrää on vähennetty näissä tuotteissa noin 25-50 prosenttia tavalliseen suolaan verrattuna. Kalium ei ainoastaan korvaa natriumia, vaan se myös auttaa aktiivisesti laskemaan verenpainetta, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan arjen ruoanlaittoon.

Alussa mineraalisuolan makuun voi joutua hieman totuttelemaan. Kaliumilla on nimittäin taipumus maistua hieman metalliselta tai kitkerältä, jos sitä käyttää liikaa kerralla. Mutta kun siihen tottuu, eroa ei huomaa tavallisessa kotiruoassa lainkaan. Se on helppo terveysteko.

Erilaiset suolat vertailussa

Tämä taulukko auttaa sinua hahmottamaan eri suolalaatujen ominaisuudet, jotta tiedät, mitä suolaa kannattaa ostaa mihinkin tarkoitukseen.

Tavallinen ruokasuola / Merisuola

- Edullisin vaihtoehto, usein lisätty jodia suomalaisten saannin turvaamiseksi

- Hienoa jauhetta tai karkeita, kovia peruskiteitä

- Ruoanlaiton perusmaustaminen, keitinvedet, leivonta ja säilöntä

- Korkea, yleensä noin 98-99 prosenttia natriumkloridia

Maldon-suola / Hiutalesuola ⭐

- Suosittu rapean rakenteensa ja puhtaan, nopeasti leivähtävän suolaisuutensa vuoksi

- Ohuita, rapeita ja pyramidimaisia suolahiutaleita

- Sormisuolana valmiiden annosten, kuten lihan ja kasvisten, viimeistelyyn

- Korkea, vastaa tavallista merisuolaa

Himalajan suola

- Visuaalisesti näyttävä, mutta terveyshyödyt ovat usein liioiteltuja

- Kovia, vaaleanpunaisia kiteitä

- Pöytämaustaminen, kaunis koristelu ja myllysuolana käyttö

- Korkea, sisältää minimaalisia määriä hivenaineita

Mineraalisuola

- Paras valinta verenpaineesta huolehtiville, auttaa vähentämään natriumin saantia

- Hienojakoista, muistuttaa tavallista hienoa suolaa

- Jokapäiväinen ruoanlaitto kotona, kun halutaan vaalia terveyttä

- Matala, natriumia on vähennetty merkittävästi korvaamalla sitä kaliumilla

Mikon keittiökokeilu: Suolojen paikat uusiksi

Mikko, 34-vuotias harrastajakokki Tampereelta, osti keittiöönsä pelkästään kalliita erikoissuoloja siinä uskossa, että ne parantaisivat jokaisen ruoan makua automaattisesti. Hän kuitenkin huomasi pian, että suolakulut kasvoivat ja pastasta tuli silti usein mautonta.

Ensimmäinen virhe oli käyttää herkkää sormisuolaa ison perunakattilan keitinveteen. Kalliit kristallit sulivat sekunneissa veteen, eikä lopputuloksessa huomannut mitään eroa tavalliseen muutaman euron merisuolaan verrattuna.

Mikko päätti muuttaa taktiikkaansa ja jakoi suolat käyttötarkoituksen mukaan. Hän osti suuren pakkauksen edullista perussuolaa keittämiseen ja säästi laadukkaan hiutalesuolan pelkästään valmiiden pihvien ja paahdetun parsan pinnalle.

Muutoksen jälkeen suolapakkaus kesti viisi kertaa pidempään, ja ruokien purutuntuma parani huomattavasti, kun rapea sormisuola pääsi oikeuksiinsa vasta lautasella.