Mikä on Suomen tunnetuin ruoka?

Ruisleipä: 25 % äänistä ja voitto vuonna 2017

Kysymys siitä, mikä on Suomen tunnetuin ruoka, herättää usein keskustelua suomalaisessa ruokakulttuurissa. Vuonna 2017 järjestetty kansallisruoka-äänestys tarjosi tähän virallisen vastauksen. Tutustumalla äänestyksen tuloksiin ja suomalaisten suosikkeihin ymmärtää syvemmin paikallista ruokaperinnettä ja arjen mieltymyksiä.

Karjalanpiirakka ja ruisleipä - Suomen ruokakulttuurin kulmakivet

Suomen virallinen suomen kansallisruoka on ruisleipä, mutta karjalanpiirakka seuraa tiukasti perässä yhtenä tunnetuimmista perinneherkuistamme. Nämä kaksi muodostavat suomalaisen ruokakulttuurin kulmakivet, joiden rinnalla elää vahva ja käytännöllinen arkiruokaperinne.

Tunnistettavuus riippuu siitä, keneltä kysytään. Ulkomaalaisille poronkäristys tai lohikeitto voivat olla ensisijaisia mielikuvia, mutta mitä on tyypillinen suomalainen ruoka -kysymykseen vastaus asuu arkisissa raaka-aineissa: rukiissa, perunassa ja metsän antimissa. Ruisleivän asema on niin vahva, että lähes 97 % suomalaisista kertoo syövänsä sitä säännöllisesti.

Mutta on olemassa yksi arkiruoka, joka ohittaa perinneruoat suosiossa joka ikinen arkipäivä - paljastan sen alempana kohdassa, joka käsittelee suomalaisten todellista ruokavaliota. Omat kokemukseni ruokapöydässä ovat opettaneet, että yksinkertaisuus on suomalaisuuden ydin.

Suomen virallinen kansallisruoka: Ruisleipä

Ruisleipä voitti suomen kansallisruoka-äänestyksen vuonna 2017, keräten noin 25 % kaikista annetuista äänistä. Se päihitti finaalissa kymmenen muuta ehdokasta, kuten karjalanpaistin ja hernekeiton. Noin 40 000 ihmistä antoi äänensä kansallisruokakampanjassa, mikä osoittaa leivän syvän merkityksen suomalaisille.

Ruisleipä on paljon muutakin kuin ravintoa; se on kestävyyden ja sisun symboli. Historian saatossa se oli leipä, jota leivottiin harvoin ja kuivattiin orrella pitkiä talvia varten. Nykyään se on päivittäinen välttämättömyys. Erityisesti hapanjuureen leivottu reikäleipä tai ruispalat ovat suosikkeja.

Itse muistan lapsuudesta, kuinka leivän päälle sivelty paksu kerros meijerivoita oli suurin herkku. Ruisleivän kuitupitoisuus on korkea, ja se auttaa tutkitusti vähentämään tyypin 2 diabeteksen riskiä. Terveys ja perinne kohtaavat jokaisessa puraisussa.

Karjalanpiirakka - kansainvälinen menestystarina

Karjalanpiirakka historia on osa suomalaista identiteettiä, ja se on mikä on suomen tunnetuin ruoka -listan kärkisijoilla. Kyseessä on Suomen tunnetuin perinneleivonnainen, jolla on EU:n myöntämä nimisuoja. Tämä tarkoittaa, että aito karjalanpiirakka on valmistettava perinteisen reseptin mukaan, jossa kuoren aineksista on oltava ruis- tai vehnäjauhoja. Se on matkannut Karjalasta koko maan suosikiksi.

Vuosittain Suomessa syödään satoja miljoonia karjalan- ja riisipiirakoita. Se on valtava määrä viiden miljoonan asukkaan maassa. Piirakka täytetään yleensä riisipuurolla, mutta perinteisesti on käytetty myös ohraa tai perunaa. Munavoi - hienonnetun keitetyn kananmunan ja voin seos - on sen erottamaton kumppani.

Muistan, kuinka rypyttäminen tuntui aluksi mahdottomalta. Sormet olivat solmussa ja piirakat muistuttivat enemmän kiviä kuin leivonnaisia. Harjoitus kuitenkin tekee mestarin. Silti se maku, voin ja riisipuuron liitto, on jotain sellaista, mitä ei voi korvata millään muulla.

Mitä suomalaiset syövät oikeasti? (Arki vs. Perinne)

Vaikka perinneruoat saavat huomiota, suomalaisten päivittäinen ruokavalio koostuu käytännöllisistä suosikeista. Tässä kohdassa paljastuu se aiemmin mainittu arkiruokien kuningas: makaronilaatikko. Se on suomalaisten ylivoimainen suosikkiarkiruoka, joka päihittää perinneruoat arkisessa kulutuksessa.

Makaronilaatikkoa syödään Suomessa arviolta 1,2 miljoonaa annosta joka ikinen viikko. Toisena perässä tulee jauhelihakastike ja perunat. Totta puhuen, harva meistä vääntää karjalanpaistia tiistai-iltana töiden jälkeen. Makaronilaatikon suosio perustuu sen helppouteen ja edullisuuteen.

Se on lohturuokaa parhaimmillaan. Itsekin sorrun välillä valmiisiin maksalaatikko-annoksiin, jotka ovat Suomen ostetuimpia valmisruokia - niitä myydään miljoonia rasioita vuosittain. Arkiruoka on suomalaisille polttoainetta, mutta se on myös rauhoittumisen hetki kiireen keskellä.

Muita ikonisia makuja maailmalle

Lohikeitto - Suomalaisen kalapöydän kuningas

Lohikeitto on yksi suosituimmat suomalaiset perinneruoat, ja se on saavuttanut suurta suosiota myös matkailijoiden keskuudessa. Kerma, tilli ja uudet perunat tekevät siitä vastustamattoman. Kalaruokien kulutus on kasvussa, ja lohikeitto on tässä kehityksessä kärjessä.
Erityisesti talvikuukausina kermaisen keiton kysyntä kasvaa ravintoloissa merkittävästi. Käytän itse usein runsaasti maustepippuria, joka tuo keittoon sen perinteisen suomalaisen maun.

Poronkäristys ja pohjoisen eksotiikka

Lapin poronkäristys on ehkä se kaikkein eksoottisin suomalainen ruoka, jota monet ulkomaalaiset haluavat kokeilla. Se tarjoillaan poikkeuksetta perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa. Poronliha on vähärasvaista ja ravintoaineiltaan rikasta.
Vaikka se on eteläisessä Suomessa kalliimpaa, sen suosio juhlissa ja sesonkituotteena on vakaa. Poronkäristys on loistava esimerkki siitä, kuinka ankarat olosuhteet ovat muokanneet suomalainen ruokakulttuuri opas -mielikuvaa maailmalla.

Suosituimpien ruokien vertailu

Ruisleipä

• Virallinen kansallisruoka (2017)
• Päivittäinen peruselintarvike
• Kohtalainen - vaatii totuttelua

Karjalanpiirakka

• Tunnetuin perinneruoka (APT-suojattu)
• Välipala, aamiainen ja juhlat
• Erittäin korkea - matkailijoiden suosikki

Makaronilaatikko

• Suosituin arkiruoka
• Päivittäinen kotiruoka
• Matala - mielletään yleiseksi kotiruoaksi

Leenan matka piirakkamestariksi: Rypytys ja perinne

Leena, 45-vuotias helsinkiläinen pankkivirkailija, halusi oppia leipomaan aitoja karjalanpiirakoita mummonsa reseptillä. Hän oli kyllästynyt kaupan pakastepiirakoihin ja halusi kunnioittaa suvun perinteitä.

Ensimmäinen yritys oli täysi kaaos: ruistaikina halkeili, riisipuuro oli liian löysää ja rypytys muistutti enemmän epämääräistä möykkyä. Keittiö oli jauhojen peitossa ja Leena oli valmis luovuttamaan jo tunnin jälkeen.

Hän tajusi, että taikinan pitää olla kylmää ja rypytyksessä tarvitaan rentoa rannetta, ei voimaa. Leena katsoi vanhoja videoita ja harjoitteli kymmeniä kertoja pelkällä taikinalla ennen kuin kokeili uutta erää uuniin.

Nyt Leena leipoo 50 piirakkaa jokaiseen sukujuhlaan. Hänen piirakkansa ovat keränneet kehuja jopa suvun vanhimmilta, ja hän on onnistunut lyhentämään valmistusajan kolmesta tunnista puoleentoista tuntiin.