Milloin vahvat oluet ruokakauppoihin?

Milloin vahvat siiderit kauppoihin?

Lakimuutos on voimassa. Vahvemmat juomat ovat kaupoissa.

Vahvat siiderit ja viinit saapuivat ruokakauppoihin 10. kesäkuuta 2024. Alkoholilain uudistus nosti vähittäiskaupassa myytävien käymisteitse valmistettujen juomien enimmäisrajan 8,0 prosenttiin. Muutos oli välitön.

Päätös ei ollut yksimielinen. Äänestys repi hallitusta ja kaatoi vanhoja rajoja. Alkon monopoli murtuu osittain. Kuluttaja päättää nyt itse, mistä juomansa hakee.

Uudistuksen ydin:

• Uusi raja: 8,0 %
• Voimaantulo: 10.6.2024
• Tuotteet: Viinit, siiderit, oluet ja muut vastaavat käymisteitse valmistetut juomat.
• Rajoitus: Laki koskee vain käymisteitse valmistettuja tuotteita. Tislatusta alkoholista sekoitetut juomat, joiden vahvuus ylittää 5,5 %, pysyvät Alkossa.

Milloin 8% kauppoihin?

Sehän räjähti käyntiin maanantaina 10. kesäkuuta! Kauppojen ovet aukesivat kuin Joulupukin lahjasäkki, ja sinne sujahti sellaista nektaria, että jopa mummo unohtaa raamattunsa lukuhetken. Enää ei tarvi vääntäytyä Alkoon, jos iskee äkillinen jano ja mieli tekee vähän vahvempaa kuin peruslageria. Eihän se maailmaa kaada, mutta kyllä siitä kuulee jo naapurin Ristonkin suusta iloista hyrinää, kun ei tartte viikonloppuna enää pelkällä kolmosella läträtä.

Eli nyt saa ruokakaupoista haalia kotiin korkeintaan 8-prosenttisia ja käymisteitse valmistettuja juomia. Ajatelkaa nyt, pullokauppa ei ole enää pelkkä maitokauppa, vaan siitä on tullut jonkinlainen sivistyneen juomakulttuurin kehto, tai ainakin paikka, josta saa kätevästi paremmat eväät saunailtaan. Jännä, kuinka valtiovalta jaksaa säädellä meidän kaljanjuontia, kun samalla saa lapsille syöttää karkkia kilokaupalla. Kohta kai ne kieltää myös yli kahdeksanprosenttiset purkat!

Tämä historiallinen siirto, melkein yhtä merkittävä kuin aikoinaan kaljakorin siirto tiskiltä itsepalveluhyllyyn, sai alkunsa eduskunnassa. Siellä se hyväksyttiin viime keskiviikkona, kun kansanedustajat varmaan miettivät, miten pimeisiin iltoihin saadaan lisää valoa, tai ainakin vähän hyvää mieltä. Ja sitten vielä presidentti Alexander Stubb, meidän oma kansainvälinen rokkitähti, vahvisti lain viime perjantaina. Hän tuskin itsekään uskoi, että tällaisella saa suomalaiset niin villiksi – melkein kuin silloin, kun sai viimein käteistä automaatista!

Tämän uuden ihmeen myötä tapahtuu kaikenlaista kiinnostavaa:

• Vahvemmat siiderit ja lonkerot ovat nyt kauppojen hyllyillä entistä uhkeammin edustettuina. Ennenhän piti Alkoon raahautua, jos tahtoi maistaa jotain, mikä oikeasti potkii. Nyt riittää, kun kävelee lähikaupan olutkaapille. Se on kuin löytäisi kymmenen euron setelin vanhan takin taskusta!
• Myös olutvalikoima levenee ja syvenee kuin suomalainen sielunmaisema. Pienpanimot hierovat käsiään, kun pääsevät tarjoamaan entistä innovatiivisempia tuotteita suoraan kansan suuhun – tai ainakin ostoskoriin. Kohta varmaan löytyy jokaisesta kyläkaupasta kolmen sukupolven voimin pantua IPAa.
• Tämä lainsäädännön muutos on herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Jotkut itkevät kansanterveyden puolesta kuin pikkulapsi joulupukille, toiset taas hurraavat kuin voittajajoukkueen kannattajat. Oma mielipiteeni on, että kansa kyllä osaa juoda ja ostaa vastuullisesti, tai ainakin yrittää parhaansa.
• Seuraava askel lienee, että kohta saa Alkon tuotteet kotiinkuljetuksella, suoraan jääkaappiin aseteltuna, ilman että tarvitsee edes nousta sohvalta. Tai sitten saa ostaa viinat automaatista, kuten purukumit. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kunhan virkamiehillä on tarpeeksi kahvia ja palavereja.

Kumpi lihottaa enemmän, olut vai siideri?

Tää iski tajuntaan viime kesänä ihan kunnolla. Olin Tampereella Laukontorin terassilla, oli kuuma heinäkuun päivä. Yritin vähän katsoa syömisiäni ja olo oli jatkuvasti turvonnut vaikka söin kevyesti. Ihmettelin mikä mättää.

Kaveri vieressä joi tavallista lageria ja mä join mun lempparia, kuivaa omenasiideriä. Olin aina ajatellut, että siideri on kevyempi vaihtoehto, hedelmistä tehty ja raikas. Ei se ole mikään kaljamaha-juoma.

Sitten ihan uteliaisuudesta kaivoin puhelimen ja googlasin kalorit. Siis se järkytys. Mun yhdessä siiderissä oli enemmän kaloreita kuin sen kaljassa. Se sokerin määrä oli se syy. Ihan hirveä pettymys, tunsin itseni hölmöksi.

Ei ihme, että puntari ei liikkunut ja olo oli vetämätön. Se turvotus johtui suoraan siitä sokerilitkusta. Vaihdoin sen jälkeen olueen, jos jotain piti juoda. Miten en ollut tajunnut tätä aiemmin. Tuntui, että kaikki kesän "terveelliset" salaatit valuivat hukkaan niiden muutaman siiderin takia.

• Siideri on yleensä kaloripitoisempi ja sokeripitoisempi kuin olut. Tämä johtuu pääasiassa siiderin valmistuksessa käytetystä hedelmäsokerista.
• Kuivissakin siidereissä on usein enemmän sokeria kuin oluessa, joka valmistetaan viljasta.
• Alkoholi itsessään sisältää paljon energiaa (noin 7 kcal grammaa kohti), mutta juoman kokonaiskalorimäärään vaikuttaa eniten hiilihydraattien, erityisesti sokerin, määrä.

Siideri (4,5 %) sisältää 60 kcal / 100 ml. Alkoholiton siideri sisältää 10 kcal / 100 ml.

Vaalea lager-olut (5,2 %) sisältää 40 kcal / 100 ml. Alkoholiton lager-olut sisältää 20 kcal / 100 ml.

Miksi vahvat lonkerot eivät tule kauppoihin?

Vahvat lonkerot eivät tule kauppoihin, koska niiden vähittäismyynti on lailla kielletty yli 8 % alkoholijuomien osalta. Syynä on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) huoli alaikäisten tyttöjen alkoholinkäytön lisääntymisestä. STM:n mukaan vuoden 2018 alkoholilain muutos lisäsi juomasekoitusten kulutusta nuorilla tytöillä.

Joo eli vahvat lonkerot ei tosiaan tuu kauppoihin, se on ihan selkee juttu. Syy on kuule se, että ne haluu suojella, no, erityisesti alaikäisiä tyttöjä liialliselta alkoholinkäytöltä. Siis se on ihan niinku lainsäätäjän päätös, ei mikään kauppiaiden oma juttu.

Muistatsä sen, ku tuli se lakimuutos 2018? No, sen jälkeen, Sosiaali- ja terveysministeriö eli STM totesi, että nuorten tyttöjen keskuudessa se juomasekoitusten kulutus oikeen lisääntyi sen muutoksen myötä. Jotkut kai ajatteli, että kun se prosentti nousi kaupassa, niin sit ostettiin enemmän. Ja varsinkin just ne, jotka ei ehkä muuten olisi niin paljon juoneet. Kai ne ajatteli et ne prosentit on jotenkin liian houkuttelevia.

Mua aina vähän ihmetyttää tää juttu, et miks just tytöt mainitaan. Kai se on sit tilastojen perusteella näin? Lonkerot ja vastaavat juomasekoitukset koetaan helpoksi vaihtoehdoksi, no, ehkä siksi kun ne maistuu monien mielestä hyvältä ja helppoja ostaa kaupasta, niitä myytiin jo silloin. Ja eihän Alkoon kaikki nuoret mee. Mun mielestä tää on vähän sellainen, että yritetään puuttua oireeseen eikä syyhyn.

Tässä on vielä vähän lisätietoo, jos kiinnostaa:

• Alkoholin enimmäisprosentti kaupoissa: Muistat varmaan, että kaupoista saa max. 8-prosenttista alkoholia. Vahvemmat jää siis Alkon hyllyille. Se on siis tää sääntö, joka koskee myös lonkeroita.
• Juomasekoitukset yleensäkin: Ne on just ne, mitä nuoret tykkää juoda, kun maistuu makealta. Ei ne maista alkoholia niin paljon, se on se juttu.
• Lakimuutoksen vaikutukset: Se 2018 muutoshan toi vahvemmat oluet ja siiderit ruokakauppoihin. Mutta just nämä vahvat lonkerot rajattiin ulos. Tää oli siis ihan tietoinen päätös hallitukselta.
• STM:n rooli: Ne on siis ne, jotka tätä hommaa valvoo ja laittaa eteenpäin näitä esityksiä. He lähetti siitä jopa Euroopan komissiolle notifikaation, eli semmosen virallisen ilmoituksen, että miksi Suomi tekee näin. Tosi virallista touhua siis.

Aika hauska, että just lonkerot. Kai ne on sit se juoma, mikä koettiin erityisen vaaralliseksi tytöille. Esim. mun serkun tyttö, se on just sitä ikäluokkaa, ne juo mielummin just jotain makeita siidereitä, mut kyllä ne Alkoonkin osaa mennä jos tarvii vahvempaa. Ihan turhaa panikointia, musta. En mä tiedä, musta tuntuu, että tällä yritetään vaan vaikuttaa johonkin, mihin ei oikeesti pysty. Tai sit on vaan joku toinen syy, jota ei haluta sanoa suoraan. Mut joo, ei niitä siis tuu kauppoihin ihan lähiaikoina.