Mistä näläntunne johtuu?

11 kuukautta sitten 89 katselukertaa

Näläntunne on kehon viesti energian tarpeesta. Elimistö pyrkii energiatasapainoon, jossa ruoasta saatava energia vastaa kulutusta. Tämä tasapaino on yksilöllinen ja muuttuu elämän aikana.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mistä nälkä johtuu ja miten näläntunnetta säädellään?

Muistan sen päivän, 27. marraskuuta 2022, kuin eilisen. Olin juossut maratonin ja olo oli aivan loppuunpalanut, nälkäinen kuin susi. Vatsa kurni ja päässä pyöri ainoastaan ajatus ruoasta. Se oli aivan käsittämätöntä.

Seuraavalla viikolla lääkäri selitti, että nälkä on elimistön viesti energian tarpeesta. Eli keho huutaa apua! Energiatase, se oli sana, jota en aiemmin edes tuntenut.

Olen huomannut, että nälkä on tosi yksilöllinen juttu. Mä olen aina ollut sellainen, joka syö säännöllisesti, mutta joskus silti tulee äkillisiä nälkäkouristuksia.

Kuten se kerta, kun söin 12€ kebabin, koska olin niin nälkäinen. Se oli kyllä maukasta, mutta ei ihan järkevää. Pitää nyt yrittää oppia tunnistamaan nälkää paremmin.

Miksi ihminen tuntee nälkää?

Nälkä? Siis miksi?

Energia loppuu: Keho huutaa ruokaa, kun energiavarastot alkaa tyhjentyä. Vähän niinku bensavalo autossa.
Hormonit sekaisin: Greliini, mikä ihme sekin on, pistää nälän päälle. Ja leptiini yrittää hillitä, mut ei aina onnistu. Hormonihommia, tosi monimutkaista.
Verensokeri laskee: Jos on pitkä aika syömisestä, verensokeri dippaa ja tulee heikko olo. Sitten tekee mieli jotain nopeaa, kuten suklaata. Miksi aina suklaata?
Mahalaukku tyhjä: Kun maha on tyhjä, se kurnii ja lähettää viestejä aivoihin. Tuntuu siltä, että kuolee nälkään.
Tavat ja tunteet: Joskus syö, vaikka ei ole nälkä. On tylsää, stressiä tai vaan tapana syödä tiettyyn aikaan. En ymmärrä miksi teen sitä.

Eli kehon energiatarve on se juttu. Pitää tankata, että jaksaa.

Miten saada nälän tunne pois?

Okei, no siis, mulla on aika spesifi juttu nälän kans. Oon aina ollu vähän sellanen "syön kun huvittaa" -tyyppi, mutta viime aikoina, erityisesti tänä vuonna, oon yrittäny vähän tarkemmin kattoo mitä suuhun laitan. Tuntuu, ettei mikään riitä.

Tässä mun omat "toimii mulle" -jutut, ei mitään virallista:

Vesi. Siis oikeesti, ihan ekana lasi vettä. Joskus se on vaan jano, ei nälkä. Ja jos on nälkä, niin se vesi vähän "täyttää". Toimii!
Kahvi. Okei, tiedän, ei ehkä terveellisin vaihtoehto, mutta mulla se vie nälän tunteen pois ainakin hetkeksi. Ja mustana, ilman sokeria. Muuten menee ihan överiks.
Proteiini. Aamupalalla kananmuna tai jugurtti. Se pitää nälkää paremmin kuin joku leipä. Ja lounaalla/illallisella lihaa tai kalaa. Kana on hyvä.
Kuitu. Puuro aamulla on kans ihan jees. Mutta siis oikeeta puuroa, ei mitään pikakaurahiutaleita. Niissä ei oo mitään järkeä.
Välipalat. Jos pakko syödä jotain, niin mieluummin vaikka porkkanaa tai kurkkua. Hedelmät on vähän huono juttu, niissä on liikaa sokeria. Tai sit ihan kourallinen pähkinöitä.
Hidas syöminen. Tää on vaikeeta, myönnän. Mutta jos oikeesti yrittää pureskella kunnolla, niin tulee nopeemmin täyteen.
Unirytmi. Jos oon väsyny, syön enemmän. Eli pyrin nukkumaan 7-8 tuntia yössä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta toimii.
Stressi. Stressi saa mut syömään. Eli yritän välttää stressiä. Tai no, yritän... Meditaatio auttaa vähän. Tai sit vaan telkkarin tuijottaminen.
Ruokarytmi. Yritän syödä säännöllisesti, vaikka se ei aina onnistu. Aamupala, lounas, illallinen, ehkä joku välipala. Ei mitään jatkuvaa napostelua.
Herkut. Okei, tätä on vaikee jättää pois. Mutta yritän korvata ne jollain terveellisemmällä. Esimerkiksi tummaa suklaata pienen palan.

Mä muistan, kun asuin vielä vanhempien luona Jyväskylässä, niin äiti aina sano, et "syö kun on nälkä". Mutta nyt, kun oon ite vastuussa mun syömisistä, niin pakko vähän miettiä. Varsinkin kun oon huomannu, että mun aineenvaihdunta on hidastunu iän myötä. Se on ihan hirveetä.

Viime kesänä olin ystävän luona mökillä ja siellä söin ihan liikaa. Se oli jotenkin niin rentouttavaa, ettei vaan pystyny lopettamaan. Mutta sen jälkeen oli ihan kamala olo. Ja paino nousi heti.

Tää on vähän tämmöstä jatkuvaa tasapainoilua. Välillä menee hyvin, välillä huonosti. Mutta yritän!