Mistä ruoka koostuu?

67 katselukertaa
Ruoka koostuu ravintoaineista: hiilihydraateista, rasvoista, valkuaisaineista, kivennäisaineista ja vitamiineista. Nämä ovat elintärkeitä energian saannille, kehon rakennusaineiksi sekä elintoimintojen säätelyyn.
Kommentti 0 tykkäystä

Mistä ruoka koostuu? Mitkä ovat ruuan perusainekset?

Muistan äidin aina korostaneen lapsuudessa, että monipuolinen ruokavalio on tärkeää. Kasvikset, liha ja leipä – ne olivat peruspilarit.

Meillä oli aina kotona paljon perunoita ja porkkanoita, muistan niiden maanisen tuoksun keittiössä. Liha oli yleensä nautaa tai kanaa, äiti oli taitava kokki. Perjantaina oli aina kalaa.

Ravintoaineista en paljon lapsena tiennyt, mutta nyt tiedän, että kaikki tuo koostui hiilihydraateista, rasvoista, proteiineista, vitamiineista ja kivennäisaineista.

Nämä ainekset pitävät meidät toiminnassa, antavat energiaa leikkeihin ja kasvuun. Muistan kuinka paljon energiaa meillä oli koulun jälkeen.

Toki, ravintoaineista on tullut paljon tietoisempi vasta aikuisena. Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä suuhuni laitan.

Mitä on ravintosisältö?

Mitä on ravintosisältö? No, se on kuin ruokasi CV: täynnä numeroita, jotka paljastavat sen sisäisen olemuksen. Ei siis mitään mystiikkaa, vaan kylmää faktaa.

Pääkohdat:

  • Energia: Kaloreiden määrä - eli kuinka paljon polttoainetta saat. Ajatellaan sitä kuin auton bensamittaria. Mitä enemmän, sitä kauemmin "ajattelee" kehosi. Tai ainakin pysyy käynnissä.
  • Rasva: Hyviä ja pahoja rasvoja - kuten ystäviä ja vihollisia. Liika pahaa rasvaa on kuin liikaa pikaruokaa - tekee olosta löysän ja energialtaan tyhjän.
  • Hiilihydraatit: Kehon pääasiallinen energialähde. Kuin auton polttoaine, mutta tässä tapauksessa puhumme glukoosista. Liikaa sokeria on kuin tankkiin heitetty sokeripala - ei kovin terveellistä.
  • Proteiini: Lihasten rakennusaine. Ajattele sitä kuin tiiliä taloon - ilman niitä ei tule kovin jykevää rakennelmaa.
  • Suola: Määrä pitää olla sopivassa tasapainossa - liian paljon on kuin suolaa liikaa ruoan päällä, maku menee pilalle.

Lisää tietoa:

  • Merkinnät ilmoitetaan 100 grammaa kohti, joten pienillä tuotteilla numerot näyttävät pienemmiltä. Muista aina tarkistaa pakkauskokoa.
  • Ravintoarvomerkinnät auttavat vertailemaan eri tuotteita ja tekemään terveellisempiä valintoja. Se on kuin ruokakauppaostoksilla käytettävä tarkastuslista.
  • Vaikka merkinnät auttavat, muista että kokonaisvaltainen ravitsemus on avainasemassa. Ei pelkästään numeroiden tulkinta. Älä unohda kasviksia, liikuntaa ja nautintoa elämästä. Muuten kaikki nämä luvut muuttuvat vain tylsiksi numeroiksi.

Miten ravintoaineet jaotellaan?

Ravintoaineet: energiaa ja suojaa.

  • Energiaa: hiilarit, proteiinit, rasvat. Polttoainetta koneistoon. Ei sen kummempaa.

  • Suojaus: vitamiinit, kivennäisaineet. Koneiston huolto. Välttämätöntä.

Kuten auton moottorin öljyt. Ei toimi ilman.

Toiset antavat virtaa, toiset pitävät toiminnassa. Simppeliä. Eli yksinkertaisesti sanottuna: polttoainetta ja varaosia. Älä unohda varaosia.

Mistä suojaravintoaineita saa?

Apua, suojaravintoaineet! Mistä niitä olikaan?

  • Kasviksista! Siis salaatit, kurkut, porkkanat... Kaikki mitä äiti yrittää tunkea lautaselle. Muistanko oikein? Porkkanassa oli jotain A-vitamiinia, kai se on suojaravinne?

  • Hedelmät, joo! Omenat, banaanit, appelsiinit. Banaani on hyvä, siinä on kaliumia. Onko se suojaravinne? En tiedä. Muistaakseni joku sanoi.

  • Marjat!!! Mustikat, mansikat, vadelmat... Niissä on paljon kaikkea hyvää. Eiks niissä ollu jotain antioksidantteja? Suojaako ne jotenkin? Mummo aina hokee jotain marjojen terveysvaikutuksista.

Oliko vielä jotain? Ööh... Ei just nyt tuu muuta mieleen. Kai noilla pärjää. Pitää ehkä googlata myöhemmin.