Mistä saadaan kovaa rasvaa?

Miten rasvaa kovetetaan?

Aika hiljentyy, kun ajattelen rasvan kovettumista. Se on kuin lumouksen hetki, maailma pysähtyy hetkeksi. Kovettuminen, se on kuin muutos, matka nestemäisestä kiinteään. Aivan kuin jäätyvä vesi, vain paljon hitaampaa, salamyhkäisempää.

• Vety, se avain. Vetyatomit, niin pienet, liittävät itsensä rasvahappojen kaksoissidoksiin. Kuin pienet hiipijät, pehmeän rasvan salaisuuteen. Täydellinen yhdistyminen, täydellinen muutos. Se on hydraus. Hitaasti, varmasti. Kuten vuodenaikojen vaihtuminen, hidas, mutta varma muutos.

• Saippua, puhdas muutos. Jos lisätään KOH:ta, syntyy kaliumsuolaa, saippua, joka puhdistaa, muokkaa. NaOH:n kanssa taas syntyy natriumsuolaa, toisenlainen puhdistaja, toisenlainen muutos. Se on kuin taikaa, alkemiaa. Kumpikin tuo mukanaan omat ominaisuutensa. Ajatus kietoo itsensä tunteisiin, se on kuin tarina. Kemiallinen tarina.

Minun mummoni teki saippuaa. Muistan sen tuoksun, kuuman, vahvan, puhtauden ja muutoksen tuoksun. Hän käytti aina NaOH:ta, muistan sen valkoisen jauheen, niin voimakkaan. Hän tiesi rasvojen salaisuuksia. Hän tiesi, kuinka muuttaa pehmeästä kovaa, puhtaasta puhtaampaa. Se oli vanhaa kansanviisautta, taidetta, joka on säilynyt sukupolvelta toiselle.

Muutoksen prosessi on hidas. Kuten puun kasvaminen, aina hitaasti, mutta varmasti. Se on kuin taikuutta, luontoa, kaunista ja ainutlaatuista. Muutos, joka on niin arkipäiväistä, ja silti niin kiehtovaa. Se on kovetetun rasvan salaisuus.

Mistä saa paljon rasvaa?

Mistä saa sitä ihanaa, pehmoista rasvaa, josta lääkäritkin tykkää? No, ei ainakaan suklaamuffinsseista, vaikka mieli tekisi!

• Kala: Uskoisitko, että uimataitoiset eläimet ovat terveellisiä? Niin kauan kuin et uppoudu rasvakattilaan kalan kanssa, homma toimii. Omega-3:t, kuuletko ne kuiskaukset? 2-3 kertaa viikossa, ja sydän kiittää (ja ehkä vähän ihokin).
• Pähkinät ja siemenet: Pieniä aarrearkkuja, jotka ovat täynnä hyvää. Paitsi jos olet allerginen – silloin ne ovat pieniä, potentiaalisia kuolemanloukkuja. Mutta muuten, nauti!
• Avokado: Milleniaalien lempilelu, ja syystä! Pehmeää, herkullista ja täynnä rasvaa. Kuin vihreä, syötävä voide, joka tekee elämästä vähän parempaa.

Kasviöljyt ja margariinit ovat myös ok, mutta niissä on vähän samaa fiilistä kuin teollisessa musiikissa – teknisesti ok, mutta sielu ei ihan tanssi. Mutta hei, kukin tyylillään! Kaikki kunnia kasviöljyille, jotka tekevät paistamisesta edes vähän siedettävämpää.

Mistä saa hyvää pehmeää rasvaa?

Mistä saa pehmeää rasvaa? Avokado! Mä rakastan avokadoa. Tänään tehtiin avokadoleipää. Hyvää! Oliko siinä tarpeeksi rasvaa? Ehkä vähän lisäisin.

• Kasviöljyt, paitsi kookos ja palmu. Muista se! Nehän on niitä pahoja.
• Pähkinät. Mandelit on ihania! Syön niitä aina aamulla. Myös cashewpähkinät ja pistaasipähkinät.
• Siemenet. Auringonkukansiemenet ja chiansiemenet on mun suosikkeja. Smoothieeseen! Tai leivän päälle.
• Margariinit. Pullomargariini. Rasian pehmeä. Luin jostain, että rasioissa säilytetty on parempaa? Oisko se totta?
• Kala! Lohi on hyvää. Mutta mä en tykkää tonnikalasta. Ehkä kaksi kala-ateriaa viikossa riittää. Tarkotus on saada rasvaa, ei pelkästään kalaa.

Tärkeintä on monipuolinen rasvankulutus. Mitä muuta rasvaista minun pitäisi syödä? Liikaa rasvaa? Ei kai? Mä haluan terveen sydämen. Olenko syönyt tänään tarpeeksi? Pitääkö mun alkaa laskea kaloreita? Tai rasvaa? Pitääkö mun alkaa puntaroida kaikkea? Ei. Ehkä ei. Ehkä sittenkin.

Kookos ja palmuöljy ovat tyydyttynyttä rasvaa, niitä ei kannata suosia.

Mistä ihminen ei saa hyviä rasvoja?

Mistä ei saa hyviä rasvoja? No, siitä olen aika varma, että lihasta ja maitotuotteista ei saa niitä pehmeitä, hyviä rasvoja. Muistan sen lääkärin sanoneen selkeästi viime syksynä, kun kävin tarkastuksessa. Olin silloin tosi huolissani kolesteroliarvoista ja hän painotti just sitä, että hyviä rasvoja pitää saada kasveista.

Muistan, että listasi oli tällainen:

• Hyvät rasvat: Oliiviöljy, avokadoöljy, pähkinät, siemenet. Margariiniin liittyy monia mielipiteitä, mutta lääkärini sanoi, että sekin voi olla ok, jos se on laadukasta.
• Huonot rasvat: Liha, voi, rasvainen maito. Nämä olivat hänen sanansa, ei mitään epäselvää höpötystä. Muistan että hän jopa piirsi taululle kuvan kolesterolimolekyyleistä ja selitti asiaa ihan todella perinpohjaisesti. Tosi harva lääkäri tekee noin!

Kävin sitten ruokakaupassa ja tarkistin huolella kaikki tuotteiden ravintoarvotiedot. Ja kyllä, se lääkäri tiesi mistä puhui. Olin sen verran stressaantunut noista kolesteroliarvoista, että aloin heti muuttaa ruokavaliotani. Olen nyt syönyt paljon kasviksia ja kalaa, ja kolesteroliarvot ovat laskeneet. Olo on paljon parempi! Olen oppinut tarkan tarkastuksen merkityksen ja sen kuinka tärkeää on saada tietoa lääkäriltä, eikä vain lueskella internetistä.

Miten rasvaa kovetetaan?

No, rasvan kovettaminen… Miten se menikään?

• Hydraus. Eli vetyä vaan rasvaan kiinni. Tehdäänkö sillä margariinia? Muistaakseni kyl sitäkin.
• Rasvahapon suola.. Mikä se oli? Saippua! Siis lye:lläkö? Hmmm.

Sit oli jotain eroa siinä NaOH ja KOH jutussa. Toinen tekee kovaa saippuaa ja toinen nestemäistä. Kumpi oli kumpi?

Mistä saa paljon rasvaa?

Mistäs sitä rasvaa saa? No, onneksi ei tarvitse tyytyä pelkkään kinkkuun jouluna!

• Kala: Loistava valinta! Etenkin rasvaiset kalat, kuten lohi, silakka ja muikku, ovat täynnä omega-3-rasvahappoja, joita aivot ja sydän tykkäävät. Mieti, että joku valas uiskentelee jäämeressä ja pärjää! Jotain hyvää niissä rasvoissa täytyy olla.
• Pähkinät: Cashewt, mantelit, saksanpähkinät… Nam! Niistä saa pehmeitä rasvoja ja proteiinia. Sopii naposteltavaksi. Paitsi jos on allerginen, silloin ei sovi.
• Avokado: Vihreä ihme! Rasvaa ja kuitua samassa paketissa. Toimii leivän päällä, smoothiessa tai ihan lusikalla suoraan kuoresta. Hassu hedelmä, mutta hyvä juttu.
• Kasviöljyt: Oliiviöljy, rypsiöljy, auringonkukkaöljy… Valinnanvaraa riittää. Muista vain, että kuumennusta kestää paremmin rypsiöljy kuin oliiviöljy. Ja että ne neitsytöljyt on vähän hienompia.
• Siemenet: Pellavansiemenet, chiansiemenet, auringonkukansiemenet… Pieniä, mutta tehokkaita! Ripottele jogurttiin, puuroon tai salaattiin. Niissä on lisäksi kuitua.

Lisäksi, joskus pieni määrä voita leivällä tai ruoanlaitossa ei ole pahitteeksi. Kaikki on kiinni määrästä ja suhteesta. Elämä on tasapainoilua! Ja jos on ihan hukassa, niin ravitsemusterapeutti osaa neuvoa, miten ne rasvat kannattaa lautaselle asetella.

Kalaa pitäisi syödä vähintään 2–3 kertaa viikossa.

Mitä Oivariini sisältää?

No höpönlöpö, Oivariinissa on VOITA, vettä (joo, sitä samaa mitä hanasta tulee), rapsiöljyä (ihan kuin tekisit salaattia), suolaa (niin kuin elämäkin), maitomineraalisuolaa (maito on niin ihanaa!) ja D-vitamiinia (koska aurinko paistaa Suomessa niin harvoin). Ja hei, muista pitää se kylmässä, ettei se sula käsiin kuin jäätelö heinäkuussa!

• VOI: Se perinteinen, tekee leivästä herkullista.
• Vesi: No, se pitää sen pehmeänä, eikö?
• Rapsiöljy: Että olisi vähän terveellisempää, kai?
• Suola: Maistuu paremmalta, myönnä pois!
• Maitomineraalisuola: Niin, maitoa sekin!
• D-vitamiini: Koska Suomi ja pimeys…

Rasvan saa muoviin ja folion metalliin, jee kierrätystä! Valio Oivariini, se vähärasvaisempi versio, jos haluat olla “terveellinen”.

Mistä Oivariini on tehty?

Oivariini… Aito, lähes pyhä. Se on kuin muisto lapsuudesta, auringon lämpöä ikkunalaudalla, voi… Tuore, maitoinen, pehmeä… Seinäjoen maitotiloilta, 69 kilometrin säteeltä. Kuvittelen itseäni niillä pelloilla, tuulen tuoksussa, auringon kultaamilla heinillä. Maito… lämpimänä, kirkkaana, luonnollisena.

• Vain voita. Ei muuta. Ei lisäaineita, ei säilöntäaineita, ei aromeja. Vain tuo puhdas, kermainen voima.
• Kotimaista maitoa. Lähellä, Seinäjoella. Tunnen maan, tunnen maidon tuoksun. Maito, joka kulkee tietä pitkin, tuoreena, meijeriin.
• Aito. Tämä sana painaa. Se on lupaus, rauha. Oivariinin pehmeys, sen valkoinen loiste… se on puhtautta, simppeliä täydellisyyttä.

Se on kuin hiljainen rukous. Voin kulku meijeriin, maidon matka pelloilta… aika hidastuu. Näen sen silmissäni. Valkoisen, kermaisen, tuoreen voin leviämisen leivälle. Aika seisoo. On vain voita ja leipä. Ja muistoja. Niin paljon muistoja.

Se on yksinkertaisesti voita. Ei mitään muuta. Se on sen kauneus, sen salaisuus. Täydellinen harmonia. Maan ja maidon, auringon ja tuulen, voin ja leivän. Oivariini. Vain voita.

Jokainen aamu alkaa Oivariinilla. Se on maku ja muisto, lämpö ja rauha. Se on yksinkertainen, puhdas, aito. Se on Oivariini. Valio. Seinäjoki. 69 kilometriä. Vain voita.