Mitä kuuluu perinteiseen joulupöytään?

Mitä kuuluu perinteiseen joulupöytään? Katso lista

Suomalainen mitä kuuluu perinteiseen joulupöytään herättää paljon muistoja ja lämpimiä tunteita. Juhla-aterian koostumuksen ymmärtäminen auttaa luomaan onnistuneen tunnelman ilman stressiä. Oikeat makuvalinnat kruunaavat yhteisen juhlahetken. Tutustu joulun rakastetuimpiin makuihin ja perinteisiin ruokalajeihin laatiaksesi täydellisen menun.

Mitä kuuluu perinteiseen joulupöytään?

Perinteinen suomalainen joulupöytä on monipuolinen kokonaisuus, jonka perustana toimivat runsaat kalapöydän alkuruoat, uunissa haudutettavat juureslaatikot ja itseoikeutettuna kuninkaana joulukinkku. Alkuruokien valikoima on laaja ja perinteinen - graavikalat, erityisesti graavilohi ja lasimestarin silli, ovat vakiintuneita suosikkeja, joita mäti, keitetyt perunat sekä rosolli ja sienisalaatti täydentävät herkullisesti.

Joulun herkkujen suunnittelu voi kuitenkin herättää monia kysymyksiä, sillä eri ruokalajien valmistusajat vaihtelevat ja joulukiireiden keskellä halutaan usein päästä mahdollisimman helpolla. Joulupöydän antimia suunnitellessa onkin järkevää jakaa kokonaisuus selkeisiin osiin: kylmiin kalapöydän alkupaloihin, lämpimiin pääruokiin laatikoineen sekä tietysti raikkaisiin juomapareihin, jotka sitovat maut yhteen. Mutta tiesitkö, että on olemassa yksi perinteiset jouluruoat suomessa, jonka suosio on romahtanut niin rajusti, että vain harva enää kelpuuttaa sen pöytäänsä - paljastan tämän historiallisen luottoruoan hieman myöhemmin tässä artikkelissa.

Kalapöydän klassikot ja raikkaat joulusalaatit alkupalana

Joulun ruokailu aloitetaan perinteisesti kylmillä kalaruuoilla ja salaateilla, jotka herättävät ruokahalun. Graavilohi ja erilaiset sillit, kuten mausteliemessä sipulin ja porkkanan kanssa tekeytynyt lasimestarin silli, ovat kalapöydän itseoikeutettuja tähtiä. Niiden rinnalla tarjoillaan usein hienostunutta mätiä sipulisilpun ja smetanan kera, ja kaiken kruunaavat kuumina höyryävät keitetyt perunat. Salaateista ehdoton ykkönen on punajuuresta, porkkanasta ja perunasta kuutioitu rosolli, jonka rinnalla metsäisienistä tehty täyteläinen sienisalaatti tarjoaa loistavan vastapainon.

Monelle kalaruokien valmistus itse tuntuu kuitenkin työläältä, ja valmiiksi ostetut vaihtoehdot ovatkin nostaneet suosiotaan. Noin 67 prosenttia suomalaisista ostaakin nykyään ainakin osan joulupöydän antimista valmiina helpottaakseen joulun kiireitä. Kalapöydän suuritöisimmät herkut, kuten sillit ja graavikalat, voi mainiosti hankkia valmiina kaupan tiskiltä ilman, että joulun aito tunnelma kärsii laisinkaan.

Muistan elävästi, kun ensimmäistä kertaa yritin itse graavata lohta jouluksi - käteni tärisivät jännityksestä, kun ripottelin karkeaa suolaa ja tilliä kalan pintaan, sillä pelkäsin tekeväni kalasta liian suolaista. Mutta kun heräsin jouluaattona ja leikkasin ensimmäisen ohuen siivun, helpotus oli valtava. Kala oli täydellistä. Jos kuitenkin haluat säästää aikaa ja hermoja, kylmät salaatit ja kalat ovat parhaita kohteita oikaista suoraan valmisruokiin.

Joulupöydän kuningas joulukinkku ja hautuvat laatikot

Kun alkuruoat on nautittu, siirrytään joulun lämpimiin pääruokiin. Joulukinkku on edelleen suomalaisten ylivoimainen suosikki, sillä noin 80 prosenttia suomalaisista aikoo syödä kinkkua jouluna. Kinkun kaveriksi uunissa kypsyvät perinteiset juureslaatikot - makeahko porkkanalaatikko, täyteläinen perunalaatikko sekä hieman kirpeä lanttulaatikko, jotka tuovat joulun tuoksun jokaiseen kotiin. Laatikot ovat erityisen tärkeitä myös kasvisruokavaliota noudattaville, sillä ne tuovat pöytään perinteistä joulutunnelmaa ilman lihaa.

Tässä kohtaa on aika paljastaa se aiemmin mainitsemani joulupöydän hiipuva perinneruoka. Kyseessä on lipeäkala - tämä perinteinen kuivattu ja lipeässä liotettu kala on menettänyt aseman joulupöydässä niin vahvasti, että nykyään enää noin 13 prosenttia suomalaisista herkuttelee sillä jouluna. Lipeäkalan hyytelömäinen koostumus ja voimakas tuoksu jakavat mielipiteitä, ja se onkin listattu monissa kyselyissä suomalaisten suurimmaksi jouluruokainhokiksi.

Mitä juomaa jouluruoan kanssa kannattaa tarjoilla?

Oikein valittu juoma sitoo joulupöydän runsaat ja usein rasvaiset maut kauniisti yhteen. Perinteisistä juomista alkoholiton kotikalja ja perinteikäs sahti ovat loistavia kumppaneita erityisesti joulukinkulle ja laatikoille, sillä niiden maltainen makeus tasapainottaa ruokien suolaisuutta. Joulupöydän juomat valitaan usein perinteiden mukaan, mutta viini on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä suosituimmista vaihtoehdoista.

Alkoholia kuluttavien aikuisten keskuudessa joulun suosituimmat juomat jakautuvat selvästi: täysi-ikäisistä jouluna alkoholia nauttivista jopa 84 prosenttia valitsee viinin, 58 prosenttia nauttii glögiä ja 47 prosenttia juo olutta. Kalapöydän suolaisille silleille ja graavikalalle sopiikin erinomaisesti raikas ja hapokas valkoviini tai vaalea olut, kun taas joulukinkun kumppaniksi kannattaa valita keskitäyteläinen ja marjaisa punaviini. Kattavaa perinteinen joulupöytä ruokalista suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon nämä juomasuositukset.

Joulupöydän pääruokavaihtoehdot vertailussa

Joulukinkku (Perinteinen suosikki)

Vaatii pitkän uunituksen matalassa lämpötilassa, usein yön yli

Suolainen, rasvainen ja täyteläinen, kuorrutetaan perinteisesti sinapilla

Ylivoimaisesti suosituin, noin 80 prosenttia suomalaisista syö kinkkua jouluna

Kalaruoat (Lohi, sillit ja silakat)

Graavaus tai savustus voidaan tehdä 1-2 päivää etukäteen, erittäin helppo tarjoilla

Raikas, suolainen, hapan tai savuinen, tuo keveyttä raskaan lihan rinnalle

Noin 16 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä kalaruokien määrää joulupöydässä

Kasvisruoat (Seitan, tofu ja laatikot)

Juureslaatikot voi pakastaa etukäteen, jouluseitan valmistuu nopeasti uunissa

Makeahko, mausteinen (inkivääri, muskottipähkinä) ja helpommin sulava

Noin 17 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä kasvisruokien osuutta jouluna

Mikon joulukiireiden selätys: Valmislaatikoiden pelastus

Mikko, 34-vuotias ohjelmoija Helsingistä, halusi järjestää perinteisen joulun perheelleen, mutta pelkäsi joulustressiä ja nukahtamista keittiöön. Hän aikoi aluksi valmistaa kaiken alusta asti itse, imelletystä perunalaatikosta alkaen.

Ensimmäinen yritys imellyttää perunoita epäonnistui täysin, kun hellan lämpötila nousi liian korkeaksi ja seos muuttui pelkäksi tärkkelysmöykkyyn. Aikaa kului hukkaan tuntikaupalla, ja turhautuminen iski kesken joulunalusviikon.

Breakthrough tuli, kun Mikko tajusi, ettei kenenkään joulu ole kiinni itse kuorituista lantuista. Hän päätti luottaa laadukkaisiin kaupan valmislaatikoihin kylmäosastolta ja keskittyä vain kinkun paistamiseen.

Jouluaattona Mikon pöytä notkui herkuista ilman stressiä, valmisruoat maistuivat kaikille, ja Mikko säästi yli kymmenen tuntia keittiötyöstä viettäen ne sen sijaan lastensa kanssa kuusta koristellen.