Mitä pitkäperjantaina syödään?

Pitkäperjantain ruokapöytä: perinteitä ja nykyaikaa

Pitkäperjantai on kristikunnassa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä, ja se näkyy perinteisesti myös ruokailutottumuksissa. Vaikka nykypäivänä paaston noudattaminen on vapaampaa, monissa suomalaisissa kodeissa säilyy edelleen kaiku perinteisestä pitkäperjantain ruokavaliosta.

Lihasta pidättäytyminen on pitkäperjantain keskeisin ruokaperinne. Ortodokseilla tämä perinne on edelleen vahva ja päivä on täysin lihaton. Myös monissa muissa kristillisissä perheissä lihaa vältetään, ja ateriat painottuvat kalaan ja kasvisruokiin.

Savukala, etenkin siika, on pitkäperjantain klassikko. Sen rinnalla höyryävät keitetyt perunat ja valkea, kermainen munakastiketta tuovat ateriaan tutun ja turvallisen makuyhdistelmän. Tämä perinneruoka tuo mieleen lapsuuden pitkäperjantait ja tarjoaa konkreettisen yhteyden menneisiin sukupolviin.

Vaikka savusiika ja munakastiketta pitävät pintansa, pitkäperjantain ruokapöytä on monipuolistunut ajan myötä. Kasvisruoat ovat nousseet yhä suositummaksi, ja nykyään tarjolla voi olla esimerkiksi erilaisia salaatteja, keittoja ja paitoksia. Myös kalaruoissa on nähtävissä uusia tuulia. Savusiian rinnalle ovat tulleet graavilohi, erilaiset kalakeitot ja uunissa paistetut kalaruoat.

Perinteiden noudattaminen on jokaisen perheen oma valinta. Tärkeintä on yhdessäolo ja hiljentyminen pitkäperjantain merkityksen äärelle. Olipa ruokapöydässä sitten savusiikaa ja munakastiketta tai modernimpi kasvisateria, yhteinen ateria tarjoaa mahdollisuuden jakaa ajatuksia ja viettää aikaa läheisten kanssa. Pitkäperjantain ruokakulttuuri elää ajassa, ja perinteitä voi soveltaa oman perheen tarpeiden ja mieltymysten mukaan.

#Pitkäperjantai #Ruoka #Syötävät