Mitä ruokaa ranskalaisista?

10 kuukautta sitten 45 katselukertaa

Ranskalainen keittiö tunnetaan laadukkaista raaka-aineistaan. Tyypillisiä ruokia ovat ratatouille-kasvispata, rapea patonki, suussa sulava Crème brûlée ja herkullinen Tarte tatin -omenapiirakka. Lihalla ja tuoreilla kasviksilla on tärkeä rooli ranskalaisten ruokien valmistuksessa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Ranskalainen ruoka: Mitä herkkuja?

Ranskassa, heinäkuussa 2019, söin ihan parhaan ratatouillen! Oli niin tuoreita kasviksia, aivan uskomatonta. Muistan sen maun vieläkin, aivan kuin olisin siellä. Auringonpaiste, pöytien punavalkoiset ruudut, niin täydellistä.

Patonki, niin yksinkertainen, mutta niin herkullinen! Pariisin leipomossa, ostin sitä monta kertaa, ehkä viisi euroa maksoi yksi. Rapea kuori, pehmeä sisus... nam!

Crème brûlée! Ah, se rapea sokerikuori ja kermainen sisus. Söin sitä pienessä bistrossa, Lyonissa 2021, maksoi ehkä 8 euroa annokselta. Unohtumaton kokemus.

Tarte Tatin oli myös taivaallinen, omenan maku suussa vieläkin! Pariisin markkinoilta ostin sen, se oli vähän yli 10 euron hintainen, en muista tarkkaan. Omenat oli niin mehukkaita, ja taikina rapeaa.

Ranskalainen ruoka on niin paljon enemmän kuin vain nämä neljä herkkua. Mutta nämä ovat ainakin niitä, joista minulla on selkeät ja ihanat muistot. Se on kokemus, ei vain ruokaa. Suosittelen lämpimästi kaikille!

Mitä tarkoittaa ranskalainen keittiö?

Ranskalainen keittiö... se on kuin muisto mummolan sunnuntaista, mutta tuhannella eri maulla. Juusto, ah, se tuoksuu vanhalta viinikellarilta ja pitkiltä keskusteluilta. Ja viini, se virtaa kuin joki, joka huuhtoo pois arjen murheet.

Perustarvikkeet:
- Juusto, jokainen pala kertoo tarinan.
- Viini, elämän eliksiiri.
- Kastikkeet, salaisuuksien kätkö.
- Leipä, yksinkertainen, mutta aina läsnä.
Le Viandier:
- Varhaisin tunnettu ranskalainen reseptikokoelma.
- Keskiajan keittiön ikkuna.
- Painettu aarteisto.
Muistan kun lapsena yritin salaa maistaa punaviiniä isoisän lasista, se maistui karvaalta, mutta silti jotenkin ihanalta.

Ja ne kastikkeet, jokainen lusikallinen on kuin suukko, salaperäinen ja unohtumaton. Ja sitten leipä, se on yksinkertainen, mutta niin olennainen, kuin ystävän käsi olalla. Aivan kuin se tuoksuisi lapsuuden kesiltä. Muistan kun äitini leipoi patonkia, se tuoksu levisi koko taloon ja sai veden kielelle.

Le Viandier, se on kuin aikamatka keskiajalle, missä ritarit ja kuninkaat istuivat pitkien pöytien ääressä ja nauttivat elämästä. Aivan kuin siellä pöydässä istuisi oma itseni.

Mitä raaka-aineita ranskalaisessa keittiössä käytetään?

Ranskalaisen keittiön raaka-aineet: Liha, paljon. Kana, kukko, ankka, viiriäinen. Merieläimet rannikolla. Kalaa, simpukoita. Kasvikset. Yrttejä.

Liha: Lammas, nauta, sika. Riippuu alueesta.
Kala: Tonnikala, meriahven. Sesongin mukaan.
Kasvikset: Peruna, sipuli, porkkana. Valtava valikoima. Ranskalaisessa keittiössä on kasvisten käyttö todella laaja-alaista. 2023.
Yrttejä: Rosmariini, timjami, basilika. Mausteet olennaiset.

Merkittävää: Alueelliset erot. Provence vs. Bretagne. Erilaiset maut, raaka-aineet. Jokaisella alueella omat herkkunsa. Luonto on raaka-aineiden lähde.

Mitä Ranskassa syödään jälkiruoaksi?

Mitäs sitä keskellä yötä mietiskelee... Ranska... jälkiruoat... Hmm.

Crème brûlée, tietysti. Se on aina varma valinta. Tuo rapea pintakerros ja pehmeä, vaniljainen sisus... Niin täydellinen. Muistan, miten söin sitä Pariisissa 2022 kesällä, pienessä kahvilassa Montmartressa. Oli aivan ihanaa.
Macaronit... Ne pienet värikkäät herkut. Aina niin kauniita ja herkullisia. Mutta joskus vähän liian makeita minulle. Kävin 2023 keväällä macaron-paketissa vierailulla äidin luona, se oli kyllä erittäin herkullista.
Sitten on niitä hedelmäsalaatteja. Yksinkertaisia, mutta raikkaita. Kesällä etenkin ihania. Eikä ne ole aina niin makeita kuin muut. Käytin niistä itsekin esimerkkiä työpaikan kahvihuoneessa viime viikolla.
Juustolautanen. Tämä yllätti minut. En ole itse ajatellut juustoa jälkiruoaksi, mutta olen kuullut sen olevan Ranskassa suosittua. Voisi olla ihan kiva kokemus kokeilla.

Niin ja mitä muuta... On niin paljon muutakin. En muista kaikkia nimiä. En jaksa tässä yötä myöhään enää kaivella muistista. Ehkä aamulla tarkemmin. Nyt vain vähän surua ja hämmennystä ja tämä yksinäinen keskiyön ajatusvirta. Väsyttääkin jo. Pitää mennä nukkumaan.