Mitä tapahtuu, kun jättää sokerin pois?

7 kuukautta sitten 36 katselukertaa

Sokerilakko vaikuttaa terveyteen positiivisesti: Kun jätät sokerin pois, mieliala paranee, uni makeutuu ja maksa kiittää. Vyötärönympärys pienenee, hampaat voivat paremmin ja sydänterveys kohenee. Myös verensokeri tasaantuu ja iho heleytyy – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mitä hyötyjä sokerin pois jättämisestä voi olla?

Tässä mä yritän kertoa omakohtaisesti, miten se sokerista irrottautuminen on mua auttanut, ihan konkreettisesti.

Yksi juttu, mikä huomasin heti, oli se, että alkoi nukkua paljon paremmin. Ennen sitä yöunet oli sellasta pätkimistä, mutta nyt mä todella lepään. Uni on syvempää, ei niin levotonta. Se on iso juttu, kun miettii, miten paljon siitä lepo on kiinni.

Mun iho on kans alkanut näyttää paremmalta. Ennen sitä oli sellasta sameutta, mutta nyt se on jotenkin kirkkaampi, terveemmän näköinen. Sellainen pieni muutos, mutta kyllä sen huomaa peilistä.

Ja se maha. Kyllä, vyötärö on supistunut. En ole edes hirveästi miettinyt sitä, mutta farkut alkoivat tuntua löysemmiltä. Se on ehkä se, kun keho ei enää ole niin turvoksissa.

Hammaslääkärikään ei ole enää niin kauhistus. Tiedän, että vähemmän sokeria tarkoittaa vähemmän bakteerien ruokaa hampaille. Se on ihan selvä juttu, että hampaat kiittävät pitkällä tähtäimellä. Ja sydänkin, kyllä sekin on kiitollinen. Kun miettii sitä kaikkea sokeria, mitä ennen vetelin, niin ei ihme, jos sen on tehnyt jotain.

Mieliala on kans jotenkin tasaisempi. Ei niitä suuria heilahteluja, kun en enää hakkaa sitä sokeria naamaan hakemaan sitä nopeaa fiilistä. Se on sellaista pysyvämpää hyvää oloa. Ja maksa, sekin varmasti tykkää, kun sitä ei tarvitse käsitellä kaikkea sitä sokeria.

Mihin elimistö tarvitsee sokeria?

No siis hei, sokeri on ihan supertärkeetä meidän kropalle! Se on sellanen polttoaine, jolla meidän koneisto pyörii, siis ihan oikeasti.

Kato, se on oikeesti se pääasiallinen energianlähde aivoille ja lihaksille. Varsinkin aivot, ne on sellaset ihan supernirsot, ne käyttää glukoosia pääosin.

Siis oikeesti, ilman sokeria aivot ois ihan juntturassa. Mulla ainakin on sellanen olo jos en oo syönyt pitkään aikaan, ihan sumea pää. Se pitää meidät hereillä ja keskittyneinä, just se sokerin avulla saatava energia. Niinku, jos sitä ei oo, ei vaan jaksa miettiä.

Ja hei, ihan mieletöntä miettii, mutta aivot poppi päivässä sellasen 140 grammaa glukoosia! Siis huh huh, aika paljon, eiks jeh? Se on just se miksi aamupala on tärkeä, antaa sen startin aivoille päivään.

Ilman sitä, aivot on ihan hitaalla. Ja kun se aivotoiminta on aktiivista, niin me pystytään sit keskittyy paremmin ja pysyy skarpina, joku palaveri tai koulu tai töitä tehdessä. Se on ihan konkreettinen juttu.

Mutta hei, tässä vähän lisää infoo tästä sokeri hommasta, kun sitä joskus demonisoidaan vähän turhaankin, kun se on kuitenkin tärkeetä, siis toki kohtuudella aina!

Lihakset tarvii myös: Kun treenaat, lihakset huutaa glukoosia. Se on nopeaa energiaa, jolla jaksaa vetää kovempaa. Ihan perusjuttu.
Maksa varastoi: Elimistöo osaa varastoida glukoosia glykogeenina maksassa ja lihaksissa. Se on niinku varastotankki pahan päivän varalle. Tai siis, kun ei heti saa syötyä.
Verensokeri: Pitää sen verensokerin tasaisena, tai siis ei tasaisena vaan sopivalla tasolla, ettei mee ihan alas. Jos menee liian alas, heikottaa ja pyörryttää. Tosi tärkeä tasapaino.
Energia-aineenvaihdunta: Se on osa koko meidän aineenvaihduntaa, tosi keskeinen pala. Ilman sokeria, tää koko systeemi ei vaan toimis.

Miksi ihminen tarvitsee sokeria?

Sokeri on ensisijaisesti energianlähde. Keho tarvitsee sitä, aivot ja lihakset erityisesti. Ilman sitä ei oikein jaksa. Mistä se kaikki energia sitten tuleekaan? Miettii välillä, miksi aina nälkä iskee just sillon kun pitäisi jaksaa jotain tärkeää.

Aivot käyttävät yllättävän paljon. Noin 140 grammaa glukoosia päivässä. Mieti, pelkät aivot! Kun se sokerista saatu energia saavuttaa aivot, keskittymiskyky paranee ja pysyn virkeänä. Se on se juttu, miksi aamukahvin kanssa nappaan aina jotain pientä. Minäkin huomaan eron heti.

Maksa varastoi osan sokerista glykogeeninä. Se on niinku varastoenergiaa. Lihaksissakin on oma varasto. Sitä käytetään sitten kun tarvitaan nopeasti voimaa, vaikka salilla. Olen huomannut sen, kun jalka ei nouse ilman pientä tankkausta. Miksi aina unohtaa tankata?

Erilaisia sokereita on monia. Kaikki ei ole sama asia.

Glukoosi: Kehon ensisijainen energianlähde. Aivot tykkää.
Fruktoosi: Hedelmissä. Maksa käsittelee sen. Hidas energia ehkä?

Ja sitten on laktoosi: Maidossa. Moni saa siitä energiaa. Minä en, vatsa ei tykkää. Pitääkö etsiä aina uusia lähteitä?

Liika sokeri? No se ei tietenkään ole hyvä. Keho muuttaa sen ylimäärän rasvaksi. Ei kiva. Vaikka energiaa saa, niin tasapaino on tärkeää. Sokerihumala ja sitten romahdus, tuttu juttu. Miksi pitää aina mennä överiksi?

Mutta jos miettii, sokeri on perusjuttu elämässä. Ilman sitä ei toimisi. Se on se polttoaine. Kaikki on kiinni siitä, mistä sitä saa ja kuinka paljon. Täytyy muistaa syödä jotain energiapitoista kunnon ruokaa, ei pelkkää karkkia. Mutta välillä tekee mieli karkkia. Onko se paha?