Mitä välttää alkuraskaudessa?

63 katselukertaa
Oi, alkuraskauden aika! Muistan itse, miten herkästi makuaisti muuttui ja miten yhtäkkiä sipsipussi tuntui vastenmieliseltä. Mutta toisaalta, ne himojen aiheuttamat herkkuhetket... Onneksi tiedän nyt, että runsas suola, sokeri ja kova rasva eivät tee hyvää, eivät minulle eivätkä vauvalle. Sen sijaan keskityn kasviksille ja terveelliseen ruokaan, vaikka rautaa pitää tarkkailla vähän tarkemmin kasvisruokavaliolla. Onneksi se ei ole mahdotonta. Tärkeintä on kuunnella kehoaan ja nauttia tästä ihmeellisestä ajasta.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä välttää alkuraskaudessa? Ai että, se alkuraskauden aika... Muistan sen niin selvästi, se oli kuin jokin ihan oma maailmansa. Maku muuttui täysin, ihan kuin joku olisi vaihtanut makuhermot uusiin. Sipsipussi, joka ennen oli pyhä asia, aiheutti ällötyksen aaltoja. Oksensin sen perässä. Vakavasti. Muistan, miten ihmettelin, että mikä ihme minua vaivaa? Oliko tämä sitä? Tämäkö oli se kuuluisa "raskauspahoinvointi"?

Mutta sitten taas... ne himot! Voi niitä herkkuhetkiä, joita himojen seuraaminen toi mukanaan. Suklaata, jäätelöä... Ah, herkuttelu! Mutta sitten tuli se ikävä totuus: runsas sokeri ja rasva eivät tee hyvää, eihän se ole yllätys, vauvallekaan. Eikä minullekaan, tunnen sen kropassani. Lääkärikin sanoi jotain siitä, että... no, hän sanoi monta asiaa, mutta pointti oli se, että rasvaisia herkkuja kannattaa rajoittaa.

Nyt keskityn kasviksille ja terveelliseen ruokaan. Toki, raudan saanti on vähän haastetta, kun olen kasvissyöjä, mutta onneksi olen löytänyt hyviä tapoja varmistaa sen riittävyys. Lääkäri suositteli rautatabletteja, ja niitä syönkin, toki lääkärin ohjeiden mukaan, ei mitään itseään ylittävää lääkitsemistä! Se on tärkeää, sen ymmärsin kyllä. Ei nyt tarvitse sentään elää pelkällä salaatilla!

Mutta joo, alkuraskaudessa on niin paljon kaikkea, mihin pitää kiinnittää huomiota. Ei varmaan kannata juoda alkoholia, se on aika selvä juttu. Tai tupakoida. Sehän on aina huono juttu. Ja tietysti, vahvat lääkkeetkin pitää jättää sikseen, ellei lääkäri ole erikseen määrännyt niitä. Mutta mikä siinä on niin haastavaa? No, itsehän en ole koskaan tupakoinut, joten se ei ole minulle ongelma.

Tärkeintä on kuunnella kehoaan. Se kertoo, mitä se tarvitsee. Ja nauttia tästä ihmeellisestä ajasta, vaikka se onkin välillä aika rankkaa. Jokainen päivä on uusi seikkailu, ja seikkailu, jossa on mukana joku ihana pieni ihminen, joka kasvaa minussa! Onkohan se pieni potkinut jo tänään?