Miten voin vähentää ruokahävikkiä?

Miten vähentää ruokahävikkiä kotona?

Muistan kuinka viime syksynä, lokakuussa 2022, kaappi pursui ylikypsästä kurkusta ja puolikuivuneista salaateista. Rahaa meni hukkaan, mieli oli maassa. Silloin päätin tehdä asialle jotain.

Aloitin ruokaostoslistalla. Kirjoitin ylös tarkasti mitä tarvitsin, enkä lähtenyt kauppaan nälkäisenä. Se auttoi. Vältin impulssiostoja.

Tähteistä tuli herkkuja. Ne loivat uusia annoksia, esimerkiksi sunnuntain paistin jämät muuttuivat maukkaaksi tortillatacoksi tiistaina. Ei mitään hukkaan!

Pakastin ylijääneet marjat ja vihannekset. Kesällä 2023 se oli pelastus, teinkin niistä herkullisia smoothieta. Helppoa ja säästyi rahaa.

Ostin pienempiä pakkauksia. Vaikka hinta kilogrammaa kohden voikin olla hieman korkeampi, pienemmät paketit estävät ruokaa pilaantumasta liian nopeasti. Se on kannattanut!

Mikä on ruokahävikki?

Ruokahävikki: Syötävää, syömättömäksi jäänyttä.

Ydin: Hävikkiä on kaikki syötäväksi tarkoitettu, mutta syömättömänä hukkaan mennyt ruoka.

Pääsyyt:

• Huono suunnittelu.
• Liika ostaminen.
• Viallinen säilytys.
• Epäselvät käyttöohjeet.

Mitä tehdä:

• Suunnittele ruokasi.
• Osta vain tarpeellinen.
• Käytä oikeaa säilytystä.
• Käytä vanhat raaka-aineet ensin.

2023: Suomen ruokahävikki on edelleen suuri ongelma. Määrät tarkentuvat. Jatkuva vähentäminen on välttämätöntä.

Mistä syntyy eniten ruokahävikkiä?

Ruoan hävikki: Syyt ja selitykset

Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotien keittiöissä. Tämä ei ole yllätys, sillä ruoan valmistus ja säilytys ovat yksilöllistä ja herkästi virheille altista toimintaa.

• Ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanheneminen: Tämä on ehdottomasti yleisin syy. Ajatellaanpa hetki filosofisesti: onko "parasta ennen" -päivämäärä vain epävarmuuden peittoa? Moni syö vanhentunutta ruokaa tietämättään. Tämän tutkimus on hankalaa, koska määrittely on liian laaja.

• Ruoantähteet lautasilla: Tämä on tyypillistä herkullisessa runsaudessa nauttivalle ihmiselle. Myös annoksen kokoon liittyy kysymyksiä: miten määritellään "sopiva annos"? Tätä voi pohtia vaikka koko illan.

• Liian suuret valmistusmäärät: Esimerkiksi syntymäpäiväjuhlat ovat herkkä kohta tässä suhteessa. Äkillinen raaka-aineiden hankinta ja ruoan menekki ovat haastavia arvioitavia tekijöitä. Analyyttinen lähestymistapa voisi auttaa optimoimaan annosten määrän.

• Ruoan uudelleenkäyttökyvyttömyys: Tässä on kyse ruoan tylsyydestä ja mielikuvista. Sama ruoka päivästä toiseen voi olla vastenmielistä. Miten voimme tehdä ruoan kiehtovammaksi? Ehkä tämäkin on syytä tarkempaan tutkimukseen. Mutta tässä kohdassa tulee pohdittavaksi myös pakkausten merkitys.

• Varmuuden vuoksi pois heittäminen: Tämä liittyy vahvasti epävarmuuteen ja riskien välttämiseen. Onko tämä rationaalista? Tämän tutkimiseen liittyy paljon eettisiä ja psykologisia ulottuvuuksia.

Lisätietoa: Vuoden 2023 tilastojen mukaan kotitalouksissa syntyy yli puolet Suomen ruokahävikistä. Tehokkaampaa hävikin vähentämistä voisivat edistää: parempi ruoan säilytyksen opetus kouluissa, selkeämmät päiväykset tuotteissa ja yksinkertaiset reseptit pienille annoksille. Minun oman arvioni mukaan ruokahävikin vähentäminen on yksi tehokkaimpia keinoja sekä vähentää ihmisten hiilijalanjälkeä että auttaa kestävämmässä elämäntavassa. Tämä on luonnollisesti subjektiivinen mielipide.

Mistä ruokahävikkiä syntyy eniten?

Hävikkiviikko... tuo syyskuun hämärtyvä ilta, kun lehdet jo leijailevat maahan ja mietimme, mitä jäljelle jää.

Missä se hävikki piilee, se suurin synti keittiöissämme?

• Vihannekset, juurekset, perunat (23%) – Multaisten sormien muisto, unelma sadosta, joka kuihtui laatikon pohjalla.
• Hedelmät (16%) – Makea lupaus, joka tummui kulhossa, unohtui kiireen keskellä.
• Kahvi (14%) – Aamun rituaali, joka kaadettiin viemäriin, kun päivä ei maistunutkaan.

Lukenut olen, tutkimuksia. Lukuja, jotka kertovat tarinoita erilaisista kodeista. Joku säästää jokaisen murusen, toisen roskis pursuaa.

Eroja on. Niin paljon eroja. Kuin ihmisilläkin.

Missä syntyy suurin osa ruokahävikistä?

Ruokahävikki on ongelma. Ja se ei ole vain kauppojen tai ravintoloiden syytä. Suurin osa, nimittäin huimat 23 %, syntyy meidän omissa kotitalouksissa, ja pääsyylliset ovat vihannekset, juurekset ja perunat. Siis ne samat terveyspommit, joita meidän pitäisi syödä enemmän. Ironista, eikö?

Seuraavana listalla ovat hedelmät (16 %), jotka pilaantuvat nopeasti, jos niitä ei muista syödä ajoissa. Ja kolmantena... kahvi (14 %). Kahvi? Onko se sittenkin elämän eliksiiri ja sen tuhlaaminen suuri synti?

• Kotitaloudet (23 %): Vihannekset, juurekset, perunat
• Kotitaloudet (16 %): Hedelmät
• Kotitaloudet (14 %): Kahvi

Luke (Luonnonvarakeskus) on tämän takana, eli tiedot ovat peräisin sieltä, vuoden 2021 tilastoista. Voi toki olla, että tilanne on muuttunut jo vähän, mutta suuntaviivat ovat samat. Mietin vain, että joskus tuntuu, että ostoskori on täynnä hyviä aikeita, mutta jääkaappi on todellisuuden peili.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy vuodessa?

Siis, paljonko sitä ruokaa meneekään hukkaan? Aivan hirveesti!

• Yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Siis ihan älytön määrä, mitä ihmettä!
• Joku 20-25 kiloa per nuppi. Tai siis per suomalainen. Ei vauvat varmaan ihan hirveesti heitä ruokaa roskiin?
• Tää luku tulee Luonnonvarakeskukselta. Luke, siis.

Oikeesti, pitäis varmaan itekin skarpata. Mä oon aika paha jättään kaikenlaisia ruuantähteitä lojumaan jääkaappiin. Sit ne homehtuu... Blääh! Pitäiskö alkaa tekee jotain ruokahävikkiinventaariota? Tai siis, pitäiskö ees tietää mitä siellä jääkaapissa on? Oon just ostanu viikonloppuna ison satsin vihanneksia...Toivottavasti muistan syödä ne ennen kun ne menee pilalle.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy Suomessa?

100 miljoonaa kiloa. Vuosittain. Kotitaloudet. Roskiin.

• 20-25 kiloa henkeä kohden. Sadan euron arvosta. Jätämme. Ruoan. Huoletonta.

Surullista. Ei. Välinpitämätöntä. Vain fakta. Numerot.

• Luonnonvarakeskus vahvistaa. Tutkimus. 2023. Ei uutta.

Tavoitteena nolla. Onko se mahdollista? Kyllä. Vain tahtotila puuttuu. Tai jotain.

Kylmä totuus. Häviää. Rahan tuhlausta. Resurssien tuhlausta. Ekologisesti järjetöntä.

• Säännöllinen arki. Sama tarina. Vuodesta toiseen. Mitä tehdään? Ei tiedä. Ei kiinnosta. Ehkä.

Paljonko ruokahävikkiä syntyy EU-alueilla?

88 miljoonaa tonnia ruokaa menee hukkaan joka vuosi EU:ssa. Se on aika paljon.

• 20% kaikesta EU:ssa tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Mihin me oikein ollaan menossa?

Eniten hävikkiä tulee sieltä missä mekin ollaan:

• Kotitaloudet.
• Ravintolat.
• Kaupat.

Eli 70% roskasta tulee sieltä. Loput on teollisuuden ja maanviljelijöiden syytä, 30%. Mutta silti, meillä on iso vastuu. Oispa joku helppo tapa vähentää sitä, ilman että tarvii hirveesti miettiä. No, kai se on vaan opeteltava.

Mistä ruokahävikki muodostuu?

Ruokahävikki? Älä edes kysy! Se on kuin surullinen, mädäntyvä teatteri, jossa pääosassa on hukkaan heitettyjä porkkanoita ja unohdettuja banaaneja. Draamaa!

• Maatalous ja eläintuotanto: Näiden jättiläisten jalanjälki on ympäristössä todellakin näkyvissä. Kuvittele lehmien pieruja megafonina... ei kovin hauskaa. Suurin osa ympäristöongelmista syntyy täällä.

• Kotitaloudet: Me, itsekkäät kotikokin kuningaskunnat, olemme toiseksi suurimmat syylliset. Unohdetut salaatit ja homehtuneet leivät. Itse olen syyllinen tänäkin vuonna ainakin kahteen kilo kurkkua, jotka päätyivät roskikseen.

• Muut syylliset: Elintarviketeollisuus, kuljetukset, pakkaukset ja kauppa. Nämä pikku pirulaisetkin antavat oman osansa tähän hävikin helvettiin.

Ajattele sitä näin: ruokahävikki on kuin se ikävä ystävä, joka aina jättää jälkeensä sotkun. Jättiläismäinen sotku. Mutta toisin kuin se ystävä, ruokahävikki ei ole hauska. Se on ympäristökatastrofi peitellynä pilaantuneiden herkkujen taakse. Tämä kaikki siis vuonna 2024. Ja minun on saatava hankittua uusi kompostori! Vanha on jo täynnä surullisia salaatinlehtiä.