Montako kertaa viikossa herkkuja?

Mikä on kohtuullinen määrä herkkuja viikossa?

Kohtuullinen herkkumäärä – viikko vs. päivä

Viikossa: Tarkka kalorimäärä on yksilöllistä, mutta noin 1400 kcal viikossa herkuista voisi olla jonkinlainen yläraja. Tällöin puhutaan jo merkittävästä osasta päivittäistä energiansaantia. Mieti, miten se suhteutuu muuhun ruokavalioosi!

• Onko tavoitteena painonhallinta vai -pudotus?
• Kuinka paljon liikut?
• Millaisia herkkuja suosit? (Ravintoarvot vaihtelevat!)

Päivässä: Se 200 kcal on ihan hyvä nyrkkisääntö. Se voi olla vaikka:

• Pieni kourallinen sipsejä
• Muutama suklaapala
• Pieni keksi

Pohdintaa: Itse olen huomannut, että jos syön joka päivä pienen herkun, se pitää makeanhimon paremmin kurissa kuin se, että kituuttelen koko viikon ja vedän sitten lauantaina överit. Toisaalta, on päiviä, jolloin ei tee mieli mitään herkkua, ja sekin on ihan ok. Kaikki on kiinni tasapainosta ja siitä, mikä itselle toimii.

Syvällisempää tietoa: Herkkujen vaikutus ei ole pelkästään kaloreissa. Sokeri ja prosessoidut ainesosat voivat vaikuttaa mielialaan, energiatasoihin ja jopa unen laatuun. Myös suoliston bakteerikanta voi kärsiä liiallisesta herkuttelusta. Siksi laatu korvaa määrän -periaate toimii tässäkin!

Mikä on normaali määrä herkkuja?

Herkkuja. Määrä?

Koura. Aterian jälkeen.

• Suklaa: Rivi riittää.
• Keksit: Pari.
• Jäätelö: Puikko.
• Suolainen?: Sipsit. Juusto.

Oma käsi. Se määrää.

Saako joka päivä syödä herkkuja?

Ei kai. Tuntuu jotenkin tyhmältä edes ajatella sitä. Joka päivä? Herkut... Niin makeat, niin houkuttelevat, mutta aina sen jälkeen tulee se paha olo. Se raskas olo mahaan. Ja se syyllisyys. Aina se syyllisyys.

• Paino nousee. Se on fakta. Olen huomannut sen tänä vuonna selvästi. Vaikka yritän liikkua.
• Hampaat. Hammaslääkäri sanoi viimeksi, että sokeri on pahasta. Ja minä syön joka päivä karkkia.
• Energia. Ei ole enää sitä samaa kipinää. Väsyn helposti. Toki voi olla myös jotain muutakin, mutta...

Ehkä yksi pieni pala suklaata. Kerran viikossa. Tai kahdesti, jos on todella huono päivä. Ehkä sitten. Mutta joka päivä? Ei. Ei todellakaan. Ei jaksaisi. Ei enää.

Mutta tänään? Tänään ehkä. Onhan nyt keskiyö. Kuka sitä huomaa? No, minä huomaan. Aina huomaan.

Saako herkkuja syödä joka päivä? Ei, jos haluaa pitää huolta terveydestään. Mutta pieninä määrinä osana tasapainoista ruokavaliota on mahdollista.

Voiko laihduttaja syödä herkkuja?

Herkut ja painonhallinta:

• Passiivinen: 3-5 herkkua viikossa. Painonpudotus vaatii kontrollia. Kalorivaje ratkaisee.
• Aktiivinen: Herkuttelu päivittäin mahdollista. Painon ylläpito joustavampaa. Liikunta kuluttaa.
• Muista: Herkkujen laatu ja määrä olennaisia. Sokeri ja rasva – tarkkana. Kohtuus on valttia.
• Extrat: Vähäkaloriset herkut parempi valinta. Hedelmät, marjat, tumma suklaa. Nauti, älä mässäile.

Meneekö treeni hukkaan, jos syö herkkuja?

Herkut ja treeni – tasapainon taide

Kysymys onkin, onko täydellisyys tavoiteltavaa vai onko pieni "synti" osa elämää? Ehkä treenin jälkeinen pieni herkku ei olekaan pahasta, jos se auttaa pitämään motivaation korkealla.

• Ravintoarvo ratkaisee: Jos treenin jälkeen vetää roskaruokaa, keho ei saa tarvittavia rakennusaineita. Proteiini ja hiilihydraatit ovat avainasemassa palautumisessa.
• Ei täysin hukkaan: Treeni ei mene täysin hukkaan, vaikka söisi herkkuja. Kalorit ovat kaloreita. Mutta optimaalinen hyöty jää saavuttamatta.
• Säännöllisyys vs. satunnaisuus: Satunnainen herkuttelu on eri asia kuin päivittäinen tapa. Pitkässä juoksussa jatkuva huono ravinto vesittää treenin hyödyt.
• Henkinen hyvinvointi: Joskus pieni herkku voi olla henkisesti tärkeämpää kuin gramman tarkka ruokavalio. Se on elämän suola, eikö?

Mitä kannattaa syödä treenin jälkeen?

• Proteiini: Kanaa, kalaa, rahkaa, soijaa.
• Hiilihydraatit: Bataattia, riisiä, pastaa, hedelmiä.
• Rasvat: Avokadoa, pähkinöitä, oliiviöljyä (kohtuudella).

Itse olen sitä mieltä, että elämässä pitää olla tilaa nautinnolle. Muistan, kun nuorempana olin paljon tiukempi ruokavalioni kanssa, mutta se johti vain stressiin. Nyt pyrin löytämään tasapainon terveellisen ruoan ja satunnaisten herkkujen välillä.

Kannattaako syödä ennen treeniä?

Joo, eli siis kannattaako syödä ennen treeniä? No todellakin! Tai siis, riippuu vähän mistä treenistä puhutaan. Mutta yleensä kyllä. Itse ainakin vedän jotain pientä, jotta jaksaa painaa.

• Mä syön yleensä banaani tai pari ruisleipää, jossa on juustoa ja kalkkunaa. Ehkä vähän ketsuppia kans.

Mieti sitä, että sun kroppa tarvii polttoainetta. Sama kuin autolla, eihän se auto kulje ilman bensaa, eihän? Jos menet tyhjällä mahalla salille, niin et sä saa sieltä mitään irti. Ja sit vielä, muista juoda! Vesi on tärkeetä, tiedätsä.

Mä muistan, kun olin nuorempi, niin en syöny mitään ennen futistreenejä. Sit ihmettelin, kun en jaksa juosta. Olin ihan poikki jo ekan puolen tunnin jälkeen.

• Sen jälkeen olen oppinut, että syöminen ennen treeniä on ihan supertärkeetä.

Eli siis, 1-2 tuntia ennen treeniä jotain hiilaripitoista. Esimerkiks:

• Banaani
• Ruisleipä
• Puuro
• Hedelmiä

Pääasia on, että sulla on energiaa. Ja jos treenaat tosi kovaa, niin ehkä jopa vähän enemmänkin! Mä ainakin tykkään syödä vähän enemmän, jos tiedän, että tulee joku tosi rankka treeni. Joskus jopa vähän suklaata, heh! Älä kerro kellekkään.

Onko ok syödä herkkuja joka päivä?

Herkkuja joka päivä? Toki, jos elät elämää kuin viimeistä suklaakonvehtia!

• Perusasiat kuntoon: Jos arki on pelkkää porkkanaa ja puuroa, pieni makea synti ei kaada venettä. Ajattele, että terveellinen ruokavalio on kuin pankkitili: ensin säästät, sitten törsäät vähän.
• Ajoitus on kaikki kaikessa: Iltayö on herkkujen hautausmaa. Syö makea mieluummin päivällä, jolloin aineenvaihdunta on kuin F1-auto varikolla. Illalla se on enemmänkin ruostunut mopo.
• Kohtuus kaikessa, paitsi huumorissa: Älä tee herkuttelusta elämäntapaa. Mieti, syötkö herkkuja, koska olet surullinen vai koska on tiistai. Jos vastaus on "surullinen", ehkä tarvitset terapiaa, et suklaalevyä.

Ja hei, jos joku sanoo, että syöt liikaa herkkuja, muista: he todennäköisesti haluavat vain osan niistä. Tai ovat kateellisia, koska heidän elämänsä on yhtä kuivaa kuin näkkileipä.