Onko hirvi terveellistä?

Paljonko hirven lihassa on proteiinia?

Hirvenliha, proteiini, per 100g.

No siis, proteiinia tosiaan siinä on reilusti. 21.1 grammaa per 100 grammaa lihaa. Se on aika hyvää, eikö? Siinä on niitä kaikkia tärkeitä aminohappoja mitä tarvitaan.

• Energiaksi lasketaan n. 112 kcal. Ei paha ollenkaan, aika vähäkalorista verrattuna vaikka possuun tai lampaaseen.
• Rasvaa on tosi vähän, vain 3.0 grammaa sadassa grammassa. Täysin imeytyvää ja ei mitään ylimääräistä.
• Hiilihydraatteja ei sitten olekaan, nolla grammaa. Eli sopii mainiosti keto-ruokavalioon tai ihan vaan jos haluaa vähentää nopeita hiilareita.

Mietin tässä just, että onko se aina just tollasta vai onko eri osissa hirveä eroja? Varmaan on. Kyllä se etuosa ja takapala voi olla vähän eri juttuja ravintoarvoiltaan. Mutta yleensä ottaen, hirvi on todella proteiinipitoista ja vähärasvaista.

Onko hirvi sokea?

Ajoin kerran kantatie 43:sta Harjavallan suuntaan. Oli toukokuun loppu, ilta jo hämärsi ja olin ihan omissa ajatuksissani.

Yhtäkkiä metsästä ryntäsi hirvenvasa tielle. Se ei edes katsonut. Se vaan tuli. Löin jarrut pohjaan, auto liukui, sydän hakkasi kurkussa. Pysähdyin ehkä viiden metrin päähän siitä.

Se eläin vaan seisoi siinä ja tuijotti auton valoja. Se ei näyttänyt pelkääntyneeltä, vaan ihan pihalla. Hämmentyneeltä. Silloin tajusin, ei se ole sokea. Se näki mut ja auton täysin selvästi. Sen silmät olivat isot ja tummat.

Se ei vain ymmärtänyt, mikä tämä metallimöykky on, joka tulee niin kovaa. Evoluutio ei ole valmistanut sitä autojen nopeuteen. Sille susi on uhka, ei Toyota. Tämä on se, mitä ihmiset eivät tajua. Ne luulevat eläintä tyhmäksi.

Se seisoi siinä ikuisuudelta tuntuneen hetken, kääntyi hitaasti ja lönkytteli takaisin metsään. Minä jäin autoon, kädet täristen. Ei se ollut sokea, ei kuuro, ei mitään sellaista. Se oli vain eläin väärässä paikassa väärään aikaan, maailmassa jota se ei ymmärrä.

• Hirven näkökyky

  • Hirvi ei ole sokea. Sen hämäränäkö on erinomainen, paljon ihmistä parempi.
  • Liikkeen se havaitsee todella hyvin. Paikallaan oleva kohde jää helpommin huomaamatta.
  • Värinäkö on heikko. Hirvi ei erota värejä kuten ihminen, erityisesti punaisen ja vihreän sävyt sulautuvat toisiinsa.
  • Silmät sijaitsevat pään sivuilla, mikä antaa laajan näkökentän petojen havaitsemiseksi, mutta syvyysnäkö on huono.

• Miksi hirvi tulee auton eteen?

  • Nopeuden ja etäisyyden arviointi on mahdotonta. Hirven aivot eivät ole kehittyneet käsittämään lähestyvän auton nopeutta. Se näkee lähestyvän valopisteen, mutta ei tajua sen olevan muutamassa sekunnissa vieressä.
  • Pakoreaktio. Uhattuna hirven vaisto on rynnätä eteenpäin, usein suoraan vaaran läpi, ei siitä poispäin.
  • Toukokuu-kesäkuu on vaarallisinta aikaa. Emo vieroittaa edellisen vuoden vasansa juuri ennen uusien syntymää. Nämä ylivuotiset, hämmentyneet ja kokemattomat "teinihirvet" harhailevat yksin ja aiheuttavat suurimman osan onnettomuuksista.

Paljonko hirvenlihassa on kaloreita?

Hirvenlihan energiapitoisuus on keskimäärin noin 112 kcal (470 kJ) per 100 grammaa. Tämä on varsin maltillinen määrä, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon painonhallitsijoillekin. Lihassoluissa oleva glykogeenivarasto ja vähäinen rasvakudos vaikuttavat tähän.

Tarkastellaanpa tarkemmin sen ravintokoostumusta:

• Rasvaa: Noin 3,0 g per 100 g. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin monissa muissa lihalaaduissa. Hirven vähärasvaisuus on sen luontainen piirre, sillä se liikkuu paljon ja syö luonnollista ravintoa, mikä pitää rasvakudoksen minimissä.
• Tyydyttynyttä rasvaa: Noin 0,7 g per 100 g. Vaikka tyydyttynyttä rasvaa onkin, sen määrä on suhteellisen pieni verrattuna kokonaisrasvamäärään. Tämä tukee hirvenlihan profiilia terveellisenä proteiininlähteenä.
• Proteiinia: Hirvenlihan proteiinipitoisuus on korkea, tyypillisesti yli 20 g per 100 g. Tarkka määrä vaihtelee hieman ruhon osan ja valmistustavan mukaan, mutta se on erinomainen lihasten rakennusaine. Ajatus siitä, että eläimen fyysinen aktiivisuus heijastuu sen kudosten koostumukseen, on kiehtova.

Mietin usein, miten paljon ruokamme todellisuudessa kertoo sen alkuperästä. Hirvenlihan ravintokoostumus on kuin suora viesti sen elämäntyylistä: vapaudesta, liikkeestä ja luonnon puhtaudesta. Se on kuin palanen suomalaista erämaata lautasellamme.

• Vitamiinit ja kivennäisaineet: Hirvenliha on myös erinomainen raudan, B-vitamiinien (erityisesti B12) ja sinkin lähde. Nämä ovat elintärkeitä aineenvaihdunnalle, hermostolle ja immuunijärjestelmälle. Varsinkin raudan määrä on huomattava, mikä on hyödyllistä monille, erityisesti naisille.
• Valmistustavan vaikutus: On tärkeää huomata, että valmistustapa vaikuttaa lopulliseen energiapitoisuuteen. Paistaminen pienessä määrässä öljyä lisää kaloreita verrattuna keittämiseen tai vähässä rasvassa kypsentämiseen. Toki öljyn laadulla on myös merkitystä.
• Vertailu muihin lihoihin: Verrattuna esimerkiksi naudan tai sianlihaan, hirvenliha on selvästi vähärasvaisempaa. Esimerkiksi rasvaisemmassa naudanlihassa voi olla yli 10 % rasvaa, kun taas hirvenliha jää reilusti alle 5 %:n. Tämä tekee siitä usein suositeltavan vaihtoehdon niille, jotka pyrkivät vähentämään tyydyttyneen rasvan saantiaan.

Tämä ravintoprofiili ei ole pelkkää numeroa. Se on heijastus luonnosta ja eläimen elintavoista. On kuin pieni palanen villiä luontoa, joka siirtyy lautasellemme. Ja sen maussa se myös tuntuu – puhtaana, voimakkaana.

Mikä on hirven ravinto?

Vuodenaika sanelee ruokalistan. Ei siinä ole vaihtoehtoja.

Kesällä on tarjontaa. Hirvi syö lehtipuita, ruohoja ja yrttejä. Vesi on sille ruoka-aitta.

• Lehdet ja versot: Haapa, pihlaja, pajut, koivu.
• Ruohovartiset kasvit: Maitohorsma, mesiangervo, sarat.
• Vesikasvit: Lumpeet, ulpukat, vidat. Täynnä natriumia.

Talvella on vain selviytyminen. Lumi peittää maan. Puu on ainoa vaihtoehto.

• Varvut: Mustikka ja puolukka, jos löytyy.
• Oksat ja silmut: Pihlaja, haapa, pajut.
• Mänty: Talven tärkein ravinto. Nuoret taimet ovat vaarassa. Katajakin kelpaa.

Päivässä menee kymmeniä kiloja. Kesällä jopa 50 kg tuoretta massaa, talvella noin 15 kg kuivaa puuainesta. Se jättää jäljen metsiin. Sitä sanotaan hirvituhoksi.

Ihminen rakentaa suolakuppeja metsään. Hirvi kiittää ja nuolee. Tie suolataan talvella. Hirvi ei ymmärrä autoja.

Ravintoketju on yksinkertainen. Syö tai tule syödyksi. Hirvi on valinnut syömisen. Toistaiseksi.