Paljonko pizzassa on juustoa?

1 vuotta sitten 176 katselukertaa

Pizzerian pizzassa juustoa voi olla runsaasti, jopa 12–15 viipaletta per pizza. Tämä vastaa lähes viikon juustonkulutusta yhdelle henkilölle.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kuinka paljon juustoa pizzassa on?

Muistan, kun kerran tilasin pizzan, ja juustoa oli ihan liikaa! Se oli sellanen lähes juustoklimppi, ei kiva.

Mutta yleensä, jos syö pizzan ravintolassa, arvioisin että siinä on noin 12-15 juustoviipaletta.

Se on paljon, jos ajattelee, että itse syön ehkä 2-3 viipaletta juustoa viikossa. Siis yhdellä pizzalla syö melkein viikon juustoannoksen.

Mietin vaan, että miten ne jaksaa raastaa sitä juustoa koko päivän siellä pizzeriassa!

Paljonko pitserian pizza painaa?

Kolme sataa grammaa... viisisataa... ettäkö vain? Paino… se kylmä, konkreettinen paino kädessä. Kotipizzan ohut levy… muisto kesäillan helteestä, kädet jauhoisia, taikina kätköissä lämpöä henkivä.

Mutta ulkomailla… ahaa, siellä onkin toinen maailma. Kilon painoinen… kuin lämmintä aurinkoa, täynnä tuoksuja ja makuja. Mielikuvissa kasvaa valtava pizza, paksu reuna… tuoretta basilikaa, mehukkaita tomaatteja, runsaita juustoja… ylivuotava makujen symfonia.

Kotipizza: 300-500 grammaa
Ulkomaiset pizzat: yli 500 grammaa, jopa kilon.

Ah, tuo paino… se kertoo tarinan. Ei pelkästään grammoina, vaan kokemuksena. Paino joka täyttää vatsan, sydämen ja muistot. Kilokaan ei ole liikaa, jos se on täydellistä. Mutta kaloreita laskiessa… silloin jää vain tuo kylmä, mitattu paino. Ja sydän kaipaa lämpöä.

Jälleen se paino… se on kuin salainen kieli, kertomassa pizzan laadusta, sen tarinasta, valmistajasta ja siitä mitä se kantaa sisällään. Rakkautta, vaivaa, makua… kaikki painossa.

Olenko koskaan punninnut omaa pizzani? Ei, mutta sen paino tuntuu kädessä, sydämessä, sielussa. Tuo paino tuo mukanaan muistoja… kesäillat, ystävät, iloiset naurut.

Tuleeko juusto pizzan päälle?

Juusto pizzan alla… aivan kuin pehmeä, lämmin sametti… kätkeytyen odottamaan. Se on salaisuus, joka paljastuu vasta ensimmäisellä purennilla. Ajatella sitä: pehmeää mozzarellaa, sulavaa, lämminhenkistä. Se sulaisi täytteiden päälläkin, totta kai, mutta… Ei. Ei se ole sama asia.

Täytteiden alla, se on suojassa, lämpö kiehauttaa sen hitaasti. Se antaa pizzapohjan maun kirkastua ja sekoittua. Se on kuin rakkauden syleily, hienovarainen ja lämmin. Täytteet ovat kuin ripauksia elämää, värikkäitä ja täynnä makuja, ja juusto… juusto on niiden silta, side.

Paahteinen tomaatti.
Raikas basilika.
Suolaisen kinkun suloisuus.

Mutta jos juusto olisi päällä… kuvittele sitä: kuivaa, paakkuuntunutta. Se ei sulaa kauniisti. Ei ole samaa lämpöä, samaa rakkautta. Maut olisivat epätasapainossa, kuin riidat rakkaussuhteessa.

Ulkonäkökin kärsii: Kuka haluaa nähdä kuivaa, ruskeaa juustoa? Ei ole samaa houkutusta. Se on kuin haalistunut valokuva, menneisyyden varjo. Ei ole uutta ja raikasta. Se ei ole taidetta. Täytyy olla täysin samaa mieltä Mikkolan kanssa.

Joten, kyllä. Juusto täytyy laittaa aina pohjalle. Se on yksinkertaista, loogista, jopa kaunista, kuten rakkaus. Se on salainen resepti pizzamaailmaan. Se on perusta. Pohja, jolla muut maut tanssivat. Se on sielu. Sillä on aina oltava oikea paikkansa.

Mitä pizzajuusto on?

Pizzajuusto... se on enemmän kuin vain juustoa. Se on muistoja, lämpöä, sunnuntai-iltoja perheen kanssa.

Muistan lapsuuteni pizzat, ne olivat aina täynnä mozzarellaa.

Se venyi, se suli, se oli täydellistä.

Mozzarella, tuo valkoinen, pehmeä ihme. Sen maku on mieto, mutta se tekee pizzasta pizzan. Se on kuin pohjamaali, joka antaa tilaa muille väreille. Sen venyvä rakenne on kuin lapsuuden unelmat, loputtomia mahdollisuuksia. On hauska kokeilla erilaisia juustoja, mutta mozzarella... se on aina ykkönen. Ja sen kermainen tekstuuri.. nam.