Kannattaako säilyttää käteistä?

Käteisen säilytys kotona: korvaus edellyttää väkivaltaista murtoa

Kannattaako käteistä säilyttää kotona? Koti ei ole pankkiholvi, ja käteisen säilytykseen liittyy merkittäviä riskejä. Varkaus, tulipalo ja vesivahinko ovat todellisia uhkia, ja kotivakuutuksen korvaus on rajallinen eikä kata kaikkia tilanteita. Tutustu alla olevaan tietoon, jotta osaat arvioida oman tilanteesi oikein.

Pieni määrä kotona on viisautta – suositus Suomen Pankilta

Käteistä rahaa kannattaa säilyttää kotona, mutta vain pieni määrä. Suomen Pankki ja Huoltovarmuuskeskus suosittelevat niin sanottua 72 tunnin kotivaraa – käteistä sen verran, että pärjää kolme päivää, jos sähköt katkeavat tai maksukortit eivät toimi. Tämä summa on tyypillisesti 100–200 euroa, riippuen perheen koosta.

Suositus perustuu siihen, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten maksuliikenne, voivat häiriintyä esimerkiksi kyberhyökkäyksen, sähkökatkon tai luonnonilmiön takia. Vaikka tilanne olisi lyhytkestoinen, käteinen toimii varmana maksuvälineenä, kun korttipäätteet ovat poissa pelistä.

Mutta – ja tämä on tärkeä mutta – suuria summia ei kannata säilyttää kotona. Miksi? Seuraavaksi käyn läpi kolme keskeistä syytä, joista yksi tulee monelle yllätyksenä.

Miksi suuria summia ei kannata säilyttää kotona?

Inflaatio syö ostovoimaa

Inflaatio on käteisen pahin vihollinen. Kun raha makaa tyynyn alla, sen ostovoima heikkenee vuosi vuodelta. Viime vuosina inflaatio on ollut keskimäärin 4–6 prosenttia. ^[1] Tämä tarkoittaa, että 1000 euron setelikasa menettää viidessä vuodessa ostovoimaa vastaavan määrän kuin 100–150 euroa – ilman että rahaa on käytetty mihinkään.

Samaan aikaan sama summa säästötilillä tai sijoituksissa voisi tuottaa pientä korkoa tai jopa kasvaa arvossa. Vaikka säästötilin korko on tällä hetkellä alhainen, se on silti enemmän kuin käteisen nolla.

Varkaus- ja vahinkoriski

Koti ei ole pankkiholvi. Käteinen on altis varkaudelle, tulipalolle tai vesivahingolle. Moni kuvittelee, että kotivakuutus korvaa kaiken, mutta näin ei ole. Useimpien vakuutusyhtiöiden kotivakuutuksissa käteisen korvausraja on 500–1000 euroa –^[3] ja sekin edellyttää, että murto on tehty väkivalloin tai että tulipalo on todettu. Normaali näpistys tai hukkuminen jää usein omaksi tappioksi.

Vakuutusyhtiöt eivät myöskään korvaa käteistä, jos sitä ei ole säilytetty asianmukaisesti, esimerkiksi kassakaapissa. Ja kassakaapin hankinta maksaa helposti satoja euroja.

Käteinen ei tuota korkoa

Tämä on itsestään selvää, mutta silti moni unohtaa sen. Kun pidät 2000 euroa kotona, menetät vuodessa mahdollisuuden saada esimerkiksi 0,5–2 prosentin korkoa säästötilillä – siis 10–40 euroa. Se ei ole valtava summa, mutta kymmenessä vuodessa se on jo 100–200 euroa, ja inflaatio syö samalla lisää. ^[4]

Puhumattakaan siitä, mitä sijoitusmarkkinoilla voisi saavuttaa pitkällä aikavälillä. Historiallisesti osakkeiden keskimääräinen vuosituotto on ollut 7–8 prosenttia. ^[5] Siihen verrattuna käteisen säilyttäminen kotona on kuin heittäisi rahaa roskiin.

Miten varautua häiriötilanteisiin käteisellä?

Paras tapa on pitää kotona muutama satanen pienissä seteleissä ja kolikoissa. Miksi pienissä? Koska kriisitilanteessa harvalla on vaihtorahaa. 50 euron setelillä et välttämättä saa ostettua maitopurkkia, jos kassalla ei ole vaihtorahaa.

Säilytä rahaa turvallisessa mutta helposti saatavilla olevassa paikassa – ei kuitenkaan keittiön pöytälaatikossa. Moni pitää käteistä kirjekuoressa jääkaapissa tai vaatekaapissa. Tärkeintä on, että tiedät tarkalleen, missä se on, ja että perheenjäsenet tietävät paikan.

Tarkista säännöllisesti, että setelit ovat kunnossa. Jos käteistä on säilytetty pitkään, se voi menettää arvonsa, jos setelit vaurioituvat esimerkiksi kosteudesta.

Käteinen, säästötili vai sijoitukset – mikä sopii mihinkin?

Eri tarkoituksiin sopii eri väline. Alla vertailu, joka auttaa hahmottamaan, mihin kukin vaihtoehto soveltuu parhaiten.

Käteinen kotona, säästötili vai sijoitukset?

Käteinen kotona

Lyhytaikainen varautuminen (72 h), ei suurten summien säilytykseen

Varkaus, tulipalo, vahingot; vakuutus korvaa yleensä vain 500–1000 €

0 % – inflaatio syö arvoa

Heti käytettävissä, ei riipu sähköstä tai verkosta

Säästötili (pankkitili)

Puskurirahasto, lyhyen aikavälin säästöt (1–3 vuotta)

Pankkien talletussuoja 100 000 €, ei varkausriskiä

Korko tyypillisesti 0,5–1 % vuodessa

Nostot verkossa tai pankkiautomaatilla, toimii sähkökatkon aikana vain jos sähköä on

Sijoitukset (osakkeet, rahastot)

Pitkäaikainen varallisuuden kasvatus (yli 5 vuotta)

Arvo voi laskea lyhyellä aikavälillä, ei talletussuojaa

Historiallisesti 7–8 % vuodessa pitkällä aikavälillä

Myynti kestää 1–3 arkipäivää, arvo vaihtelee

Annan kokemus: 200 euroa pelasti viikonlopun

Anna, 34-vuotias opettaja Helsingistä, säilytti kotonaan 200 euroa pienissä seteleissä – ihan vain varmuuden vuoksi. Hän ei koskaan ollut tarvinnut niitä, mutta eräänä lauantaina koko korttimaksujärjestelmä kaatui koko päiväksi.

Kaupassa oli kaaos: kukaan ei saanut ostettua mitään kortilla, ja ihmiset jättivät ostoskärryt täyteen. Annalla oli 20 ja 10 euron seteleitä lompakossaan ja kotona lisää. Hän kävi kaupassa, osti perustarvikkeet ja sai vielä vaihtorahaa.

Illalla hän mietti, mitä olisi tapahtunut, jos hänellä ei olisi ollut käteistä. Olisi pitänyt lainata naapureilta tai olla ilman. Tapahtuma sai hänet tarkistamaan, että setelit ovat kunnossa ja että niitä on riittävästi.

Nyt Annalla on kotona aina 300 euroa jaettuna 5, 10 ja 20 euron seteleihin. Hän sanoo: "En olisi uskonut, että tällaista sattuu, mutta nyt olen valmis."