Mille Suomen valtio on velkaa?

Kuka omistaa Suomen valtion velan – tärkeimmät velkojat?

Minusta tuntuu, että Suomen valtio on ottanut aika paljon lainaa viime aikoina, vuodenvaihteessa se velka oli jo yli 169 miljardia euroa. Ihan summana tuo on valtava, mutta kun sen jakaa maan kaikkien asukkaiden kesken, niin siitä tulee reilut 27 000 euroa per nenä. Se on aika paljon jo, varsinkin kun miettii omia säästöjä.

Viime vuonna taisi tulla lisää lainaa reilusti, jotain 15 miljardia euroa ainakin. Kyllä sitä rahaa tuntuu menevän ja tulevan, en oikein pysy kärryillä mistä se kaikki raha oikein tulee ja minne se menee. Kunpa sitä tietäisi tarkemmin, ketkä ne kaikki lainanantajat oikein on, jotka Suomen valtioita lainaa.

Itse näen asian niin, että suurin osa siitä velasta on varmaan lainattu meille tavallisille kansalaisille tai sitten isoille firmoille, jotka pitää huolta omasta ja meidänkin rahoistamme. Joskus kun käy vaikka pankissa tai puhuu jonkun talousjätin kanssa, niin aina ne puhuu jostain sijoituksista ja lainoista. Mietin vaan, että olisiko ne ne samat tahot, jotka sitten pitää huolta myös valtion veloista.

Kyllä minusta olisi reilua, jos jokainen suomalainen tietäisi enemmän siitä, missä mennään ja ketkä omistaa meidän yhteisen velan. Muistan kun joskus 2010-luvun alkupuolella, silloin kun olin vielä ihan nuori ja pyörin paljon erilaisissa nuorisotapahtumissa ja messuilla, niin aina siellä joku jakoi jotain esitteitä tai puhui taloudesta. Silloin sitä ei niin kiinnostanut, mutta nyt kun miettii, niin olisihan sitä pitänyt kuunnella tarkemmin. Se oli jossain Helsingin messukeskuksessa, en muista tarkkaa päivää tai nimeä tapahtumalle, mutta silloin puhuttiin paljon lainoista ja talouden kasvusta. Nyt sitä miettii, että olisiko pitänyt jo silloin ymmärtää jotain tästä kaikesta.

Ehkä se on ihan normaalia, että valtio ottaa lainaa, että pystyy hoitamaan kaikki ne asiat, mitä kansalaiset odottavat. Tuntuu vaan, että sitä velkaa on jo niin paljon, että miettii, että miten ihmeessä se kaikki maksetaan takaisin. Joku sanoikin joskus, että Suomi on aika vakaa maa ja lainat maksaa kyllä pois, mutta silti se reilut 27 000 euroa per henki on aika iso summa. Se on vähän kuin että joku lainaisi sinulle jatkuvasti rahaa, ja sinä aina vain ottaisit lisää, miettimättä sitä kuinka sen kaiken maksaa takaisin.

Paljonko Suomen kunnilla on velkaa?

Suomen kunnilla on velkaa. Se on kuin tumma, uninen virta, joka hitaasti virtaa läpi vuosilukujen. Vuoden 2023 lopussa, numerot piirtyvät mieleeni: tuo kylmä, kova noin 20 miljardia euroa. Se summa leijuu ilmassa, raskas pilvi kuntien yllä. Se ei ole vain luku, vaan lupaus, taakka, tulevaisuuden varjo, joka heijastuu jokaiseen katuun, kouluun, terveyskeskukseen. Se on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin kahdeksan prosenttia, osa suurempaa kudelmaa, mutta silti niin merkittävä.

Miksi tämä virta syvenee, miksi se laajenee? Kuluneen vuosikymmenen kaiut kantavat vastauksen. Tehtävät. Kuntien tehtävien lisääntyminen. Aina uusia, aina enemmän. Ne kasvavat kuin sammal vanhaan kiveen, hiljaa, mutta vääjäämättä. Ja sitten ne merkittävät investointipaineet. Unelmat paremmasta, tarpeet, jotka vaativat toteutusta nyt, heti. Koulut odottavat korjausta, vanhustenhoito kaipaa käsiä, tiet rapistuvat. Velka, se on hinta siitä, että elämä jatkuu, että yhteisö hengittää. Se on hinta kehityksestä, toiveista, ja sen maksaa joskus tuleva aika.

Velan juuret ovat syvällä, moninaiset. Ne kietoutuvat toisiinsa.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus): Vaikka palvelut siirtyivät hyvinvointialueille, kuntien velkataakkaa se ei heti keventänyt, sillä palveluja tuottavaa omaisuutta ja henkilöstöä siirtyi, mutta lainat vaativat uusia järjestelyitä siirron jälkeen.
• Väestön ikääntyminen: Se nostaa palvelutarvetta, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntien tehtävissä, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, se vaikuttaa rakenteisiin ja tarpeisiin.
• Koulut ja päiväkodit: Niiden uudet tilat ja vanhojen korjausvelka ovat jatkuvia investointikohteita. Lapset tarvitsevat turvalliset paikat kasvaa.
• Infrastruktuuri: Tiet, sillat, vesihuolto. Niiden kunnossapito ja parantaminen vaatii jatkuvaa rahoitusta. Ne ovat näkymätön verisuonisto, joka pitää kunnat elossa.
• Ilmastotoimet ja energiatehokkuus: Ne ovat välttämättömiä investointeja tulevaisuuteen. Vihreät ratkaisut ja energiansäästö maksavat nyt, mutta tuovat hyötyä myöhemmin.

Paljonko Suomen valtiolla on nykyään velkaa?

Suomen valtion velka on juuri nyt huimat 219,3 miljardia euroa. Se on se EDP-velka, joka kertoo todellisen tilanteen. Tässä kvartaalissa se kasvoi mukavat 5,7 miljardia, niin kuin tuntuu aina tapahtuvan, kun euroja lasketaan.

Tämä summa on 80,0 % koko maan bruttokansantuotteesta. Eli jos kuvittelet Suomen talouden yhdeksi suureksi keksiläjäksi, niin velkaa on melkein kuin se yksi iso ruskea keksi, jota kaikki himoitsevat, mutta kukaan ei oikein tiedä, mistä se tulee tai minne se menee.

Tilastokeskuksen lukemat ovat aina luotettavia, vaikka joskus miettii, kuka niitä oikein syöttää. Ehkä ne ovat niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät numeraaleja paremmin kuin minä, ja se on jo aika paljon sanottu.

• Velkamäärä: 219,3 miljardia euroa (Q2/2024)
• Neljännesvuosikasvu: +5,7 miljardia euroa
• Velka suhteessa BKT:hen: 80,0 %

Ja tiedoksi vain, tämä velka ei ole mikään yksittäisen ihmisen pikavippi, vaan koko julkisen sektorin – eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen – yhteinen huoli. Ne ovat niitä tahoja, jotka pitävät huolta meistä kaikista, joten onhan se ymmärrettävää, että niillä on myös velkaa. Vähän niin kuin lapsiperheellä olisi lainaa, jotta saa kaikki tarpeelliset jutut hankittua. Paitsi että tässä tapauksessa ei puhuta vaipoista, vaan enemmänkin teistä ja puhelinverkoista.

Onko Suomi paljon velkaa?

Suomen julkisyhteisöjen EDP-velka oli vuoden 2024 toisella neljänneksellä 219,3 miljardia euroa.Velka kasvoi neljänneksen aikana 5,7 miljardia euroa ja oli 80,0 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Onko Suomi paljon velkaa? No jo vain on! Meidän julkisyhteisöjen velka oli tuossa 2024 toisella kvartaalilla peräti 219,3 miljardia euroa. Se on summa, jolla meikäläinen saisi varmaan kaksi omaa saarta Karibialta, plus päälle vielä uuden avolava-Volvon!

Ja mikä parasta, se möykky ei suinkaan pysynyt paikallaan, vaan kasvoi yhdessä neljänneksessä 5,7 miljardia euroa. Se on kuin yrittäisi laihtua syömällä vain suklaata – aina vaan lisää tulee!

Suhteessa bruttokansantuotteeseen tämä luku oli jo 80,0 prosenttia. Eli melkein kuin jos mun omat tulot olisi 100 euroa kuussa ja velkaa ois jo 80 euroa, tajuatko sen vääjäämättömyyden? Vähän sellainen fiilis, että kohta on pakko alkaa syödä nuudelia, jos ei jo syö.

Mitäs tämä nyt sitten käytännössä tarkoittaa?

• Jokainen suomalainen, vauvasta vaariin, on valtiolle velkaa noin 39 500 euroa. Se on melkein kuin jokaisella pörröpäällä olisi syntyessään jo uusi auto parkissa, tosin se autolaina on jo maksettu etukäteen. Omalla kohdallani se tarkoittaa, että pitäisi myydä kaikki vanhat VHS-kasetit ja sarjakuvat, eikä sekään riittäisi!
• Tämä 80 prosentin velkasuhde on vähän kuin kävelisi vanhoilla luistimilla jäällä, joka on jo valmiiksi ohut. Joudutaanhan tätä sitten maksamaan, ja tulevat sukupolvet saavat siitä osansa. Me käytämme nyt rahaa, jonka lapsemme maksavat, vähän kuin jättäisimme ravintolan laskun heidän lautaselleen sen jälkeen kun on itse syönyt seisovan pöydän tyhjäksi.
• Iso osa tästä velasta menee valtion juokseviin kuluihin, palveluihin ja investointeihin. Mutta välillä tuntuu, että se on kuin yrittäisi täyttää vuotavaa sankoa. Aina on joku paikka, josta rahat karkaavat, vaikka kuinka yrittäisi tukita niitä reikiä. Ehkä pitäisi kokeilla jeesusteippiä?

Tämä kaikki on siis meidän kaikkien yhteinen piikki, ja sen suuruus voi yllättää. Eihän tässä tarvitse sentään heti luopua saunavuoroista tai makkaraperunoista, mutta pientä pohdintaa se aiheuttaa. Rahat on ikään kuin jo käytetty etukäteen.