Mitä nettovarallisuus tarkoittaa?

Mitä nettovarallisuus tarkoittaa: Osakeyhtiö vs. toiminimi

Moni yrittäjä pohtii, mitä mitä nettovarallisuus tarkoittaa käytännössä oman yrityksen verotuksen ja voitonjaon kannalta. Sääntöjen tunteminen auttaa välttämään raskaamman verokohtelun ja tekemään oikeita valintoja veroilmoituksella. Tutustu tarkempiin laskentaperusteisiin ja yritysmuotojen välisiin eroihin välttääksesi kalliit verovirheet.

Mitä nettovarallisuus tarkoittaa käytännössä?

Kysymyksen tulkinta riippuu täysin siitä, millaisesta yritysmuodosta on kyse ja missä tilanteessa lukua tarvitaan, mutta perusmuodossaan yrityksen nettovarallisuus tarkoittaa sitä rahasummaa, joka jää jäljelle, kun liiketoiminnan varoista vähennetään sen velat. Nettovarallisuus lasketaan edellisenä vuonna päättyneen tilikauden tilinpäätöstietojen perusteella.

Yksinkertaistettuna se kertoo yrityksesi todellisen taloudellisen puskurin tilikauden päättyessä. Moni yrittäjä luulee - ja tein itsekin saman virheen ensimmäisenä tilikautenani - että pankkitilin saldo tai tilikauden tulos kertoo suoraan tämän summan. Ei kerro. Tase sisältää paljon muutakin kuin pelkän käteisen rahan (kuten koneet, varaston ja myyntisaamiset), ja toisaalta sieltä vähennetään kaikki yrityksen velat. Luku toimii verotuksessa pohjana sille, kuinka suuri osa yrityksen tuloksesta tai osingoista voidaan verottaa kevyemmin pääomatulona.

Miten yrityksen nettovarallisuus lasketaan taseesta?

Yrityksen nettovarallisuus lasketaan kaavalla varat miinus velat, mutta verotuksessa luvut eivät aina siirry suoraan kirjanpidon taseesta ilman oikaisuja. Erityisesti kiinteistöjen ja arvopapereiden arvostuksessa käytetään verotuksen omia säännöksiä kirjanpitoarvojen sijaan.

Tässä kohtaa moni yrittäjä menee sekaisin. Yhtä tärkeää kuin ymmärtää peruskaava on tietää, mitkä erät laskelmaan ylipäätään hyväksytään mukaan - kerron tarkemmin yritysmuotojen välisestä kriittisestä erosta hieman alempana verotusosiossa. Taseen vastaavaa-puolelta lasketaan yhteen liiketoiminnan varat, kuten koneet, kalusto, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset sekä pankkitilien saldot. Vastattavaa-puolelta vähennetään vieras pääoma, eli pitkä- ja lyhytaikaiset velat. Oma pääoma ei ole velkaa tässä laskelmassa.

Konkreettinen laskuesimerkki varojen ja velkojen erotuksesta

Kuvitellaan pieni konsulttiyritys, jonka tilikausi päättyi joulukuun lopussa. Yrityksellä on taseessaan varoja seuraavasti: pankkitilillä 45 000 euroa, myyntisaamisia 15 000 euroa ja tietokoneita sekä kalustoa verotuksessa poistamattomana hankintamenona 10 000 euroa. Varat ovat siis yhteensä 70 000 euroa.

Samalla hetkellä yrityksellä on pankkilainaa jäljellä 20 000 euroa ja maksamattomia ostolaskuja 5 000 euroa. Velat ovat yhteensä 25 000 euroa. Kun varoista (70 000 euroa) vähennetään velat (25 000 euroa), yrityksen nettovarallisuus on 45 000 euroa. Jos velkoja olisi ollut 80 000 euroa, nettovarallisuus olisi jäänyt nollaan, sillä verotuksessa se ei voi mennä miinukselle.

Mikä on yrityksen nettovarallisuus suhteessa tilikauden tulokseen?

Tilikauden tulos ja yrityksen nettovarallisuus ovat kaksi täysin eri asiaa, vaikka ne kytkeytyvät toisiinsa tilinpäätöksessä. Tulos mittaa yhden tilikauden aikana syntynyttä voittoa tai tappiota, kun taas nettovarallisuus kuvaa yhtiön kertynyttä varallisuusasemaa yhtenä tiettynä päivänä.

Selkeä ero. Tuijotin itse aikoinani silmät ristissä tuloslaskelmaa kello yksitoista illalla ihmetellen, miksi en voi nostaa huojennettua osinkoa, vaikka firma teki hyvää voittoa ensimmäisenä vuonna. Kesti hetken tajuta, että osingonjaon ja verotuksen pohjana käytetään aina edellisen vahvistetun tilinpäätöksen nettovarallisuutta. Jos yritys jättää voittovarat tililleen eikä jaa niitä ulos, varat kasvavat ja nostavat seuraavan vuoden nettovarallisuutta. Näin hyvä tulos muuttuu vähitellen vahvemmaksi taseeksi.

Miten nettovarallisuus tilinpäätös ja verotus kytkeytyvät toisiinsa?

Verotuksessa nettovarallisuus määrittää rajan sille, kuinka paljon yrittäjä voi nostaa tuloja kevyemmällä pääomatuloverotuksella ansiotuloverotuksen sijaan. Ilman tätä tunnuslukua kaikki yrityksestä nostettu tulo verotettaisiin useimmiten progressiivisen ansiotuloverotuksen mukaan.

Tässä on se kriittinen ero yritysmuotojen välillä, johon viittasin aiemmin: osakeyhtiössä laskentaan otetaan mukaan periaatteessa kaikki yhtiön varat ja velat, kun taas toiminimessä ja henkilöyhtiöissä huomioidaan vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat ja velat. Osakeyhtiössä 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta voidaan jakaa huojennettuna osinkona, josta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 150 000 euron henkilökohtaiseen rajaan saakka. Tämän 8 prosentin rajan ylittävästä osingosta sen sijaan 75 prosenttia verotetaan raskaammin ansiotulona. Toiminimiyrittäjällä taas yrityksen nettovarallisuus laskeminen ja sen 20 prosenttia edellisen vuoden nettovarallisuudesta (lisättynä 30 prosentilla maksetuista palkoista) katsotaan automaattisesti pääomatuloksi, ellei yrittäjä itse vaadi veroilmoituksella osuudeksi 10 tai 0 prosenttia. ^[3]

Yleinen harhaluulo on, että pääomatulo-osuuden maksimointi kannattaa aina ja kaikille. Todellisuudessa - ja moni kirjanpitäjä on tästä samaa mieltä - pienituloiselle toiminimiyrittäjälle ansiotuloverotus on usein edullisempaa kuin 30 prosentin pääomatulovero. Tilanne vaatii aina tapauskohtaista laskentaa, ja epävarmoissa tilanteissa miten nettovarallisuus lasketaan kannattaa tarvittaessa varmistaa vielä erikseen kirjanpitäjältä.

Nettovarallisuuden vaikutus eri yritysmuodoissa

Osakeyhtiö

Enintään 8 prosenttia nettovarallisuudesta voidaan jakaa huojennettuna pääomatulo-osinkona.

Kaikki yhtiön omistamat varat ja velat tulolähteestä riippumatta.

Nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä osakkeen matemaattisen arvon laskemiseksi.

Toiminimi (Liikkeen- tai ammatinharjoittaja)

Oletuksena 20 prosenttia nettovarallisuudesta verotetaan yritystulon pääomatulo-osuutena.

Vain elinkeinotoimintaan kuuluvat varat ja velat, ei yksityistalouden eriä.

Yrittäjä voi vaatia pääomatulo-osuudeksi myös 10 prosenttia tai 0 prosenttia veroilmoituksella.

Tamperelaisen ohjelmistoyrittäjän osinkopäätös

Mikko, 34-vuotias ohjelmistokehittäjä Tampereelta, perusti yhden hengen osakeyhtiön ja teki ensimmäisenä vuonna hienon 60 000 euron tuloksen. Hän halusi nostaa mahdollisimman paljon rahaa ulos kevyellä verotuksella.

Ensimmäisen tilinpäätöksen valmistuttua Mikko yritti maksaa itselleen 20 000 euron osingot. Hän ei kuitenkaan ollut huomioinut, että yhtiön nettovarallisuus oli vasta alkupääoman ja kertyneen tuloksen verran, ja suurimmasta osasta osinkoa uhkasi tulla raskaasti verotettavaa ansiotuloa.

Keskusteltuaan kirjanpitäjänsä kanssa Mikko tajusi, että hänen kannattaa ensin kerryttää yhtiön tasetta. Hän nosti palkkaa elämiseen ja jätti voittovarat yhtiön tilille kasvattamaan varoja.

Kahden vuoden kuluttua yhtiön nettovarallisuus oli noussut 150 000 euroon, minkä ansiosta Mikko pystyi nostamaan 12 000 euroa vuodessa huojennettuna osinkona huomattavasti kevyemmällä veroprosentilla.