Onko asuminen Suomessa kallista?

Onko asuminen Suomessa kallista? Hinnat alueittain

Asumismenot muodostavat valtaosan monen budjetista Suomessa. Hintataso vaihtelee kuitenkin merkittävästi pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Tutustu tarkempiin lukuihin ja alueellisiin eroihin löytääksesi taloudellisesti sopivan ratkaisun.

Onko asuminen Suomessa kallista? Alueelliset erot ratkaisevat

Asuminen Suomessa voi olla suhteellisen kallista tai yllättävän edullista riippuen täysin siitä, missä päin maata asut. Pääkaupunkiseudulla menot haukkaavat suuren osan tuloista, kun taas pienemmillä paikkakunnilla eläminen on huomattavasti huokeampaa. Kysymys asumisen hinnasta suomessa on herättänyt paljon keskustelua, sillä maantieteelliset erot luovat Suomeen kaksi täysin erilaista todellisuutta.

Monille suomalaisille ja maahan muuttaville asumiskustannukset ovat kaikkein suurin kuukausittainen menoerä. Tilanne voi tuntua stressaavalta - ja tiedän tämän omasta kokemuksestani - jos suuri osa palkasta menee pelkkään seiniin. Mutta onko kalleus pelkkä myytti? Ei aivan. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra koko maassa on asettunut noin 17 euron tasolle, mikä tekee pienenkin kodin ylläpidosta merkittävän taloudellisen panostuksen.

Alussa olin itsekin varma, että hinnat ovat samat kaikkialla. Olin väärässä. Todellisuus iski vasten kasvoja, kun aloin vertailla eri kaupunkeja keskenään.

Vuokrataso Suomessa ja pääkaupunkiseudun paineet

Vuokralla asuvan lompakko tyhjenee nopeimmin etelässä, jossa suuri kysyntä pitää hinnat korkeina. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskineliövuokra liikkuu noin 22 euron vaiheilla, mikä tarkoittaa, että pelkkä yksiö keskustan tuntumassa voi viedä valtaosan kuukausituloista. Tämä pakottaa monet tinkimään muista elämän osa-alueista tai muuttamaan kauemmas keskustasta.

Muualla Suomessa tilanne helpottaa huomattavasti. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimääräiset vuokrahinnat voivat jäädä alle 14 euron neliöltä, mikä tuo merkittävää helpotusta arjen budjettiin. Ero etelän ja muun maan välillä on siis dramaattinen. Pienemmissä kaupungeissa ihmisille jää enemmän käteen muuhun elämiseen - kuten harrastuksiin, matkustamiseen ja säästöihin - ilman, että asumisesta tarvitsee tinkiä liikaa.

Monet oppaat neuvovat säästämään vuokrassa muuttamalla kimppakämppään. Olen kuitenkin huomannut, että pitkän päälle oman rauhan puute voi käydä henkisesti raskaaksi. Joskus on parempi maksaa hieman enemmän omasta tilasta.

Omistusasuntojen hinnat ja alueellinen kuilu

Haave omasta kodista vaatii usein suuren asuntolainan ottamista ja vuosien säästämistä. Vanhojen osakeasuntojen keskimääräinen neliöhinta Helsingissä on kohonnut noin 5 000 euroon, mikä on valtava summa tavalliselle työssäkäyvälle. Tämä asettaa nuoret aikuiset ja ensiasunnon ostajat vaikeaan asemaan, sillä omarahoitusosuuden kerryttäminen voi kestää vuosia.

Kun siirrytään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, hinnat putoavat yli puolella. Muualla Suomessa vanhan osakeasunnon neliöhinta on keskimäärin noin 2 100 euroa. Tämä valtava hintaero selittää sen, miksi moni työn perässä muuttanut harkitsee paluuta pienemmille paikkakunnille, joissa omakotitalon voi saada samanmielisen kaksion hinnalla etelästä.

Oma ensimmäinen asuntokauppani oli täysi kaaos, sillä hätiköin prosessissa ja maksoin liikaa remonttikohteesta. Siitä oppineena kehotan aina malttiin.

Asumismuotojen vertailu Suomessa

Suomessa asuvan on valittava itselleen sopivin asumismuoto taloudellisen tilanteen ja elämänvaiheen mukaan. Seuraavassa esitellään kolme yleisintä vaihtoehtoa.

Vuokra-asunto

• Helppo irtisanoa ja vaihtaa tarvittaessa, mikä sopii muuttuvaan elämäntilanteeseen
• Erittäin korkea, sillä kuukausivuokra on kiinteä eikä yllättäviä remonttikuluja ole
• Ei kerrytä omaa varallisuutta, sillä rahat menevät suoraan vuokranantajalle

Omistusasunto

• Asunnon myynti vie aikaa, joten sitoutuminen paikkakuntaan on pitkäaikaisempaa
• Kohtalainen, sillä korot ja taloyhtiön remontit voivat nostaa kuukausittaisia menoja
• Korkea, sillä lainanlyhennykset kerryttävät omaa varallisuutta pitkällä aikavälillä

Mikon matka Helsingin ytimestä edullisempaan arkeen

Mikko, 32-vuotias ohjelmoija Helsingistä, maksoi pienestä yksiöstään kantakaupungissa lähes puolet nettotuloistaan joka kuukausi. Hän oli jatkuvasti stressaantunut säästöjen puutteesta ja tunsi olevansa jumissa oravanpyörässä.

Ensimmäisenä ratkaisuna Mikko yritti karsia kaikista ruoka- ja harrastuskuluistaan tinkimättä asunnostaan. Tämä johti nopeasti uupumukseen, eikä säästöjä silti kertynyt riittävästi kalliin vuokran vuoksi.

Lopulta Mikko teki rohkean päätöksen ja muutti työn perässä Tampereelle, jossa hän löysi huomattavasti halvemman ja isomman kaksion. Hän ymmärsi, että asuinalueesta joustaminen oli avain taloudelliseen vapauteen.

Muuton jälkeen Mikon asumismenot putosivat kolmanneksella, ja hän pystyi ensimmäistä kertaa elämässään säästämään säännöllisesti osakkeisiin ja nauttimaan vapaa-ajastaan ilman jatkuvaa talouspaineen tunnetta.