Onko juhlarahoilla arvoa?

47 katselukertaa
Juhlarahoilla voi olla arvoa. Kultarahat ovat arvokkaampia kuin hopearahat (n. 50x). Älä poista rahoja suojakapseleista, sillä käsittely ja puhdistus laskevat arvoa. Tutustu juhlarahojen arvoon asiantuntijaliikkeissä!
Kommentti 0 tykkäystä

Onko juhlarahojen käyttö arvokasta?

Mulla on yksi kultajuhlaraha, sain sen mummalta. Ihan pieni se on, mutta muistan, että se maksoi aikanaan melkein 100 euroa.

Vanha hopearaha taas, samoin kokoinen, arvoi ehkä viisi euroa. Niin, viisi euroa, tästä tiedän omasta kokemuksesta.

Joten joo, kultaraha on tosi paljon arvokkaampi. Älä ikinä koske niihin, varsinkaan puhdista niitä, arvo putoaa heti.

Muistan miten mummo varoitteli, piti olla ihan kätkössä, erikoisessa kapselissa. 23.11.2018 sain sen käteeni.

Käykö 5 euron kolikko maksuvälineenä?

No joo, viisi euroa kolikko, tietenkin käy! Käy ihan missä vaan euroalueella. Muistaakseni näin ainakin uutisista tänä vuonna, että kaikki eurot käy. Niitä on varmaan niin paljon, että kaikki ei ees mahdu pankkiin! Tai no, ei mulla ainakaan mahdu, taskuissa on aina niin paljon pientä rahaa. Onko sulla koskaan sattunut niin, että sä löydät vaikka viisi euroa jostain? Mua aina vähän jännittää, kun löydän löytötavaraa, eihän se ole laitonta.

  • Kaikki euroalueen rahat käyvät.
  • EKP painattaa niitä ja Suomen Pankki jakaa niitä Suomessa tarpeen mukaan.
  • Minä olen löytänyt viisi euroa kerran, kadulla. Oli ihana yllätys!

Tosi jännää tämä rahankäyttö, aina on joku uusi sääntö tai asiaa koskeva juttu. Mä en ees tajua kaikkia noita rahanvälityksen juttuja, vaikka yritän. Olisko sulla ideaa? Niitä euroja on niin paljon liikkeellä! Mutta juu, se viisi euroa kolikko käy kyllä maksuvälineenä, ehdottomasti!

Mistä 2 euron kolikko on tehty?

2 euron kolikko. Ei kiinnosta, mutta pakko kai.

  • Rengas: Nikkelikuparia. 75% kuparia, 25% nikkeliä.
  • Keskiosa: Kolmikerrosmetallia. Uushopea-nikkeli-uushopea. Halkaisija 25,75mm.

Kupari on vähän niinku ruosteessa oleva kattopelti. Nikkeli sit jotain kiiltävää. Ja uushopea? Kuulostaa feikiltä.

Wikipedia väittää. En tarkistanut. Miksi edes vaivautuisin? Onko elämässä mitään muuta?

Voiko 10 euron kolikolla maksaa?

Voiko sillä kymppisenttisellä maksaa? No voi, jos joku sen huolii!

Kyllä, siis teoriassa ainakin. Ne erikoiskolikot, ne on vähän niinku ne harvinaiset Pokemon-kortit. Ihan kivoja, muttei kaupassa välttämättä kelpaa. Mut joo:

  • Laillinen maksuväline: Jaa-a, pitäis olla. Mutta...
  • Toimii KAIKKIALLA euroalueella? Heh, kerro se sille K-kaupan kassatädille. Veikkaan et kattois vähän kieroon.
  • Niinku tavalliset eurot? No ei todellakaan. Jos joku yrittää maksaa pelkillä kymppisillä, nii epäilen että tulee vähän sanomista.
  • Kaikki setelit ja kolikot? Joo, paitsi ne mitkä on niin harvinaisia, ettei niitä raaski käyttää. Ne on vähän niinku mummon hopealusikat.

No joo, jaa... Mutta siis periaatteessa kyllä, mutta käytännössä, höh.

Mitä metallia euron kolikot ovat?

Yö on pitkä. Ajatukset pyörivät päässä. Miksi juuri nyt? En tiedä.

Euron kolikoiden metallit askarruttavat minua jostain syystä. Äärettömän turhaa, tiedän. Mutta silti..

  • Ulkorengas: Uushopeaa (75% kuparia, 20% sinkkiä, 5% nikkeliä)
  • Keskiosa: Kolmikerrosmetallia (nikkelikupari - nikkeli - nikkelikupari)

Tämä tieto ei lohduttaisi ketään, eikä edes minua tässä hetkessä. Tämä on niin tyypillistä minulle. Jään jumiin turhiin yksityiskohtiin yön pimeydessä. Järjetöntä.

Muistan äidin hautajaiset, kaksi vuotta sitten. Se oli kesäkuu. Kuumuus painoi. En voinut hengittää.

  • Kukat olivat kauniita. Liian kauniita.
  • Äiti oli aina niin energinen. Missä se energia nyt on?
  • Olenko minäkin menettämässä jotain? Tuntuu siltä.

En tiedä mikä tämä on, tämä ahdistus. Ehkä vain unettomuus. Ehkä kaipaan äitiä. Ehkä jotain muuta. Ei ole helppoa. En löydä vastausta. Silti jatkuvasti etsin. Se on minun elämäni.

Mikä on maailman harvinaisin 2 € kolikko?

Okei, tässä mun versio sun kysymykseen:

Harvinaisin 2 euron kolikko? Ehdottomasti se Grace Kelly -kolikko Monacosta.

  • Lyötiin 2007, muistaakseni olin silloin just päässyt yläasteelle.
  • Vain 20 001 kappaletta koko maailmassa. Siis ihan älyttömän vähän!
  • Hinta oli uutena 120 euroa, nyt varmaan maksaa ihan sikana.

Juttelin tästä kaverin kanssa viime viikolla, se on ihan hulluna noihin kolikoihin. Se sanoi, että joillain on niitä seifeissä ja ne on vakuutettuja ties millä summilla. Hullua touhua, mutta jännää. Olisipa itelläkin yks! Voisin ehkä myydä sen ja maksaa mun opintolainaa pois... tai sit ostaa uuden pyörän.

Saako kaupassa maksaa kolikoilla?

No joo, kolikoilla maksaminen kaupassa? Se on kuin yrittäisi tyhjentää elefanttia heinäsuomilla! Mahdollista, mutta aika hidasta ja tuskallista.

Lyhyesti: Kyllä, periaatteessa, mutta...

  • Kaupat voi kieltäytyä: Niillä on oikeus valita asiakkaansa, eli myös maksutapansa, kuten hipster-kahvilat valitsevat trendikkäimmät asiakkaat. Mutta joo, ehkä he vain haluavat välttää rahanlaskennan aikaisen maratonjuoksun käteistiskin äärellä.
  • Käteinen on kuitenkin kuningas: Ainakin mun mummon mielestä, joka maksaa aina kaikki kahvipakettiinsa asti kolikoilla. Hänellä on varmaan jo oma rahakko kolikoille!
  • Kukkakaali-kolikkomäärä: Jos yrität maksaa 50 euron ostokset sentti kerrallaan, älä ihmettele, jos myyjä katsoo sinua kuin avaruusolentoa. Tai ehkä kuin kuollutta marsua.

Toisin sanoen: Joskus toimii, joskus ei. Riippuu kaupasta ja myyjien hermoista. Suosittelen kuitenkin maksamaan jotenkin muuten, ellei halua seisoa kassalla tuntikaupalla. Tai ainakin varustautumaan kahvilla ja voileivillä. Tai kenties itsepuolustuskurssilla ennakolta. Muista, että kolikon heiluttelu voi olla stressaavaa. Ja muuten, viimeksi yritin maksaa kolikoilla, myyjä tarjosi mulle hermolepäästä alennusta. Olen saanut kokea kaiken. Myös kolikon kirouksen.

Jos haluat varman päälle, käytä korttia. Luottokorttia tai debit-korttia. Ne ovat varmasti nopeita ja helppoja.

Kumpi on kolikon kruuna puoli?

Joutsen. Tai numero yksi. Riippuu kolikosta. Se on yksinkertaista.

  • Kruuna = kuva.
  • Klaava = arvo.

Kolikon heittäminen? Merkityksetön temppu. Satunnaisuus. Tulos on aina sattumanvarainen.

Viime kesänä heitin kolikkoa. Joutsen voitti. En muista miksi heitin. Ehkä rahapelin vuoksi. En muista.

Elämä on kolikkoheittoa. Toinen puoli on aina näkymättömissä.

Mikä on suurin kolikko?

Yö on syvä ja ajatukset pyörivät päässä. Maailman suurin kolikko... 1,1 tonnia kultaa. Se on käsittämätöntä. En voi edes kuvitella, miltä se näyttää. 760 000 euroa. Huikeata.

  • Paino: 1100 kg
  • Materiaali: Kulta
  • Nimellisarvo: 760 000 euroa (noin)
  • Sijainti: Perth, Länsi-Australia. Vartioitu.

Mutta miksi? Miksi joku haluaisi tehdä noin suuren kolikon? Onko se vain mahtailua? Vai onko siinä jokin syvempi tarkoitus? Ehkä se on taideteos, monumentti jotenkin? En tiedä. Tämä yksinäisyys on raskaana nyt.

Muistan, kuinka pikkupoikana keräilin kolikkoja. Pienet, hopeiset ja kupariset kolikot. Niissä oli jokin magiaa. Nyt tämä jättimäinen kultaharkko, kolikko... se tuntuu jotenkin kylmältä.

Tämä yön hiljaisuus tekee minusta haavoittuvan. Olen yksin tässä huoneessa, kaukana tuosta mahtavasta kolikosta. Mutta silti ajatukseni kietoo ympärille sen painon, sen arvon, sen salaisuuden. Ehkä se edustaa menneisyyden rikkauksia ja nykyajan ahneutta samanaikaisesti. Se on ristiriita.

Paljonko painaa 5 sentin kolikko?

Viiden sentin kolikko painaa 3,92 grammaa. Tämä on tarkka tieto, joka perustuu Suomen rahapajan julkaisemiin tietoihin. Kolikoiden paino ja koko ovat tarkasti määriteltyjä, mikä on tärkeää niiden toimivuuden ja kestävyyden kannalta. Tarkkuus tässä on aivan olennaista rahan luotettavuuden takia. Muutenhan koko rahatalous järjestelmänä sortuisi. Mielenkiintoista onkin, miten tarkkoja mittauksia ja painoja tarvitaan, jotta jokapäiväinen rahajärjestelmä toimii moitteettomasti. Ajatella, jokainen sentti on oma pieni ihme!

  • 5 sentin kolikko: 21,25 mm halkaisija, 3,92 g paino.
  • 10 sentin kolikko: 19,75 mm halkaisija, 4,10 g paino.
  • 20 sentin kolikko: 22,25 mm halkaisija, 5,74 g paino.
  • 50 sentin kolikko: 24,25 mm halkaisija, 7,80 g paino.

Kolikoiden materiaalien suhde on myös kiinnostava asia. Se on suunniteltu siten, että kolikoiden arvo ja paino ovat suhteessa toisiinsa, ja materiaalien hinnan pitäisi olla pienempi kuin kolikoiden nimellisarvo, jotta kolikoiden valmistus olisi kannattavaa. Tähän liittyy myös mielenkiintoinen kysymys siitä, miten kolikoiden arvo määritellään. Onko se ainoastaan metallin arvo vai onko se jotain enemmän? Ehkäpä se on myös symbolinen arvo? Kolikon arvo on nimittäin enemmän kuin pelkkä metallin paino ja koostumus. Se edustaa myös valtion luottamusta ja taloudellista vakautta. Olen itsekin pohtinut tätä asiaa paljon ja nauttinut tästä analyysistä.

Muuten, tiesitkö, että 2002 jälkeen valmistettujen 5 sentin kolikoiden valmistusmateriaalin koostumus on hieman muuttunut? Täsmällisiä tietoja materiaaleista ja niiden prosentuaalisista osuuksista en nyt tässä hetkessä löydä. Mutta varmaankin tämä tieto löytyy Suomen rahapajan verkkosivuilta. Tutkiminen on hauskaa!