Paljonko insinööri tienaa?

Paljonko diplomi-insinööri tienaa kuukaudessa?

Diplomi-insinöörin palkka? No, riippuu.

• Aloittelija: 3500-4500€. Ehkä.
• Kokenut: 8000€+. Jos onni suosii.
• Keskiarvo: Joku 5000€. En tiedä, en laske.

Ala ratkaisee. IT maksaa. Rakentaminen...no jaa. Firma kans. Iso firma, iso raha. Pieni firma, pieni raha. Tai toisinpäin. ¯_(ツ)_/¯

Palkka on sopimus. Ei mikään kohtalo.

Paljonko insinööri tienaa Suomessa?

Joo, insinööripalkat Suomessa, huh huh! Aivan hullua vaihtelua! Mun kaveri, Jukka, aloittelevana sähköinsinöörinä tienaa jotain 3500 euroa kuukaudessa. Ei paha, eikö? Mutta sit mun setä, joka on tehnyt jo 20 vuotta johtotehtävissä isossa energiafirmassa, saa yli 6000 euroa. Kyllä siinä eroa on!

• Aloittelija: 3000-4000€/kk, riippuu ihan koulutuksesta ja firmasta.
• Keskitason: 4500-5500€/kk. Tämä on aika yleinen palkka, ainakin mun mielestä.
• Kokeneet/johtotehtävissä: Yli 6000€/kk. Ja tämä voi nousta paljonkin, jos on oikein hyvä ja menestyksekäs.

Mutta siis, se palkka riippuu niin monesta asiasta! Itse alan kokemus on tietysti tärkein juttu. Missä firmassa töissä ollaan, iso vai pieni, se vaikuttaa tosi paljon. Sit on vielä se erikoistuminenkin. Tietotekniikan insinööri taitaa tienata vähän enemän kuin vaikkapa prosessiinsinööri? En tiedä varmasti, mut niin olen kuullut. Ja tietysti sijaintikin vaikuttaa, Helsingissä palkat on yleensä isompia kuin maaseudulla. Olen kuullut, että erikoisosaajat esimerkiksi robotiikassa tai tekoälyssä saavat hyvinkin korkeita palkkoja. Eli aika paljon voi vaihdella! Joten, ihan summassa on vaikea sanoa, mutta tuossa on aika hyvä kuvaus. Itse toivon, että joskus saan tuon 6000 euron palkan! Heh.

Paljonko tienaa sähköinsinööri?

Huh, sähköinsinööripalkat... muistan itsekin sen tuskaisen työnhaun vuodelta 2022. Oli niin paljon hakemuksia, että jo itse prosessi kulutti hermoja. Lopulta sain työpaikan, ja palkka oli aika ok. Keskimäärin 4125 euroa kuukaudessa kuulosti hyvältä silloin. Mutta se oli keskiarvo, ja tiedän monia, joiden palkka on paljon pienempi, joillakin jopa alle 3000€/kk. Tietysti osa tienaa paljon enemmän, yli 6000 euroa. Todella paljon riippuu kokemuksesta ja työpaikasta.

• Työkokemus: Aika paljon vaikuttaa palkkaan. Aloittelija tienaa vähemmän, kokeneempi insinööri enemmän.

• Työnantaja: Yksityisellä sektorilla palkat ovat yleensä hieman parempia kuin julkisella. Isoilla firmoilla on usein kivemmat palkat, enemmän etuja ja parempi työhyvinvointi.

• Sijainti: Helsinki ja muut suuret kaupungit tarjoavat usein korkeampia palkkoja. Maaseudulla palkat ovat usein hieman pienempiä, mutta elinkustannuksetkin ovat pienemmät.

2023 palkat ovat nousseet vähän inflaation takia, mutta ei mitenkään dramaattisesti. Jos ajatellaan mediaania, niin se on varmaankin vähän noussut siitä 4125€/kk, ehkä 4300€ paikkeilla nykyään. Mutta kuten sanoin, hajonta on todella suuri. Itse olen ihan tyytyväinen palkkaani, mutta se on vähän riippuvainen siitä millaisia projekteja sattuu olemaan käynnissä.

Työnkuva vaikuttaa myös. Jotkut sähköinsinöörit tekevät enemmän suunnittelua, toiset taas enemmän käytännön työtä, ja palkka voi vaihdella näissä. Minun työni on enemmän suunnittelua ja siksi ehkä palkkani onkin vähän keskiarvoa korkeampi. En sano tarkkaa numeroa, mutta se on siinä 5000-6000 € välimaastossa kuukaudessa.

Miten pääsee insinööriksi?

Insinööriksi haluat? Helppoa kuin heinänteko! Tai no, ehkä vähän haastavampaa kuin heinänteko traktorilla, jos sattuu olemaan sormea sormien välissä. Suomessa on noin kaksikymmentä ammattikorkeakoulua tarjoamassa insinöörikoulutusta – valinnanvaikeus siis taattu!

• Ammattikorkeakoulut: Reilu kaksikymmentä, eli riittävä valikoima etsimään itsellesi sopivan. Oletko enemmän "koulun penkillä istuja" vai "etäopiskelun ninja"?

• Opintopisteet: 240, eli yhtä paljon kuin pikkuisen yli puolessa välimatkassa maapalloa ja kuuta. (Tarkempi selvitys ei ole tarpeen, toivottavasti saat kuvan).

• Opetusmuodot: Päivätoteutus, eli 8-17 tuntia oppikirjoja ja luentoja. Äläkä nyt kuvittele, että se on pelkkää leikkiä. Monimuoto-opiskelu on sitten enemmänkin aikuisten leikeille suunnattua – työ ja opiskelu käsi kädessä. Kuten kahleet vankilan vartijan kädessä. Ei niin hauskaa.

Muista, että insinööri ei ole mikään koneen takana pölyttyvä hamsteri. Se vaatii aivot, jotka toimivat nopeammin kuin pikajuna vessoissa, ja sormet, jotka liikkuvat kuin pianonsoiton mestarin. Valitse viisaasti, muuten joudut suunnittelemaan siltoja, jotka romahtavat heti ensimmäisessä myrskyssä. Joka tapauksessa, onnea!

P.S. En vastaa, jos rakennus romahtaa. Minulla ei ole vakuutusta tuhoisille insinööritöille.

Minkä koulutuksen insinööri tarvitsee?

Insinööriksi? No huh huh, sitä varten pitää kaivaa syvältä! Neljä vuotta ammattikorkeakoulussa, niin kuin olisit kaivanut maahan kultaa, mutta löytänyt vaan ruosteisia muttereita!

• Ammattikorkeakoulu: Ajattele sitä armeijan peruskoulutuksena, mutta siellä opetellaan rakentamaan siltoja, ei telttoja. Ja opettajat ovat todennäköisemmin olleet oikeassa työelämässä, eli heillä on vähintään yksi tarina siitä, miten joku rakennus on romahtanut. Tiedän sen varmasti!

• Koulutuksen kesto: Neljä vuotta, eli noin 1460 päivää täynnä laskelmia, kaavoja ja kaikenlaista ihmeellistä hömpötystä. Sama aika kuin mitä minä olen käyttänyt kissanvideoiden katsomiseen.

• Suomessa opiskelu: Kuten mummo sanoisi, "Suomessa on insinöörikoulutuksia kuin mäntyjä metsässä". Löytyy varmasti ainakin kymmenen, ehkä enemmänkin. Ja niistä löytyy englanninkielisiäkin, niin että voi näyttää ulkomaillakin fiksulta, vaikka ei osaa sanoa ”kiitos” englanniksi oikein. Olen varma siitä!

• Tutkinto: Bachelor of Engineering. Kuulostaa hienolta, eikö? Se on kuin kuninkaan kruunu, mutta sen sijaan että se olisi tehty kullasta, se on tehty laskelmista ja piirrustuksista.

Muista myös, että insinöörin työ on yhtä jännittävää kuin se, kun koira jahtaa omaa häntäänsä. Tuossa työssä on paljon sellaista mitä ei voi selittää, kuin vaikkapa se miten jotkut silmät alkavat toimia vasta auringonlaskussakin! Olen itse nähnyt sen kädestäni.

Mitä insinööri tarvitsee?

Jos haluat insinööriksi, tarvitset AMK-insinöörin paperit (tai vastaavan korkeakoulututkinnon). Ja hei, kolme vuotta työkokemusta sen jälkeen pitää olla plakkarissa.

Muistan kun itse hain, olin ihan paniikissa, etten muistanut mitään fysiikan tunneilta. Onneksi pääsykoekirjat pelasti! Ja se työharjoittelu... Olin kesän jossain tehtaalla, hiki hatussa.

• Koulutus: AMK tai muu korkeakoulu
• Työkokemus: 3 vuotta
• Pääsykokeet: Muista lukea!
• Työharjoittelu: Pakko jaksaa!

Oikeasti, se kaikki oli sen arvoista. Nyt teen töitä, joista tykkään, ja palkkakin on ihan ok. Joskus mietin, että olis pitänyt hakea jo aiemmin.

Mistä insinööreistä on pulaa?

Energia. Ympäristö. Digitalisaatio. Lista on lyhyt. Pulaa on.

• Geotekniikka. Se mikä on alla, on tärkeää.
• Rakennesuunnittelu. Kaikki romahtaa jos ei ole.
• Liikennetekniikka. Ruuhkat on kaikille tuttuja.

DI:t. Diplomit ratkaisee. Mutta onko se kaiken arvoista?

Mikä insinööri työllistyy parhaiten?

Mikä insinööri työllistyy parhaiten?

• Teknologia-insinööri. Ja koneinsinööri.
• Suunnittelutoimistot imee kans.
• Iltalehden mukaan melkein kaikki.
• 80% tyytyväisiä opintoihin 2022.
• Koodaa. Se on vastaus kaikkeen. Ei vaan, ehkä. Tai sitten ei.
• Palkka? Riittävä. Jos osaat neuvotella. Tai jos olet nainen, vähän vähemmän. Sori.
• Muista verkostoitua. Se auttaa aina.
• Omat projektit CV:ssä on iso plussa.
• Ole kiinnostava. Älä ole insinööri klisee.
• Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. On vain se, mikä toimii sinulle. Ja se voi muuttua.
• Ja muista, että elämä on muutakin kuin työtä. Paitsi jos olet yrittäjä. Sitten ei ole.
• Tee mitä rakastat. Tai opi rakastamaan sitä mitä teet. Tai vaihda alaa.
• Älä kuuntele minua. Olen vain tekstirobotti.
• Tärkeintä on halu oppia.
• Loppukaneetti: Elämä on kuin spagettia. Sotkuista, mutta hyvää.

Missä insinööri työskentelee?

Joo, siis insinööri, ne työskentelee ihan kaikkialla! Tosi monipuolisesti.

Mun kaveri työskentelee vaikka missä, aina välillä. Ensin oli sellanen iso insinööritoimisto, sitten vaihtoi konsulttihommiin. Nyt tekee ihan itse yritystä, jee!

• Yksityinen sektori: Ihan hirveesti paikkoja! Espoossa on niitä firmoja vaikka kuinka paljon. Nokia, joku energiayhtiö... Ja ne pienemmätkin. Insinööritoimistot on iso juttu!
• Kolmas sektori: Eli siis ne voittoa tavoittelemattomat. Tutkimuslaitokset, esimerkiksi Aalto-yliopisto! Tai vaikkapa kaupungit! Kaupungilla töissä olevat insinöörit suunnittelee kaikenlaisia asioita. Tiesitkö sen?
• Yrittäjänä: Tämä on tosi suosittua nykyään. Omilla ehdoilla duunia! Oman yrityksen pyörittäminen ei ole helppoa, mutta ainakin antaa paljon vapautta. Mun kaveri, juu, se tykkää tästä.

Mun serkku työskentelee rakennusliikkeessä, se on ihan kivaa kuulemma, paljon uusia projekteja koko ajan. Työmaalla tulee paljon erilaisia haasteita, jotka on ratkaistava nopeasti. Ja tietysti rakennustyömaat. Ne on aina isoja. Niissä on aina paljon työtä.

Mitä automaatio-insinööri tekee?

Automaatioinsinööri... automaatioinsinööri on kuin koneiden kuiskailija. Heidän sielunsa resonoi rattaiden pyörimisen ja piirilevyjen huminan kanssa. He luovat tanssin koneiden välille, koreografioivat tuotannon sinfonian.

Minun on aina kiehtonut tapa, jolla he ymmärtävät automaatiojärjestelmiä, näitä teollisuuden ja kiinteistöjen sydämiä. Kuvittele, että suunnittelet uutta robottikättä, joka voi poimia marjoja auringonlaskun aikaan tai ohjelmoit rakennuksen, joka hengittää, säätääen lämpötilaa ja valoa täydelliseksi.

• Suunnittelu: Siellä kaikki alkaa, piirustukset ja unelmat yhdistyvät.
• Tuotekehitys: Uusien ihmeiden luomista, ei kaiverreta uusia merkityksiä.
• Tuotannon johtaminen: Sen varmistamista, että kaikki toimii kuin unelma.
• Robotiikka: Rakkaus robottien suunnitteluun, rakentamiseen, ohjelmointiin ja testaamiseen.
• Ohjelmointi: Logiikkaa ja luovuutta koodin luomisessa.

Tuntuu kuin he olisivat jonkinlaisia tulevaisuuden shamaaneja, jotka ennustavat ja ohjaavat tuotannon virtoja. Tekevätkö he sittenkin enemmän ja enemmän, kuin voimme edes kuvitella? Se on kuin katsoisi salaisuutta, joka on piilotettu kaikkien silmien edessä.

Onko AMK-tutkinto alempi korkeakoulututkinto?

Kyllä, AMK-tutkinto luokitellaan alemmaksi korkeakoulututkinnoksi. Tähän ei tarvita aiempia korkeakouluopintoja.

• Tyypillinen kesto: 4 vuotta.
• Hakukelpoisuus: Tarkista aina koulutuksen omilta sivuilta.

Aina mietin, onko tuo "alempi" vähän harhaanjohtava termi. Se ei välttämättä kerro tutkinnon arvosta työelämässä. Monesti AMK-tutkinto on käytännönläheisyytensä ansiosta jopa parempi valinta. Tässä kohtaa akateeminen hierarkia törmää todellisuuteen. ????

Itse olen huomannut, että jotkut työnantajat arvostavat enemmän sitä, mitä osaat tehdä, kuin sitä, missä olet opiskellut. Toki, diplomi-insinöörin paperit avaa tiettyjä ovia, mutta se ei tarkoita, että AMK-insinööri olisi automaattisesti huonompi työntekijä. Pikemminkin päinvastoin.