Miten allergiat syntyvät?

Miten allergiat syntyvät: Herkistymisen kaksi vaihetta

Tieto siitä, miten allergiat syntyvät, auttaa ymmärtämään kehon virheellisiä puolustusreaktioita ympäristön ärsykkeille. Tämän prosessin tunnistaminen ehkäisee turhaa huolta ja auttaa välttämään vakavia terveydellisiä seuraamuksia arkielämässä. Ota selvää elimistön herkistymismekanismeista suojataksesi hyvinviasi tehokkaasti.

Miten allergiat syntyvät ja kehittyvät elimistössä?

Allergioiden puhkeaminen voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä prosessia voida aina selittää vain yhdellä selkeällä syyllä. Immuunijärjestelmämme suojelee meitä jatkuvasti ulkopuolisilta uhilta, mutta allergisessa reaktiossa tämä puolustusmekanismi tekee virheen. Elimistö alkaa taistella jotain sellaista ainetta vastaan, joka on itsessään täysin vaaraton, kuten koivun siitepölyä, kissan hilsettä tai ruoka-ainetta.

Tämä monimutkainen biologinen prosessi vaatii aina esityön, eli allergiaoireet eivät koskaan pamahda esiin aivan ensimmäisellä kontaktikerralla. Noin 25 prosenttia ihmisistä kärsii jostakin allergiaoireesta elämänsä aikana, mikä osoittaa kyseessä olevan erittäin yleinen ilmiö. Ensimmäinen vaihe on nimeltään herkistyminen. Kun kohtaat allergeenin ensimmäistä kertaa, valkosolusi tuottavat IgE-vasta-aineita, jotka asettuvat valmiuteen syöttösolujen pinnalle. Kun sama aine pääsee kehoon uudelleen, nämä vasta-aineet laukaisevat syöttösolujen rikkoutumisen, jolloin kudoksiin vapautuu suuri määrä histamiinia. Juuri histamiini aiheuttaa tutut oireet: limakalvojen turvotuksen, punoituksen ja kutinan.

Muistan elävästi, kun oma kehoni päätti aloittaa tämän prosessin. Olin varma, että kyseessä on vain sitkeä flunssa, joka iski joka kevät samaan aikaan. Silmiä kutitti ja nenä vuoti viikkokausia. Vasta kun tajusin oireiden alkavan aina tismalleen silloin, kun koivut alkoivat kukkia, ymmärsin mistä oli kyse. Kehoni oli hiljaisuudessa herkistynyt, ja jokainen uusi kevät oli sille merkki aloittaa täysimittainen puolustustaistelu vaaratonta siitepölyä vastaan.

Miksi allergia tulee juuri minulle?

Allergian kehittyminen elimistössä on aina yksilöllistä, eikä tarkkaa syytä yksittäisen ihmisen kohdalla voida usein ennustaa varmuudella. Suurin yksittäinen selittävä tekijä taustalla on perintötekijät, jotka määrittävät taipumuksemme tuottaa liikaa IgE-vasta-aineita. Jos kummallakaan vanhemmallasi ei ole todettu allergioita, sinulla on silti noin 10–15 prosentin riski sairastua johonkin allergiseen vaivaan elämäsi aikana.

Perimä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä ympäristömme muokkaa vastustuskykyämme merkittävästi. Niin sanottu hygieniahypoteesi viittaa siihen, että liian puhdas ja asfaltoitu elinympäristö estää immuunijärjestelmää saamasta tarvittavaa harjoitusta lapsuudessa. Kun lapsi ei altistu luonnon monimuotoisille mikrobeille, puolustusjärjestelmä ikään kuin pitkästyy ja alkaa reagoida virheellisesti vaarattomiin asioihin. Tästä syystä maaseudulla ja lemmikkien keskellä kasvaneilla lapsilla esiintyy usein vähemmän allergioita kuin kaupunkiympäristössä asuvilla.

Voiko allergia puhjeta vasta aikuisiällä?

Monet ajattelevat allergioiden olevan vain lasten vaiva, mutta todellisuudessa allergia voi puhjeta missä iässä tahansa. Aikuisen immuunijärjestelmä ei ole staattinen, vaan se muuttuu ja sopeutuu elämän varrella jatkuvasti. Erityisen yleistä on siitepölyallergioiden alkaminen nuorena aikuisena tai jopa keski-iässä, vaikka lapsuus olisi sujunut täysin ilman oireita.

Miksi keho sitten muuttaa mielensä vuosikymmenten jälkeen? Taustalla on usein suuri muutos elinympäristössä, elintavoissa tai pitkäaikaisessa stressitasossa. Esimerkiksi muutto uuteen kaupunkiin, uuden lemmikin hankinta tai työpaikan ilmanvaihto-ongelmat voivat lisätä altistusta niin paljon, että kehon sietokynnys ylittyy. Kun tämä kynnys kerran ylittyy, herkistymisprosessi käynnistyy ja johtaa herkistyminen ja allerginen reaktio syntymiseen. Erityisesti nuorilla aikuisilla allergiat ovat yleisimpiä, ja jopa 40 prosenttia tästä ikäluokasta on herkistynyt vähintään yhdelle ympäristön allergeenille.

Luulin itse pitkään olevani täysin immuuni eläinallergioille, sillä olin kasvanut koirien ympäröimänä. Mutta siinäpä se - muutettuani pieneen kerrostaloasuntoon ja vietettyäni useita vuosia ilman jatkuvaa eläinkontaktia, asiat muuttuivat. Kun vierailin ystäväni luona, jolla oli kaksi kissaa, heräsin yöllä siihen, että henkeä ahtisti ja silmät olivat muuttuneet punaisiksi palloiksi. Se oli melkoinen herätys todellisuuteen. Immuunijärjestelmäni oli muuttunut ja päättänyt aloittaa kapinan vasta aikuisiällä.

Miten allergian oireet ja syyt eroavat toisistaan?

Allergiset oireet voivat ilmetä monella eri tavalla riippuen siitä, mitä kautta allergeeni pääsee kosketuksiin elimistön kanssa. Hengitettävät allergeenit vaikuttavat ensisijaisesti hengitysteihin, kun taas ruoka-aineet aiheuttavat usein vatsaoireita tai laajoja ihoereaktioita. On tärkeää erottaa toisistaan nopea ja viivästynyt allerginen reaktio, sillä niiden taustalla olevat mekanismit ovat erilaiset.

Noin 20 prosenttia väestöstä kärsii pelkästään siitepölyallergiasta, mikä tekee siitä ylivoimaisesti yleisimmän hengitystieallergian muodon. Ruoka-allergiaa taas esiintyy noin 3-8 prosentilla ihmisistä, ja se painottuu vahvasti lapsiväestöön, jolla oireet usein paranevat kouluikään mennessä. Alla oleva vertailu selkeyttää, miten erilaiset allergia- ja reaktiotyypit eroavat toisistaan toimintamekanismin ja oireiden nopeuden osalta.

Allergiatyyppien ja reaktioiden vertailu

Välitön IgE-välitteinen allergia

• Siitepölyt, eläinten hilse, maapähkinä, maito ja kananmuna

• Oireet alkavat minuuteissa tai muutamassa tunnissa allergeenin kohtaamisesta

• Aivastelu, vesinuha, silmien kutina, nokkosihottuma ja pahimmillaan anafylaksia

Viivästynyt kosketusallergia

• Nikkeli, hajusteet, säilöntäaineet ja tietyt hiusvärien kemikaalit

• Oireet ilmestyvät hitaasti, yleensä 1-7 päivän viiveellä kosketuksesta

• Paikallinen ihon punotus, kutina, hilseily ja pienten vesikellojen muodostuminen

Mikon matka aikuisiän oireista oikeaan ratkaisuun

Mikko, 34-vuotias toimistotyöntekijä Tampereelta, alkoi kärsiä jatkuvasta nenän tukkoisuudesta ja silmien punoituksesta keväisin. Hän oli asunut koko ikänsä kaupungissa ilman mitään allergioita, joten tilanne tuntui hämmentävältä ja stressaavalta.

Ensimmäisenä keväänä Mikko ajatteli kyseessä olevan vain normaali flunssa ja söi kuurikaupalla tavallisia särkylääkkeitä. Oireet kuitenkin pahenivat, ja jatkuva niistäminen teki nenän ihon kipeäksi ja häiritsee yöunia.

Lopulta Mikko tajusi, että oireet alkoivat aina samaan aikaan kun koivun norkot ilmestyivät puihin. Hän hakeutui tutkimuksiin ja lääkäri totesi siitepölyallergian, joka oli päässyt puhkeamaan vasta aikuisiällä elinympäristön muutosten seurauksena.

Mikko aloitti säännöllisen, oikein kohdistetun antihistamiinilääkityksen jo ennen siitepölykauden alkua. Tämän ansiosta hänen oireensa vähenivät merkittävästi ja elämänlaatu palautui normaaliksi muutamassa viikossa.

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleisen tiedon tarjoamiseen eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa lääketieteellistä neuvontaa tai diagnoosia. Yksilölliset terveydentilat vaihtelevat suuresti. Käänny aina lääkärin tai muun pätevän terveydenhuollon tarjoajan puoleen ennen kuin teet muutoksia hoitoosi tai jos sinulla on kysyttävää oireistasi.