Milloin Yle aloitti tv-lähetys Suomessa?

Milloin Yle aloitti tv-lähetykset Suomessa? Vuodet 1957 ja 1958

Suomen kansallisen yleisradioyhtiön historia sisältää merkittäviä virstanpylväitä sähköisen median kehityksessä. Monet pohtivat, milloin yle aloitti tv-lähetykset suomessa siirtyessään radiotoiminnasta kuvan aikakauteen. Tämän historiallisen kehitysvaiheen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten nykyinen suomalainen mediakenttä ja yhteiskunnallinen tiedonvälitys saivat alkunsa.

Milloin Yle aloitti tv-lähetykset Suomessa?

Yleisradio aloitti ensimmäiset omat televisiolähetyksensä 14. maaliskuuta 1957 Fabianinkadun radiotalosta. Säännöllinen ja edelleen jatkuva ohjelmatoiminta käynnistyi vuoden 1958 alusta, tarkalleen ottaen 1. tammikuuta 1958 esitetyllä presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuheella. Suomen historian aivan ensimmäinen tv-lähetys nähtiin kuitenkin jo 24. toukokuuta 1955, mutta sen takana olivat Teknillisen korkeakoulun teekkarit eivätkä Yleisradio.

Moni suomalainen sekoittaa keskenään teekkarien varhaiset kokeilut ja Ylen virallisen toiminnan alkamisen. Kun ensimmäistä julkista tv-lähetystä ajettiin ulos Albertinkadun laboratoriosta vuonna 1955, Yleisradion johto suhtautui uuteen mediaan vielä varsin laimeasti, sillä yhtiön pääprioriteettina oli tuolloin radion ULA-verkon rakentaminen. Vasta huomattuaan teekkarien perustaman TES-TV:n saavuttaman suuren suosion Yle päätti perustaa oman televisio-osastonsa.

Ylen ensimmäiset televisiolähetykset ja historian kulku

Ylen koelähetykset 1957 käynnistyivät toden teolla keväällä, jolloin ohjelmaa lähetettiin ensimmäisen parin kuukauden aikana noin 30 tuntia. Lähetykset tapahtuivat aluksi kolmena iltana viikossa - tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 19.30 alkaen. Ensimmäinen kuva saatiin eetteriin Radiotalon kuunnelmastudioon kyhätystä tilapäisestä tv-studiosta, ja kuva välitettiin linkillä Helsingin Olympiastadionin torniin sijoitettuun lähettimeen.

Alkuvaiheen tekniikka oli herkkää ja vaati valtavasti kekseliäisyyttä. Fabianinkadun pienessä 15 neliömetrin puhestudiossa kuumuus nousi studiolamppujen takia nopeasti lähes sietämättömäksi. Kameraa operoinut Pentti Valkeala ja kuuluttajana toiminut Saara Palmgren saivat kirjaimellisesti hikoilla eetteriin lähetettyjen minuuttien eteen. Koko toiminta hoidettiin pioneerihengessä, usein radion ohjelmanteon siivellä ja vähäisellä kalustolla.

Lähetysten näkyvyysalue oli aluksi vain noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä. Televisiovastaanottimia oli koko maassa vuoden 1957 lopulla noin 1.000 kappaletta, joten yleisö oli alussa pieni ja valikoitunut. Mutta tahti kiihtyi nopeasti. Kun milloin säännölliset tv lähetykset alkoivat suomessa tuli ajankohtaiseksi ja virallinen televisiolupa otettiin käyttöön vuoden 1958 alussa, lupia lunastettiin vuoden loppuun mennessä jo noin 7.800 kappaletta.

Teekkarien TES-TV vastaan Yleisradion koelähetykset

Suomalaisen television syntyvaiheissa vallitsi mielenkiintoinen kilpailuasetelma valtionyhtiön ja innokkaiden radiotekniikan opiskelijoiden välillä. Seuraava aikajana selventää sitä, miten eri toimijat sijoittuvat yle tv historia -kontekstiin:

Kehityksen virstanpylväät: 16. syyskuuta 1954: Radioinsinööriseuran televisiokerho perustetaan. 24. toukokuuta 1955: Suomen ensimmäinen televisiolähetys 1955 nähtiin teekkarien tekemänä julkisena tv-lähetyksenä Albertinkadulla. Kevät 1956: Säännölliset, mainosrahoitteiset lähetykset alkavat TES-TV-nimellä. 14. maaliskuuta 1957: Yleisradion virallinen koetoiminta alkaa. 1. tammikuuta 1958: Ylen säännöllinen Suomen Televisio -nimen alla kulkeva ohjelmisto käynnistyy.

Teekkarien toiminta oli huomattavasti vapaamuotoisempaa ja viihdekeskeisempää, kun taas Yle pyrki alusta asti luomaan virallisempaa ja sivistyneempää linjaa. Lopulta Yleisradio osti teekkarien pohjalta syntyneen Tesvision vuonna 1964, jolloin kaupallisesta kilpailijasta muodostettiin nykyisen TV2:n runko Tampereelle.

Varhaisen tv-toiminnan vertailu Suomessa

TES-TV / Tesvisio (Teekkarit)

• Maan ensimmäinen varsinainen tv-kanava ja tekninen uranuurtaja
• Mainosrahoitteinen toiminta, kaupalliset tuote-esittelyt ja lahjoitusrahastot
• Kokeileva, viihteellinen, harrastajapohjainen ja ketterä organisaatio

Yleisradio (Suomen Televisio) ⭐

• Koko maan kattavan jakeluverkon rakentaja (100% peitto saavutettiin vuonna 1968)
• Vastaanotinluvat (tv-luvat otettiin käyttöön vuoden 1958 alusta)
• Julkisen palvelun virallinen tiedonvälitys ja säännöllinen ohjelmarakenne

Eskon matka näköradion äärelle: Haasteet ja läpimurto 1950-luvulla

Esko, helsinkiläinen 35-vuotias mekaanikko, halusi tuoda perheelleen modernin ihmeen eli näköradion kotiin loppuvuodesta 1957. Laitteet olivat kuitenkin järkyttävän kalliita, ja perheen säästöt hupenivat lähes kokonaan Helvar-merkkisen vastaanottimen hankintaan.

Ensimmäinen asennusyritysAlbertinkadun lähetyksen vastaanottamiseksi epäonnistui surkeasti, sillä katolle kyhätty alkeellinen lanka-antenni ei napannut signaalia laisinkaan. Ruudussa näkyi vain lumisadetta, ja Esko vietti tuntikausia kylmässä viimassa katolla säätämässä liitoksia perheen huutaessa ohjeita ikkunasta.

Breakthrough syntyi, kun Esko ymmärsi hankkia kunnollisen Yagi-tyyppisen harava-antennin ja suunnata sen tarkasti kohti Olympiastadionin tornia. Hän tajusi, että herkkä signaali vaati esteettömän näkymän ja laadukkaan koaksiaalikaapelin paksun sähköjohdon sijaan.

Uudenvuodenpäivänä 1958 Eskon olohuone täyttyi naapureista, kun ruutuun ilmestyi Teija Sopasen hymy ja kuva Urho Kekkosen puheesta selkeänä ilman haamukuvia. Tuo hetki muutti perheen arjen ja teki Eskon kodista korttelin suosituimman kohtaamispaikan seuraaviksi vuosiksi.