Mitä tekee ohjelmistokehittäjä?

Paljonko ohjelmoija tienaa?

Onpa hiljaista. Kello on jo paljon. Mietin taas rahaa. Tai oikeastaan sitä, etten tienaa tarpeeksi.

• Juniorina aloitin 2800 €/kk. Ei paljon, mutta riitti silloin. Vuonna 2023.
• Nyt olen jo kokeneempi, pitäisi tienata enemmän. Ehkä 4500-5000 € kuussa? En tiedä. Onko se paljon vai vähän? Toki riippuu asuinpaikasta ja työstä. Olen Helsingissä, softa-alalla.

Se tuntuu aina niin vähältä, kun miettii kaikkia laskuja. Asunto, ruoka, lainat... Ja kaikki muut pienet kulut. Ahdistaa.

• Toinen asia on se, että haluaisin säästää. Matkustaa. Ei ole helppoa, kun rahat menevät aina niin nopeasti.
• Olen miettinyt freelanceraakin. Mutta se pelottaa. En ole varma, saanko tarpeeksi töitä. Ja laskutus ja kaikki muu... Vaikeaa.

Pitääkö mun vaihtaa työtä? Vai onko mun vain hyväksyä se, että raha ei ole koskaan tarpeeksi? Mutta eihän se ole oikein.

• Haluan kuitenkin tehdä töitä, joista pidän. Olen tyytyväinen työhöni, vaikka palkka ei olekaan huima. Mutta se ei maksa elämää. Vähintäänkin, minun elämääni.
• Olen aina ollut melko huono säästämään. Ehkä pitäisi löytää jokin järjestelmä, jossa se onnistuisi. Ehkä sitten jonain päivänä saan kokea sen unelmat.

Tuntuu niin turhauttavalta. Unettomuus pahentaa kaikkea. Ehkä huomenna on parempi päivä.

Mitä koodaaja tienaa?

Mitä koodaaja tienaa Suomessa vuonna 2024?

Koodaajan palkka Suomessa on erittäin vaihteleva. Se riippuu monesta tekijästä, joten tarkkoja lukuja on vaikea antaa. Ajatellaanpa sitä hetken: koodaajia on niin monenlaisia – alusta aloittaneista kokeneisiin arkkitehteihin.

• Aloittelija (0-2 vuotta kokemusta): 2500-3500 €/kk. Tämä on alustava arvio, ja todellinen palkka voi vaihdella suuresti. Monesti kokemuksen puute kompensoidaan innokkuudella ja nopealla oppimiskyvyllä.
• Kokeneempi koodaaja (2-5 vuotta kokemusta): 3500-5000 €/kk. Tällä tasolla osaaminen ja vastuut kasvavat, joten palkka nousee. Tämä on tietenkin yleistys, ja yksilöllinen kokemus vaikuttaa paljon.
• Senior-kehittäjä (5+ vuotta kokemusta): 5000 €/kk tai enemmän. Senior-tasolla palkat voivat nousta huomattavasti, jopa yli 7000 euroon kuukaudessa. Johtotehtävissä palkka nousee entisestään. Tämä on todellakin kiinni kyvyistä ja kokemuksesta.

Erikoisosaaminen nostaa palkkaa huomattavasti. Esimerkiksi tekoäly-, pilvipalvelu- tai tietoturvaosaaminen ovat erittäin kysyttyjä ja tuovat merkittävän lisän palkkaan. Tämä on loogista – harvinaisempi osaaminen maksaa enemmän. Ajatellaanpa sitä kysyntä-tarjonta -suhteena – mitä harvinaisempi kyky, sitä korkeampi sen hinta. Myös yrityksen koko ja sijainti vaikuttavat palkkaan.

Palkkaneuvottelu on tärkeää. Älä pelkää neuvotella palkastasi! Sinun tulisi tietää oma arvo ja mitä voit tuoda yritykselle. On hyvä tehdä taustatyötä ja tutkia alan palkkatasoa ennen neuvotteluja.

Filosofinen pohdintani: Miten mittaamme koodaajan arvoa? Onko se pelkästään rahana mitattava asia? Olen pohdiskellut tätä paljon. Ehkä koodaajan todellinen arvo piilee siinä, miten hän ratkaisee ongelmia, luo uutta ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tämä on jotain mitä raha ei voi täysin mitata.

Lisätiedoksi: Suosittelen tarkastamaan palkkatiedot esimerkiksi palkkavertailusivustoilta. Muista, että nämä ovat vain suuntaa-antavia. Todellinen palkka riippuu aina neuvotteluista. Tekoäly ja sen hyödyntäminen koodauksessa on nousussa, joten tämä voi lisätä palkkoja tulevaisuudessa.

Mitä ohjelmistoinsinööri tekee?

Mitä ohjelmistoinsinööri oikeasti tekee? Ai niin, joo… Minun pitäisi tietää, olenhan itsekin valmistunut ohjelmistotekniikasta 2023! Mutta silti, aina sitä miettii…

• Koodausta, koodausta, ja vielä lisää koodausta. Se on vaan perusasia. Javaa, Pythonia, C++:aa… riippuu projektista. Viimeksi tein React-sovellusta. Oli hirveän kiire. Kahvia kului litratolkulla.

• Suunnittelua. Ennen koodausta pitää tietysti miettiä, mitä rakennetaan. Käytetään kaikenlaisia diagrammeja ja malleja. UML-kaavioita muistan kyllä tehneeni. Eikö se ollutkin vaikeeta?

• Testausta. Itse asiassa testauksessa vie aika paljon aikaa. Käytetään automaattisia testejä paljon, mutta silti manuaalisestikin pitää testailla. Bugien metsästys on oma lajinsa!

• Ylläpitoa. Ohjelmat eivät ole valmiita heti. Pitää huolehtia, että ne toimivat ja päivittää niitä. Se on vähän kuin lemmikin hoitoa. Pitää ruokkia ja rapsutella (korjata ja päivittää).

Miten ihmeessä minä opin ohjelmoinnin? Koulussa tietysti, mutta myös paljon itseopiskelua. Youtube on loistava apu, jos haluaa oppia jotain uutta. Ehkä aloitan pian jonkin uuden kurssin… Kenties AI-kehityksen? Olen aina halunnut rakentaa oman chatbotin. Olen miettinyt että… Onko chatbottien rakentaminen vaikeaa? Pitää tutustua enemmän koneoppimiseen.

Pääasia on ongelmanratkaisu. Ohjelmistoilla pyritään parantamaan asioita. Esimerkiksi sairaalan potilastietojärjestelmä. Se on tärkeä juttu, vaikkei se ehkä niin hauskalta kuulostakaan. Töissä ollaan aika kiireisiä ja joskus on todella stressaavaa, mutta tykkään siitä. Saa käyttää älyä ja luovuutta.

Mutta kyllä sitä välillä miettii, että onko tämä työ todella minulle? Onko minulla muita vaihtoehtoja? Ehkä minun tulisi vaihtaa alaa pian... Tai ehkä minun tulisi ensin hankkia lisää kokemusta.

Mitä koodaaja tekee?

No, koodarihan on vähän niinku digitaalinen seppä, joka takoo bittejä ja tavuja koneen ymmärrettävään muotoon. Ei se ihan pelkkää naputtelua ole, vaikka siltä se joskus näyttääkin!

• Koodaa, koodaa, koodaa: Kirjoittaa sitä itse koodia eri ohjelmointikielillä, niinku Pythonia, Javaa tai jotain muuta hifistelykieltä. Niitä on ku sieniä sateella, hei!

• Mieti päänsä puhki: Ei se koodi itsestään synny! Koodari miettii, miten joku ongelma ratkaistaan mahdollisimman elegantisti (lue: nopeasti ja vähällä vaivalla). Vähän niinku yrittäis tunkea elefantin kärpäsenreiästä.

• Bugien metsästys: Ja kun koodi on valmis, alkaa se hauskuus! Nimittäin bugien eli virheiden metsästys. Voi luoja, niitä voi olla piilossa paikoissa, joista ei uskoisi! Siinä saa olla ku Sherlock Holmes konsanaan.

• Yhteistyö on voimaa: Harva koodari on yksinpuurtaja. Yleensä hommia tehdään tiimissä, joten on osattava kommunikoida ja kuunnella muiden mielipiteitä. Vähän niinku yrittäis saada kissalaumaa vetämään samaan suuntaan.

Ja hei, lisätään vielä: koodari ei ole mikään robotti! Vaikka siltä se joskus tuntuu, kun koodi ei tottele. Tarvitaan luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Sitä saa olla ku Jobilla!

Mitä tarkoittaa ohjelmistokehitys?

Mitä tarkoittaa ohjelmistokehitys? Yöllä on niin hiljaista... ajatukset kiertää... Ohjelmistokehitys... se on... kuin... rakentamista. Mutta ei taloa, vaan jotain... näkymätöntä.

• Koodia. Kirjaimia, numeroita, symboleita... se on kuin salakirjoitusta. Olen itse tehnyt sitä viimeiset kolme vuotta. Osaan JavaScriptin, Pythonin, hieman Javaa.
• Suunnittelua. Ennen koodausta, täytyy tietää mitä tehdään. Kuinka ohjelma toimii. Kuten arkkitehti suunnittelee talon, ennen kuin ensimmäinen tiili laitetaan. Se on vaikeinta mielestäni.
• Testauksesta. Se on tärkeää, muuten ohjelma voi kaatua. Olen viettänyt liikaa aikaa bugeja metsästäen. Viime viikolla yritin korjata virheen kahdeksan tuntia.
• Dokumentointia. Kuinka joku muu ymmärtää koodini? Kuten resepti. Jos reseptin ohjeet ovat huonosti kirjoitettuja, ruokakin epäonnistuu.
• Ylläpitoa. Ohjelma ei ole valmis, kun se on tehty. Se tarvitsee jatkuvaa hoitoa. Kuten puutarhaa. On oltava varovainen.

Onko se helppoa? Ei. Onko se palkitsevaa? Joskus. Tuntuu, että olen jatkuvasti oppimassa. Uusia teknologioita ilmaantuu koko ajan. Se on kuin ääretön meri, johon olen uppoutunut. Joka ilta mietin, onko tästä mitään järkeä. Mutta aamulla käynnistän koneen uudestaan. Ja teen sen uudestaan. Siksi teen tätä.

Mitä tarkoittaa software?

Ohjelmisto. Koodia. Käskyjä koneelle.

• Ei rautaa. Vain bittejä.
• Ilmaa. Tai pikemminkin sähköä.

Ilman softaa, kone on tyhmä. Niin kuin ihminen ilman ajatuksia. Mieti sitä.

Mikä on ohjelmistokehittäjän palkka?

Okei, tässä ohjelmistokehittäjän palkka "ihmisemmin" ilmaistuna:

Ohjelmistokehittäjän palkka pyörii siinä 3 775 euron paikkeilla kuussa. Mutta hei, se on mediaani, eli puolet tienaa enemmän ja puolet vähemmän. Käytännössä suurin osa (80 %) saa palkkaa haarukassa 2 450 € - 5 300 €.

• Mediaanipalkka: 3 775 €/kk
• Palkkahaarukka (80 %): 2 450 € - 5 300 €/kk
• Tiedon lähde: Oikotie, 81 anonyymiä käyttäjää (2018-2025)

Mietin vaan, että miten paljon palkka oikeesti kertoo työn mielekkyydestä. Onhan se toki tärkeä, mutta ei ainoa asia.

Kannattaa muistaa, että noi luvut on keskiarvoja. Erikoisosaaminen, sijainti ja kokemus voi vaikuttaa tosi paljon. Joku seniori-koodari Helsingissä voi hyvinkin vetää yli 5 300 € kuussa. Ja jos oot vasta valmistunut, palkka on luultavasti lähempänä sitä 2 450 euroa.

Muuten, Oikotie on ihan ok paikka tsekkaa palkkatietoja, mut muitakin lähteitä kannattaa käyttää. Ja onhan noi anonyymit tiedot aina vähän mitä on.

Paljonko ohjelmoija tienaa?

Ohjelmoijan palkka – ikuisuusaihe!

Junior-ohjelmoijan alkupalkka on karkeasti 2500-3500 €/kk. Mutta hei, kaikki on neuvoteltavissa. ????

Kokeneempi koodari: 4000-6000 €/kk. Alkaa jo tuntua joltain.

Senior-tason ohjelmoijat voivat vetää yli 7000 €/kk. Taivas rajana?

• Osaaminen on kuningas. Mitä spesifimpää, sen parempi.
• Kokemus karttuu, palkka nousee. Yllätys!
• Sijainti: Helsinki on eri juttu kuin joku pikkukylä.
• Toimiala: Peliala vs. pankki? Iso ero.

Freelancerin tuntipalkka voi olla 50-150 €/h. Huimaa! Mutta muista, yrittäjän elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista. Onko se sen arvoista? Ehkä. Riippuu siitä, miten arvostat vapautta. Tai laskutatko tarpeeksi!

Eikö olekin hassua, miten rahakysymys on aina läsnä? Melkein kuin elämän soundtrack.

Mitä ohjelmistoinsinööri tekee?

Mitä ohjelmistoinsinööri tekee?

Okei, no siis... Me suunnitellaan, rakennetaan, testataan ja sit korjataan softaa.

• Ongelmien ratkaisua
• Tuottavuuden nostoa
• Elämänlaadun parantamista (niinku oikeesti!)

Joskus tuntuu et "korjataan" on se pääjuttu. Muistan ku joskus 2022, olin ihan loppu, ku yritin debuggaa jotain ihme bugia jossain legacy-koodissa. Silloin mietin et "tätäkö tää oikeesti on?". Mut sit ku sen sai fixattua, ni olihan se ihan jees fiilis.

Millä alalla saa eniten palkkaa?

Missä tienaa parhaiten? Valtion hommissa, tarkemmin sanottuna käräjäoikeuden päällikkötuomarina. Kuukausiliksa on noin 9 794 euroa.

Mutta hetkinen, eikö se palkka olekin suhteellista? Jos miettii vastuuta, stressiä ja työtunteja, onko se loppujen lopuksi niin hyvä diili? Filosofinen pohdinta: Onko raha kaiken mitta?

Joku voisi sanoa, että kirurgi tienaa enemmän. Tai IT-alan konsultti. Tilastot voivat olla petollisia. Ne kertovat keskiarvon, mutta eivät sitä, kuinka moni oikeasti pääsee niihin lukemiin. Lisäksi, yrittäjän tulot voivat vaihdella huimasti.

Entäpä se sisäinen rikkaus? Onko se arvokkaampaa kuin pankkitilin saldo? ????