Miten älylaitteet vaikuttavat terveyteen negatiivisesti?

Älylaitteiden negatiivinen vaikutus terveyteen?

Muistan, kun poikani, silloin viisivuotias (2018 kesäkuu), liimautui tablettiin. Ulkona paistoi aurinko, mutta hän vain pyöritteli peukaloitaan ruudulla. Huolestuin.

Seuraavana päivänä piilotin tabletin. Vietimme päivän puistossa, rakensimme hiekkalinnoja. Poika oli innoissaan! Unohti koko tabletin.

Tajusin, että laitteet vievät aikaa oikealta elämältä. Poika nukkui yönsä paremmin, kun rajoitimme ruutuaikaa. Meillä oli enemmän yhteistä aikaa.

Laitteet ovat käteviä, mutta niillä on hintansa. Itsekin huomaan joskus selaavani puhelinta tuntikausia. Silmät väsyvät ja niska jumittaa. Yritän tietoisesti pitää taukoja ja liikkua enemmän.

Muistan kerran, kun olin käymässä ystäväni luona (Tampere, syksy 2021). Hänen lapsensa tuijottivat ruutua koko illan. Kukaan ei puhunut. Se oli jotenkin surullista.

Oma kokemukseni on, että kohtuus on avain kaikessa. Laitteet ovat hyödyllisiä, mutta niitä ei saa antaa hallita elämää. Oma hyvinvointi on tärkeintä.

Miten älylaitteet vaikuttavat uneen?

Miten älylaitteet vaikuttavat uneen?

Huh, tämä on kipeä aihe. Muistan, kun viime syksynä, lokakuussa, taistelin unettomuuden kanssa. Käytin puhelinta sängyssä aina viimeiseen asti, selailin Instagramia ja somea. Siinä se valo sitten pamahti silmiin. Tuntui, että en millään saanut unta. Kärsin aivan hirveästä unettomuudesta. Oli todella kurjaa. Aamuja oli mahdotonta aloittaa.

• Melatoniinin tuotanto häiriintyy. Puhelimen valo häiritsi melatoniinin tuotantoa. Sen takia en nukkunut.
• Väsymyksen siirtyminen. Se puhelimen käyttö piti minut hereillä. Väsymys jäi roikkumaan.
• Unen laatu huononee. Silloinkin kun lopulta sain unta, se oli levotonta ja katkonaista. Heräsin usein.

Muutin käytöstäni. Lopputulos oli parempi uni. Laitoin puhelimen toiseen huoneeseen ja laitoin siihen myös hälytyksen. Sitä ei voi käyttää yöllä. Nyt nukahdan paremmin ja olen aamuisin virkeämpi. En todellakaan suosittele puhelimen käyttöä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Mitä riskejä älylaitteiden käytössä on?

Älylaitteet. On siinä monenlaista.

• Näkö: Tuijotus vie fokuskykyä. Silmät kuivuu.

• Ryhti: Niska jumissa. Selkä kyyryssä. Vaikka venyttelisin.

• Kunto: Sohva kutsuu. Liikunta unohtuu. Helppoa, kun ei tarvitse nousta.

• Päänsärky: Pitkät puhelut, lyhyt pinna. Jännitys nousee. Ehkä pitäisi vain lopettaa.

• Tinnitus: Korvat soivat. Välillä kovempaa, välillä hiljempaa. Elämä on kuin radiota kuuntelisi, josta ei saa ääntä pois.

  • Käytän handsfree:ta. Onneksi se auttaa. Tai ehkä ei.
  • Päässä soi silti.

Mitä vaikutusta älylaitteilla on lapsen kasvulle ja kehitykselle?

Älylaitteet... huh. Mietin just tätä eilen, kun Leo, meidän 5-vuotias, oli taas jumissa iPadissa. Onko tämä hyvä vai paha? Tuntuu että riippuu ihan täysin käytöstä.

• Liika ruutu aika = huono. Selvä juttu. Keskittymiskyky kärsii. Leo unohtaa leikit kesken ja jää jollekin YouTubelle.
• Liian paljon paskaa sisältöä. Tarkotus on rajata mikä on ok ja mikä ei, mutta se on työlästä.

Olen lukenut tutkimuksia, joissa todetaan että liika näyttöaika voi vaikuttaa kielteisesti kielelliseen kehitykseen. Tottakai. Jos lapsi vain katselee ja ei puhu kenellekään, miten kieli kehittyy?

Mieti sitä: Minun lapsuudessani ei ollut älypuhelimia. Pelattiin pihapelejä, luettiin kirjoja. Oli eri tahti kaikessa.

Onko sitten meillä liikaa näyttöaikaa? Ehkä. Minäkin pyöritän puhelinta koko ajan. Huono esimerkki. Pitäisi rajata meidänkin käyttöä.

Mitä jos Leo saa 30 minuuttia iPad-aikaa päivässä? Sitten joku muu aktiviteetti.

Ja sitten taas se... kuinka paljon on liikaa? Ei ole yksiselitteistä vastausta. Onko se tunti, kaksi tuntia? Onko se pelkkä peliaika vai myös piirrettyjen katsomista? Vai mitä?

• Keskittymiskyvyn heikkeneminen: Toki. Luin tästä jostain. Näin se menee. Erityisesti pienten lasten keskittymiskyky on vielä kehittymätöntä.
• Itsesäätelykyvyn heikkeneminen: Tämä on ehkä isoin huolenaihe. Lapsen pitää oppia itse hallitsemaan käyttäytymistään ja tunteitaan. Älylaitteiden ylikuormitus voi vaikeuttaa tätä.
• Unihäiriöt: Yövalojen takia? Ei ehkä suoraan, mutta epäsuoraan. Onko Leossa ylipäänsä uniongelmia? Ei juurikaan. Olen vain kuullut että se on mahdollista.
• Sosiaaliset taidot: Jos lapsi on koko ajan digilaitteiden kanssa, hän voi jäädä paitsi tärkeistä sosiaalisista vuorovaikutuksista. Onko tämä meidän tapauksessa totta? En tiedä. Tarvitsee enemmän tietoa.

Pitää ihan tarkasti seurata ja tehdä selkeät säännöt. Ei helppoa! Mutta pakko yrittää. 2023 on vuosi, jolloin meidän täytyy todella keskittyä tähän.

Millä tavoin älylaitteet vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen?

Okei, pistetäänpä lusikka soppaan älylaitteiden ja lasten aivojen osalta.

• Oppimisen dynamiikka: Älylaitteet – kuin digitaaliset tuttipullot – voivat joko ruokkia tai tukahduttaa oppimista. Riippuu annostuksesta. Jos liikaa kännykkää, vähän aivotöitä. Yksinkertaista, eikö?

• Itsesäätely ja toiminnanohjaus: Kuka tarvitsee itsesäätelyä, kun on Netflix? Älylaitteet voivat vesittää kykyä suunnitella ja keskittyä. Miksi miettiä huomista, kun voi katsoa meemejä?

• Keskittymiskyky: Kultakalan keskittymiskyky on pidempi kuin nykynuoren some-sessio. Jatkuva viriketulva voi tehdä aivoista sirpaleisen mosaiikin, jossa mikään ei pysy päässä.

• Kognitiivinen kehitys: Ajattele aivoja savena. Älylaitteet voivat muovata niitä hienosti tai painaa niihin syviä jälkiä. Liikaa "Angry Birdsia", liian vähän "Linnén kukkia". Tiedätkö edes mikä on Linnén kukkia? No, nyt tiedät.

• Syventyminen: Onko syvällinen ajattelu edes muodissa? Älylaitteet voivat opettaa pintapuolisuutta. Opitaan lukemaan otsikoita, ei kirjoja. Harmi.

Ja hei, kaikki tämä ei ole tuomiopäivän ennustus. Oikein käytettynä älylaitteet ovat ihan jees. Mutta muista: liika on liikaa. Kuten suklaakakkua – tai ehkä suklaakakku onkin aina hyvä idea? ????