Meneekö rytmihäiriö itsestään ohi?

Meneekö rytmihäiriö itsestään ohi? Katso oireet ja kesto

Sydämen epäsäännöllinen syke herättää usein huolta ja kysymyksiä omasta terveydentilasta. Tiettyyn rajaan asti meneekö rytmihäiriö itsestään ohi riippuu täysin sen tyypistä ja kestosta. Lyhyet tuntemukset ovat usein vaarattomia, mutta pitkittyneet oireet vaativat tutkimuksia. Oireiden tunnistaminen auttaa arvioimaan lääkärinhoidon tarvetta ja välttämään turhaa huolta.

Meneekö rytmihäiriö itsestään ohi?

Sydämen rytmihäiriö voi mennä itsestään ohi, ja suurin osa ihmisten kokemista lyhyistä muljahduksista tai tykytyksistä on täysin vaarattomia ja sydämen rytmihäiriö ohimenevä.^[1] Oireen taustalla olevat mekanismit voivat kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin, eikä pelkän tuntemuksen perusteella ole mahdollista tehdä varmaa diagnoosia ilman sydänsähkökäyrää eli EKG-tutkimusta.

Sydämen sähköinen säätelyjärjestelmä on herkkä, ja se reagoi helposti arjen kuormitustekijöihin. Moni meistä kokee elämänsä aikana hetkellisiä rytmihäiriöjaksoja jopa huomaamattaan, ja useimmiten sydän korjaa tahtinsa takaisin normaaliin sinusrytmiin muutamassa sekunnissa tai minuutissa.

Vaarattomat lisälyönnit ja sydämen muljahtelu

Sydämen lisälyönnit ovat ylivoimaisesti tavallisin rytmihäiriön muoto, ja niitä esiintyy lähes jokaisella ihmisellä jossain vaiheessa elämää. Eteislisälyönnit saavat alkunsa sydämen eteisistä, ja ne ovat terveessä sydämessä käytännössä aina vaarattomia. Niiden aikana voi tuntua siltä, että sydän jättää lyönnin väliin tai pomppaa rinnassa.

Terveen aikuisen vuorokautisessa seurannassa voi löytyä satoja vaarattomia lisälyöntejä ilman, että kyseessä on mikään sairaus. Olen itsekin kokenut näitä stressaavien työviikkojen aikana - tuntuu siltä kuin sydän tekisi kuperkeikan rinnassa juuri silloin, kun yrittää illalla nukahtaa. Aluksi se säikäytti kunnolla, ja kädet alkoivat heti hikoilla pelosta. Mutta kun oppii tietämään, että kyse on vain kehon reaktiosta väsymykseen, oireen pystyy sivuuttamaan rauhallisesti.

Tyypillisiä vaarattomien lisälyöntien laukaisijoita ovat: Pitkittynyt stressi ja henkinen rasitus: Adrenaliini ja muut stressihormonit ärsyttävät sydämen sähköjärjestelmää. Univaje ja epäsäännöllinen unirytmi: Liian lyhyet yöunet jättävät kehon ylikierroksille. Nautintoaineet: Runsas kahvin juonti, energiajuomat, tupakka ja alkoholi herkkäliikkeisellä sydämellä.

Kohtauksellinen eteisvärinä eli flimmeri

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin pitkäkestoisempi rytmihäiriö, jota sairastaa suuri määrä ihmisiä. Se voi ilmetä kohtauksittaisena, jolloin rytmihäiriö alkaa äkillisesti ja päättyy itsestään vaihtelevan ajan kuluttua. Suurin osa näistä itsestään ohitse menevistä eteisvärinäkohtauksista loppuu 48 tunnin sisällä niiden alkamisesta.

Eteisvärinässä sydämen syke muuttuu täysin epäsäännölliseksi ja usein myös tavanomaista nopeammaksi. Vaikka kohtaus menisi itsestään ohi, se ei tarkoita, että oireen voisi täysin unohtaa. Pitkittyessään tai toistuessaan hoitamaton eteisvärinä suurentä merkittävästi aivoinfarktin riskiä, koska eteisiin voi muodostua verihyytymiä sydämen puutteellisen supistumisen vuoksi. Siksi uusi ja aiemmin diagnosoimaton epäsäännöllinen rytmi vaatii aina lääkärin arvion ja EKG-varmistuksen.

Jos eteisvärinäkohtaus ei ohitu itsestään parissa vuorokaudessa, sydämen normaali sinusrytmi pyritään palauttamaan lääkkeellisellä tai sähköisellä rytminsiirrolla sairaalassa. Mutta tässä on eräs tärkeä seikka, jonka monet unohtavat - palaan tähän tarkemmin artikkelin loppupuolella kotihoito-ohjeiden yhteydessä.

Miten rauhoittaa rytmihäiriö kotona?

Kun sydän alkaa muljahdella tai tykyttää, kaikkein tärkeintä on pyrkiä rauhoittamaan oma mieli, sillä panikointi lisää adrenaliinin eritystä ja voi pahentaa oireita entisestään. Jos tiedät kyseen olevan vaarattomista lisälyönneistä, voit kokeilla muutamia yksinkertaisia kotihoitokeinoja rytmin tasaamiseksi. Istu rauhallisesti alas, löysää vaatetusta ja keskity hengittämään syvään ja rauhallisesti vatsan kautta.

Vagushermon aktivointi on tehokas tapa hidastaa sydämen sykettä ja katkaista lievä tykytyskohtaus. Voit kokeilla niin sanottua Valsalvan menetelmää: vedä keuhkot täyteen ilmaa, sulje suu, purista nenä umpeen ja ponnista kevyesti alaspäin noin kymmenen sekunnin ajan, kuin olisit ulostamassa. Myös kasvojen upottaminen hetkeksi kylmään veteen voi laukaista sukellusrefleksin, joka laskee pulssia nopeasti.

Muista myös huolehtia riittävästä nesteytyksestä, sillä kuivuminen ja elektrolyyttien puute voivat herkästi herkistää sydäntä lisälyönneille. Lasillinen viileää vettä ja lepo hämärässä huoneessa auttavat usein kehoa palautumaan.

Milloin rytmihäiriön vuoksi pitää hakeutua lääkäriin?

Vaikka suurin osa rytmihäiriöistä on vaarattomia, on elintärkeää tunnistaa hälytysmerkit, jolloin tutkimuksiin on hakeuduttava välittömästi. Jos kyseessä on täysin uusi, voimakas tai pitkittynyt oire, sitä ei pidä jäädä seuraamaan kotiin.

Soita heti hätänumeroon 112, jos rytmihäiriöön liittyy yksikin seuraavista oireista: Tajunnanmenetys tai voimakas pyörtymisen tunne: Merkki siitä, että aivojen verenkierto on häiriintynyt. Puristava, polttava tai painava rintakipu: Voi viitata sydäninfarktiin tai sydänlihaksen hapenpuutteeseen. Voimakas hengenahdistus tai voimattomuus: Sydämen pumppausteho on heikentynyt merkittävästi. Oireet alkavat fyysisen rasituksen aikana: Rasituksessa provosoituvat rytmihäiriöt voivat viitata taustalla olevaan sydänsairauteen.

Kiireetön lääkärin arvio puolestaan on aiheellinen silloin, jos muljahteluja on runsaasti tai ne haittaavat merkittävästi arkea, suorituskyky on yleisesti laskenut tai jos lähisuvussa on esiintynyt selittämättömiä nuoren iän äkkikuolemia. Katso myös tarkemmat ohjeet siitä, milloin rytmihäiriöstä lääkäriin on hakeuduttava.

Yleisimpien rytmihäiriötyyppien erot

Sydämen lisälyönnit (Sydänystävällinen ja kiltti)

- Eivät yleensä vaadi mitään lääkitystä tai toimenpiteitä, elintapojen korjaus riittää

- Sekunnin murto-osia, voivat toistua ajoittain pitkin päivää

- Terveessä sydämessä täysin vaarattomia, eivätkä kuluta tai väsytä sydänlihasta

- Yksittäiset muljahdukset rinnassa tai tunne siitä, että sydän jättää lyönnin väliin

Eteisvärinä eli flimmeri (Vaatii aina seurantaa)

- Vaatii aina lääkärin arvion, usein verenohennuslääkityksen ja tarvittaessa rytminsiirron

- Kohtauksittain muutamista minuuteista tunteihin tai päiviin, voi muuttua myös pysyväksi

- Ei suoraan hengenvaarallinen, mutta lisää merkittävästi aivohalvauksen riskiä ilman hoitoa

- Täysin epäsäännöllinen ja usein hyvin nopeasti hakkaava pulssi, uupumus ja hengästyminen

Matin tarina: Toimistotyön stressi ja säikäyttäneet muljahdukset

Matti, 42-vuotias helsinkiläinen ohjelmistosuunnittelija, alkoi huomata sydämen outoja muljahduksia iltaisin sängyssä. Hänellä oli takana suuri projektijulkaisu, ja hän pelkäsi kuollakseen kyseen olevan vakavasta sydänviasta, sillä hän oli aiemmin laiminlyönyt liikunnan.

Ensimmäisenä yönä Matti panikoi, mittasi pulssiaan jatkuvasti puhelimella ja joi suuren mukillisen vahvaa kahvia pysyäkseen valveilla. Tämä tietenkin pahensi tilannetta: sydän alkoi muljahdella entistä tiheämmin kehon ylikierrosten vuoksi.

Matti päätti varata ajan lääkärille ja hänelle tehtiin EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Hän tajusi, että muljahdukset liittyivät suoraan viiden kahvikupillisen päiväannokseen, univajeeseen ja jatkuvaan työpaineeseen.

Matti vähensi kahvin kahteen kuppiin päivässä ja alkoi käydä iltakävelyillä. Kolmen viikon kuluttua muljahdukset vähenivät olemattomiin, ja hän oppi, ettei sydämen satunnainen sekoilu tarkoita sen olevan rikki.

Tämä teksti on tarkoitettu vain yleiseksi terveystiedoksi eikä se korvaa laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviota, diagnoosia tai hoitosuunnitelmaa. Jos sinulla on uusia tai huolestuttavia sydänoireita, käänny aina lääkärin puoleen. Hätätilanteessa ota välittömästi yhteys hätäkeskukseen soittamalla numeroon 112.