Mikä voi aiheuttaa eteisvärinän?

Eteisvärinän syyt: Alkoholi nostaa riskiä 16 %

Moni sydämen tykytyksistä kärsivä pohtii, mitkä ovat eteisvärinän syyt ja miten niihin vaikutetaan. Tunnistamalla omat riskitekijät ja elintapojen vaikutukset sydämen terveyteen vältyt vakavilta seurauksilta ja turhilta hoidoilta. Sairauden taustalla vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen auttaa suojelemaan sydäntäsi ja parantamaan elämänlaatuasi huomattavasti. Tutustu tarkempiin tietoihin ja vältä vaaratilanteet ajoissa.

Mikä aiheuttaa eteisvärinän: Monen tekijän summa

Eteisvärinä eli flimmeri voi liittyä moniin eri tekijöihin, ja usein se on useamman syyn yhteisvaikutus. Kyseessä on sydämen sähköisen järjestelmän häiriö, jossa eteiset värisevät rytmikkään supistumisen sijaan, mikä tekee sykkeestä epätasaisen. On kuitenkin yksi kriittinen ja usein täysin diagnosoimaton tekijä, jonka moni sivuuttaa - palaamme tähän yllättävään syyhyn uniapneaa käsittelevässä osiossa alapuolella.

Eteisvärinä on Suomen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jota sairastaa tällä hetkellä lähes 230 000 suomalaista.^[1] Määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä väestön ikääntymisen myötä. Vaikka ikä on suurin tekijä, myös muut eteisvärinä riskitekijät vaikuttavat nuorempiinkin. Se ei ole pelkkä harmiton tykytys, vaan tila, joka vaatii aina huomiota.

Verenpaine ja sydämen rakenteelliset muutokset

Kohonnut verenpaine on merkittävin yksittäinen eteisvärinän aiheuttaja, selittäen jopa noin 30-40 prosenttia kaikista tapauksista. ^[2] Pitkäaikainen korkea paine pakottaa sydämen työskentelemään kovemmin, mikä johtaa sydänlihaksen paksuntumiseen ja eteisten laajenemiseen. Yhteys välillä eteisvärinä ja verenpaine on kiistaton, sillä seinämän venyminen luo täydellisen ympäristön rytmihäiriön syntymiselle.

Olen nähnyt monen ihmisen yllättyvän siitä, miten vähän verenpaineen tarvitsee olla koholla vaikuttaakseen sydämeen. Jo lievästi kohonnut yläpaine (130-139 mmHg) nostaa riskiä merkittävästi verrattuna ihanteelliseen tasoon. Verenpaineen aktiivinen hoito onkin paras tapa ehkäistä flimmeriä. Se on tehokasta. Verenpaineen lasku vain 10 mmHg voi vähentää rytmihäiriön riskiä huomattavasti. ^[3]

Elintavat ja yllättävät laukaisevat tekijät

Aina syy ei ole pitkäaikaisessa sairaudessa, vaan flimmeri voi laueta äkillisesti tiettyjen ärsykkeiden seurauksena. Alkoholi on näistä tunnetuin. Niin sanottu krapulaflimmeri (holiday heart syndrome) on tyypillinen ilmiö, jossa suuri kerta-annos alkoholia sekoittaa sydämen sähköisen tasapainon. Alkoholi on suoraan myrkyllistä eteisten soluille ja se kuivattaa elimistöä, mikä herkistää rytmihäiriöille.

Alkoholi ja sydämen ärsytys

Jo yksi alkoholiannos päivässä nostaa eteisvärinän riskiä noin 16 prosentilla.^[4] Mitä enemmän juot, sitä suurempi riski on. Moni uskoo, että lasi viiniä tekee hyvää sydämelle, mutta eteisvärinän kannalta tilanne on päinvastainen. Se ärsyttää sydäntä.

Stressi ja fyysinen kuormitus

Voimakas henkinen stressi tai äkillinen kova fyysinen rasitus voivat toimia laukaisijoina. Moni pohtii, voiko stressi aiheuttaa eteisvärinän suoraan, ja vastaus on kyllä: adrenaliinitasojen nousu voi suistaa sydämen rytmistä. Myös voimakas uupumus ja unenpuute ovat yleisiä taustatekijöitä flimmerikohtauksille. Keho tarvitsee lepoa.

Uniapnea: Se yllättävä ja piilevä syy

Tässä on se kriittinen tekijä, jonka mainitsin aiemmin: uniapnea. Arviolta 30-50 prosentilla eteisvärinäpotilaista on myös uniapnea, ^[5] ja monilla se on jäänyt diagnosoimatta. Nämä ovat tärkeitä eteisvärinän syyt huomioida, sillä hapenpuute ja rintaontelon paineen vaihtelut vaurioittavat sydäntä yö toisensa jälkeen.

Aluksi luulin itsekin, että kuorsaaminen on vain ärsyttävä vaiva. Mutta totuus on karumpi. Hoitamaton uniapnea tekee eteisvärinän hoidosta huomattavasti vaikeampaa. Jos uniapneaa ei hoideta (esimerkiksi CPAP-laitteella), rytmihäiriön uusiutumisriski on jopa kaksinkertainen onnistuneenkin sähköisen rytminsiirron jälkeen. Uniapnean hoito on avainasemassa.

Muut sairaudet eteisvärinän taustalla

Sydämen omat sairaudet, kuten sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta, altistavat flimmerille. Myös sydämen läppäviat, erityisesti hiippaläpän vuoto, laajentavat eteistä ja aiheuttavat rytmihäiriöitä. Sairaudet muuttavat sydäntä.

Myös kilpirauhasen liikatoiminta on tärkeä muistaa. Noin 10-15 prosenttia kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivistä saa eteisvärinän, koska liiallinen kilpirauhashormoni kiihdyttää sydämen sähköistä toimintaa. Tämän vuoksi kilpirauhasarvot tarkistetaan lähes aina, kun eteisvärinä todetaan ensimmäistä kertaa. Se on rutiinitoimenpide.

Eteisvärinän tyypit ja niiden kesto

Eteisvärinä jaetaan kolmeen päätyyppiin sen perusteella, kuinka pitkään kohtaukset kestävät ja uusiutuvatko ne itsestään.

Kohtauksittainen (paroksismaalinen)

• Rytmi palautuu itsestään normaaliksi ilman hoitotoimenpiteitä
• Alkoholi, stressi tai kova liikunta
• Kestää yleensä alle 48 tuntia, enintään 7 vuorokautta

Jatkuva (persistentti)

• Vaatii yleensä sähköisen tai lääkkeellisen rytminsiirron palautuakseen
• Voi alkaa muuttaa eteisten rakennetta pysyvämmin jos kesto pitkittyy
• Kestää yli 7 vuorokautta putkeen

Pysyvä (permanentti)

• Normaalirytmiin palauttamisesta on luovuttu lääkärin ja potilaan yhteisellä päätöksellä
• Sykkeen pitäminen sopivalla tasolla ja aivoinfarktin esto lääkityksellä
• Rytmihäiriö on jatkuva tila

Mikon matka krapulaflimmeristä tasapainoon

Mikko, 52-vuotias it-alan johtaja Helsingistä, koki elämänsä ensimmäisen rytmihäiriön rankan pikkujouluviikonlopun jälkeen. Hän heräsi aamuyöllä siihen, että sydän hakkasi rinnassa kuin pelästynyt lintu, ja olo oli tuskainen.

Hän yritti juoda vettä ja levätä, luullen kyseessä olevan vain paha krapula. Syke ei kuitenkaan tasaantunut tuntienkaan kuluttua, ja lopulta hän hakeutui Meilahden päivystykseen, missä EKG vahvisti eteisvärinän.

Sairaalassa Mikko tajusi, että kiireinen elämäntapa, lievä ylipaino ja viikonloppujen runsas alkoholinkäyttö olivat virittäneet sydämen tähän tilaan. Hän teki päätöksen muuttaa elintapojaan ja jätti alkoholin lähes kokonaan pois puoleksi vuodeksi.

Nyt, 18 kuukautta myöhemmin, Mikon verenpaine on laskenut normaaliksi ja hän on pudottanut 8 kiloa painoaan. Uusia flimmerikohtauksia ei ole tullut, ja hän raportoi nukkuvansa paremmin kuin koskaan aiemmin.

Eevan uniapnean löytyminen flimmerin taustalta

Eeva, 64-vuotias eläkeläinen Jyväskylästä, kärsi toistuvista eteisvärinäjaksoista, vaikka hänen sydämensä todettiin ultrassa rakenteellisesti terveeksi. Rytminsiirrot auttoivat vain muutaman viikon ajan kerrallaan.

Lääkäri kiinnitti huomiota Eevan päiväaikaiseen väsymykseen ja määräsi uniapneatutkimuksen. Eeva oli skeptinen, sillä hän ei kokenut itseään tyypilliseksi uniapneapotilaaksi, eikä hän edes kuorsannut kovaa.

Tutkimus kuitenkin paljasti vaikean uniapnean: hengityskatkoja oli yli 30 tunnissa. CPAP-laitteen käyttö aloitettiin heti, ja vaikka siihen tottuminen vei pari viikkoa, ero oli valtava.

Eevan rytmi on pysynyt vakaana jo vuoden ajan CPAP-hoidon aloituksen jälkeen. Tämä breakthrough osoitti, että joskus sydänoireiden juurisyy löytyykin keuhkoista ja unesta, ei pelkästään sydämestä.

Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Sydämen rytmihäiriöt ovat vakavia tiloja, jotka vaativat aina lääkärin arvion. Jos koet äkillistä rintakipua, hengenahdistusta tai tajunnan hämärtymistä, hakeudu välittömästi päivystykseen.