Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa?

20 katselukertaa
Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa riippuu altistuksesta, mutta yskä, nuha ja yleiset hengitysteiden ärsytysoireet ovat tyypillisiä seurauksia asunnoissa. Nämä oireet johtuvat useista eri tekijöistä, kuten mikrobikasvusta, mineraalivillakuiduista, katupölystä tai liian alhaisesta eli alle 20 prosentin ilmankosteudesta. Suomessa arviolta 7-10 prosenttia asunnoista kärsii kosteusvaurioista, vaikka syyn tarkka erottaminen pölyhaitasta tai rakenteiden vaurioista on asiantuntijoillekin lähes mahdotonta.
Kommentti 0 tykkäystä

Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa? 7-10 % riski

Mitä oireita huono sisäilma aiheuttaa on kriittinen kysymys kodin terveyden varmistamiseksi. Sisäilmaongelmien varhainen tunnistaminen auttaa välttämään pitkäaikaisia terveyhaittoja ja asumismukavuuden heikkenemistä merkittävästi. Oireiluun reagoiminen ajoissa estää haittojen syntymistä asuinympäristössä. Selvitä asunnon olosuhteet tarkasti välttääksesi turhat huolet ja varmistaaksesi puhtaan hengitysilman.

Mistä tietää, että oireet johtuvat juuri sisäilmasta?

Sisäilmaan liittyvät oireet voivat liittyä moniin eri tekijöihin, ja niiden syiden selvittäminen on usein monimutkaista. Oireiden kokeminen on yksilöllistä, eikä pelkkä fyysinen reaktio riitä vahvistamaan rakennuksen kuntoa ilman asiantuntijatutkimuksia. On kuitenkin olemassa selkeitä merkkejä, jotka viittaavat siihen, että oireilu on sidoksissa nimenomaan rakennuksen sisäympäristöön.

Noin 20 % toimistotyöntekijöistä kokee viikoittain vähintään yhden sisäilmaan liitetyn oireen, kuten silmien ärsytystä tai tukkoisuutta.[1]

Yleisimmät fyysiset oireet: Hengitysteistä yleisvointiin

Huono sisäilma vaikuttaa useimmiten ensimmäisenä limakalvoihin. Nenän tukkoisuus, kurkun karheus ja jatkuva aivastelu ovat yleisimpiä valituksia. Nämä oireet voivat muistuttaa flunssaa, mutta ne eivät johda kuumeeseen tai parane levolla samalla tavalla kuin virustaudit.

Tässä on kooste tyypillisistä oirealueista: Hengitystiet: Käheys, kuiva yskä, hengenahdistus ja herkästi alkavat poskiontelotulehdukset. Silmät ja iho: Silmien punoitus, kutina, kirvely ja ihon kuivuminen tai selittämättömät ihottumat. Yleisoireet: Päänsärky, poikkeuksellinen väsymys ja huimaus. Keskittyminen: Aivosumu, muistihäiriöt ja vaikeus ylläpitää tarkkaavaisuutta.

Olen itse huomannut - ja tämä on yleistä monissa vanhoissa kiinteistöissä - että pelkkä ilmanvaihdon riittämättömyys nostaa hiilidioksidipitoisuuksia niin paljon, että päänsärky alkaa iltapäivisin kuin kellon lyömällä. Se ei aina ole hometta. Joskus kyse on vain hapen puutteesta ja seisovasta ilmasta. Se uuvuttaa.

Väsymys ja kognitiiviset vaikutukset

Huonon sisäilman vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä, sillä kognitiivinen suorituskyky laskee epäpuhtaassa ilmassa.[2] Tämä johtuu usein VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja korkean hiilidioksidin yhteisvaikutuksesta. Usein työntekijät syyttävät kiirettä tai huonoja unia, vaikka todellinen syypää saattaa olla rakennusmateriaaleista haihtuvat kemikaalit (kuten muovimattojen pehmittimet) tai tukkoinen ilmanvaihto.

Miksi rakennus sairastuttaa: Syyt oireiden takana

Vaikka home on usein ensimmäinen epäilys, oireita aiheuttavat monet muutkin asiat. Rakennusten sisäympäristö on monimutkainen kokonaisuus, jossa vaikuttavat lämpötila, kosteus, kemialliset päästöt ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet.

Suomessa arviolta 7-10 % asunnoista kärsii jonkinasteisesta kosteusvauriosta, joka voi johtaa mikrobikasvuun.[3] On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että mikrobien lisäksi myös mineraalivillakuidut, katupöly ja liian alhainen ilmankosteus (alle 20 %) aiheuttavat lähes identtisiä oireita. Totta puhuen - ja moni asiantuntijakin tämän myöntää - on usein lähes mahdotonta erottaa pelkkien oireiden perusteella, johtuuko yskä hienojakoisesta pölystä vai rakenteiden sisällä olevasta kosteusvauriosta.

Muistan tapauksen eräästä espoolaisesta toimistosta, jossa puolet tiimistä kärsi silmätulehduksista. Kaikki olivat varmoja homeesta. Tutkimuksissa paljastui, että tuloilmakanavien suodattimet oli asennettu väärin, ja ne päästivät läpi suuria määriä hienoa villapölyä. Ongelma ratkesi suodattimien vaihdolla ja perusteellisella siivouksella.

Sisäilmaoireet vs. Kausiallergia

Koska oireet ovat hyvin samankaltaisia, voi olla vaikeaa erottaa, onko kyseessä rakennuksen ongelma vai ulkoilmasta johtuva allergia.

Sisäilmaoireilu

- Oireet helpottavat selvästi viikonloppuisin tai rakennuksesta poistuttaessa

- Usein mukana yleisoireita kuten voimakasta väsymystä ja päänsärkyä

- Tilassa voi tuntua tunkkainen, multainen tai pistävä kemiallinen haju

- Voi esiintyä ympäri vuoden riippumatta siitepölykaudesta

Kausiallergia

- Oireet jatkuvat usein samanlaisina tilasta riippumatta, voimistuvat ulkona

- Painottuu kutinaan, aivasteluun ja vesinuhaan; harvemmin aivosumua

- Ei yleensä liity rakennuksen hajuihin

- Toistuu samaan aikaan vuodesta (esim. koivun tai heinän kukinta)

Jos oireet painottuvat nimenomaan sisätiloihin ja helpottavat heti ulos mentäessä, on syytä epäillä sisäilmaongelmaa. Allergialääkkeet saattavat auttaa kummassakin tapauksessa lievittämällä limakalvoärsytystä, mikä voi joskus vaikeuttaa diagnoosia.

Mikko ja rintamamiestalon arvoitus

Mikko, 42-vuotias ohjelmistoarkkitehti Espoosta, osti perheelleen kauniin rintamamiestalon. Ensimmäisen syksyn aikana hän alkoi kärsiä jatkuvasta päänsärystä ja oudosta uupumuksesta, jota hän piti aluksi työstressinä.

Hän yritti ratkaista asian ostamalla kalliin ilmanpuhdistimen makuuhuoneeseen. Tulokset olivat laihoja - oireet jatkuivat ja lisäksi makuuhuoneeseen ilmestyi pistävä, hieman vanhaa maakellaria muistuttava haju.

Läpimurto tuli joululomalla Lapissa.

Asiantuntija löysi alapohjasta vanhan vuodon, joka oli kastellut eristeet. Korjauksen jälkeen Mikon päänsäryt loppuivat viikossa ja perheen unenlaatu parani (arviolta 30 %), mikä osoitti rakenteellisen vian olleen kaiken takana.

Jos olet huolissasi sisäilmasta, kannattaa selvittää miten tarkistaa onko hometta asunnosta.

Loppusanat / vinkki

Seuraa oireiden ajallista yhteyttä

Tärkein merkki on oireiden helpottaminen lomien ja viikonloppujen aikana. Pidä oirepäiväkirjaa vähintään kaksi viikkoa havaitaksesi mahdolliset toistuvat kaavat.

Muista, että syitä on monia

Oireilu ei aina tarkoita hometta. Myös riittämätön ilmanvaihto, VOC-yhdisteet ja kuiva huoneilma voivat aiheuttaa vakavia terveysvaikutuksia ja laskea tuottavuutta jopa 9 %.

Ota yhteys asiantuntijaan ajoissa

Älä jää yksin epäilyjesi kanssa. Ota yhteyttä isännöitsijään, työterveyshuoltoon tai kunnan terveystarkastajaan tutkimusten käynnistämiseksi mahdollisimman pian.

Toiset näkökulmat

Voiko huono sisäilma aiheuttaa kuumetta?

Yleensä huono sisäilma ei aiheuta suoraa kuumetta, vaan pikemminkin flunssan kaltaisia limakalvo-oireita ja väsymystä. Poikkeuksena on kosteusvaurioihin liittyvä harvinainen alveoliitti tai 'kosteusvauriokuume', mutta tavallisesti kuume viittaa virustartuntaan tai muuhun sairauteen.

Miten nopeasti oireet alkavat?

Herkillä henkilöillä oireet voivat alkaa jopa 15-30 minuutissa tilaan saapumisen jälkeen. Kuitenkin krooniset oireet, kuten pitkittynyt väsymys tai toistuvat tulehdukset, kehittyvät yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa jatkuvasta altistumisesta.

Pitäisikö minun muuttaa heti pois, jos epäilen hometta?

Ei välttämättä. Ensimmäinen askel on dokumentoida oireet ja teettää asiantuntijatutkimus rakennuksen kunnosta. Jos oireet ovat vakavia, kuten hengenahdistusta, lääkäri voi suositella väliaikaista tilasta poistumista tilanteen selvittämisen ajaksi.

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleiseksi tiedoksi eikä se korvaa lääketieteellistä neuvontaa tai rakennusteknistä asiantuntijalausuntoa. Jos kärsit vakavista tai pitkäaikaisista terveysoireista, ota aina yhteys lääkäriin. Rakennuksen kunto on aina varmistettava pätevän ammattilaisen tekemillä tutkimuksilla.

Viitatut Lähteet

  • [1] Laakarilehti - Noin 20 % toimistotyöntekijöistä kokee viikoittain vähintään yhden sisäilmaan liitetyn oireen, kuten silmien ärsytystä tai tukkoisuutta.
  • [2] Hsph - Huonon sisäilman vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä, sillä kognitiivinen suorituskyky laskee epäpuhtaassa ilmassa.
  • [3] Kuntaliitto - Suomessa arviolta 7-10 % asunnoista kärsii jonkinasteisesta kosteusvauriosta, joka voi johtaa mikrobikasvuun.