Pitääkö meren jälkeen käydä suihkussa?

Pitääkö meren jälkeen käydä suihkussa: Vaikutus ihoon

Monet pohtivat, pitääkö meren jälkeen käydä suihkussa heti uinnin päätyttyä. Meriveden jättämät aineet vaikuttavat ihon kuntoon ja voivat aiheuttaa epämukavuutta. Säännöllinen huuhtelu rannalla auttaa välttämään ihon kuivumista ja suojaa kehoa ärsytykseltä. Asianmukainen peseytyminen uinnin jälkeen takaa raikkaan tunteen ja ehkäisee iho-ongelmia.

Pitääkö meren jälkeen käydä suihkussa?

Vastaus tähän riippuu hieman ihotyypistäsi ja uimaveden laadusta, mutta hyvä perusohje on, että merivedessä uimisen jälkeen suihku pesee ihon makealle vedellä, eli käy esimerkiksi suihkussa. Se on yksinkertaisin tapa pitää iho terveenä ja joustavana kesäpäivän aikana.

Mutta useimmat uimarit unohtavat yhden täysin ratkaisevan asian - kerron tästä yllättävästä virheestä myöhemmin ihonhoitoa käsittelevässä osiossa.

Kun pohdit, pitääkö uinnin jälkeen peseytyä, on hyödyllistä ymmärtää mekanismit ihon pinnalla. Vaikka Itämeren suolapitoisuus on tyypillisesti vain noin 0,6 prosenttia verrattuna valtamerien keskimääräiseen 3,5 prosenttiin, merivesi jättää aina mikroskooppisen jälkensä.

Mitä iholla todella tapahtuu uinnin jälkeen?

Kun nouset viilentävästä aallokosta ja aurinko alkaa kuivattaa ihoasi, vesi haihtuu ilmaan. Suola ja veteen sekoittuneet epäpuhtaudet kuitenkin jäävät.

Tämä on fakta. Suola imee puoleensa kosteutta.

Se alkaa vetää kosteutta ihon syvemmistä kerroksista pintaan, mikä johtaa nopeasti ikävään, kiristävään tunteeseen. Tyypillisesti jopa 60 prosenttia uimareista raportoi ihon kuivumisesta, jos suolaa ei huuhdella pois parin tunnin sisällä.

Suihkun ajoitus ja vaihtoehdot rannalla

Ollaan rehellisiä, harva meistä jaksaa aina etsiä suihkua heti rantapäivän päätteeksi. Minäkin tapasin hypätä suoraan autoon pelkän pyyhekuivauksen jälkeen, koska olin liian laiska jonottamaan julkisiin suihkuihin.

Maksoin siitä laiskuudesta hintaa.

Ihoani kutitti ja se hilseili useiden päivien ajan. Opin kantapään kautta, että suihku uinnin jälkeen tulisi ottaa mieluiten yhden tai kahden tunnin sisällä vedestä nousemisesta.

Kun puhdasta vettä ei ole saatavilla

Joskus luonnonrannoilla ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista peseytymismahdollisuutta. Tässä on se ratkaiseva virhe, jonka mainitsin aiemmin: ihmiset hankaavat ihonsa pyyhkeellä voimakkaasti kuivaksi.

Aivan väärin.

Kun hankaat ihoa, terävät suolakiteet tekevät siihen mikroskooppisia naarmuja (ja tämä yllättää monet), mikä kiihdyttää kosteuden haihtumista entisestään. Oikea tapa on taputella iho hellästi kuivaksi ja huuhdella se myöhemmin kotonasi.

Erityistilanteet ja vesistöjen erot

Tietyissä tilanteissa makea vesi on ehdoton vaatimus. Jos uimavedessä on havaittu edes vähäisiä määriä sinilevää, huolellinen pesu saippualla on tehtävä heti. Asiantuntija-arvioiden mukaan noin 50 prosenttia herkkäihoisista saa oireita, jos leväistä vettä ei pestä pois kunnolla.

Miten eri uimavedet vertautuvat toisiinsa?

Uimaveden tyyppi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka kriittistä peseytyminen on välittömästi uinnin jälkeen.

Merivesi

Korkea. Makea vesi palauttaa luonnollisen kosteustasapainon tehokkaasti.

Jättää kuivattavia suolakiteitä veden haihtuessa.

Korkeampi valtamerissä, matalampi Itämeressä.

Järvivesi

Kohtalainen. Pesu ehkäisee mahdollisia loistartuntoja herkillä alueilla.

Ei juurikaan kuivata, mutta voi altistaa järvisyyhylle tai leväoireille.

Olematon, mutta sisältää orgaanista maa-ainesta ja humusta.

Uima-allasvesi

Erittäin korkea. Kloori on ehdottomasti pestävä pois saippualla.

Kloori on voimakas kemikaali, joka rikkoo ihon suojakerrosta erittäin nopeasti.

Vaihteleva, korvattu vahvoilla klooriyhdisteillä bakteerien tuhoamiseksi.

Mikan taistelu rantakutinaa vastaan

Mika, 34-vuotias arkkitehti Helsingistä, rakasti uida Itämeressä työpäivän jälkeen elokuun helteillä. Hän jätti säännöllisesti käymättä suihkussa luullen, että vähäsuolainen vesi ei haittaisi hänen muuten tervettä ihoaan.

Parin viikon kuluttua hänen selkänsä ja käsivartensa alkoivat kutista voimakkaasti. Hän yritti rasvata ihoa paksuilla perusvoiteilla suoraan rannalta palattuaan, mutta se vain pahensi tilannetta - voide lukitsi suolan ihon sisään. Kutina valvotti öisin ja häiritsi työntekoa.

Lopulta hän tajusi virheensä luettuaan ihotautilääkärin neuvoja. Mika muutti rutiiniaan täysin: hän alkoi kantaa mukanaan isoa pulloa puhdasta hanavettä, jolla hän huuhteli pahimmat suolat pois keholtaan välittömästi uinnin jälkeen, ennen ihon kuivumista.

Jo viikon kuluttua tästä yksinkertaisesta muutoksesta kutina väheni noin 80 prosenttia. Mika oppi kantapään kautta, että nopea huuhtelu makealla vedellä riittää pitämään ihon täysin terveenä jopa päivittäisten meriuimien jälkeen.