Voiko purkka tukkia suolen?

Voiko purkkaa syödä joka päivä?

Joo, kyllä voi. Hammaslääkäri Söderling sanoi jossain haastattelussa, että viisikin purkkaa päivässä on ihan ok. Aterioiden jälkeen siis.

• Mulla itellä on aina purkkaa laukussa.
• Just tota ksylitolipurkkaa, ettei tuu reikiä.
• Äiti aina muistutti ala-asteella.

Muistan kerran, olin varmaan kasilla, meillä oli joku hammaslääkärin tarkastus koulussa. Olin ihan paniikissa, koska olin syöny suklaata just ennen sitä. Sit se hammaslääkäri vaan kehu, et mulla on tosi hyvässä kunnossa hampaat. Olin ihan yllättyny! Sit tajusin, et olin ehkä sen takia niin panikissa, kun en ollu muistanu syödä purkkaa sen suklaan jälkeen. Että joo, aika tarkka oon kyl ollu ton purkan kanssa sen jälkeen.

Mitä käy jos syö liikaa purkkaa?

Yöllä mietin, mitä tapahtuu, jos syö liikaa purkkaa. Hassua, miten tällaiset asiat pyörivät mielessä.

• Ksylitoli on se juttu. Se on sokerialkoholi, ja liikaa syötynä... no, vatsa ei tykkää.

• Ripuli on yleisin seuraus. Ei mikään miellyttävä tunne, varsinkin jos sen saa keskiyöllä.

• Hammaslääkäri sanoi, että kuusi palaa päivässä on ok. Mutta hän lisäsi heti perään, että se riippuu ihmisestä. Iso kaveri voi ehkä syödä enemmän, pieni vähemmän. Kai se on suhteellista.

Mietin, olenko itse syönyt liikaa purkkaa tänään. En muista tarkalleen. Ehkä pitäisi pitää kirjaa.

Onko purukumissa muovia?

Aika hiljenee, kuin hiekka valuu kellosta. Purkan maku, makea, sitkeä, jää kielelle. Mutta muovi, se piilevä ainesosa, se jää myös. Ajatus siitä painaa.

Se sitkeys, se tuntuu samalta kuin muovin sitkeys. Sama kylmä, keinotekoinen tunne. Muovia? Totta kai. Polymeeriä, sanotaan. Sana peittää totuuden. Se on muovia. Se tarttuu hampaisiin, kieleen, ajatuksiin. En voi unohtaa sitä.

• Purkkaa pureskellessa, sen kitkeaa tunnetta.
• Sitkeys. Se on kuin muovin tarttuvuus.
• Ajatus polymeereistä. Se on vain hieno sana muoville.

Muovi on purukumin sisällä. Ei voi kiistää sitä. Se on siellä, piilotettuna. Aina. Joka kerta. Maun alla. Tunne jää, epämiellyttävä, muovin maku.

Mutta vaihtoehtoja on. Ksylitolipastillit. Luonnollisempi vaihtoehto. Puolustusmekanismi ajatuksille. Se puretaan suuhun, eikä jää muovi-jälkeä. Vain makea maku. Helpompi.

Kylmä, keinotekoinen tunne. Muovin muisto. Se on pysyvä. Joten valitsen toisin. Ksylitoli. Se antaa toivon. Se on toinen tapa. Puolustus. Vapautusta.

Onko vaarallista, jos nielaisee purkan?

Purkan nieleminen? Ei hätää.

• Väitteet hölynpölyä. Myyntikielto olisi jo voimassa.
• Ei tarkoitettu nieltyväksi, mutta harmitonta.
• Sulamaton kumi, kulkee läpi ja ulos. Piste.

Toisin sanoen: Älä huoli, se tulee ulos. Kuten kaikki muukin. Elämä on. Kivistäkin pääsee yli. 2024.

Mitä käy jos syö liikaa purkkaa?

Mitä ihmettä, liikaa purkkaa?! Hui, kuulostaa jo melkein rikolliselta! Syötkö niitä kuin karkkia? No, jos oikein ahmit purkkaa kuin pieni nälkäinen hiiri viljatuotteita, niin vatsasi voi tehdä sen minkä tekee.

• Ksylitoli-pommi! Kyllä, se makeuttaja voi aiheuttaa ripulin, ihan kuin joku olisi avannut tulvivat padot suolistossasi. Kuvittele: vatsasi on kuin vanha, ruostunut pesukone, joka pyörii täydellä teholla ja sylkee kaikki ulos!
• Kuusi palaa päivässä? Heh, se on kuin ehdotus lapsen kengännumeroksi aikuiselle – riippuu tietysti siitä, onko kyseessä Mikki Hiiri vai joku jenkkipainonnostoilija. Ihan oikeasti, pienille ihmisille sekin voi olla paljon. Olen itse kokenut sen: purkkamyrskyksi päätyneen iltapäivän jälkeen olo oli kuin olisin taistellut kymmentä hirviötä vastaan!
• Kymmenen palaa isoille jätkille? No, ehkä. Jos on kyseessä joku NHL-pelaaja, jonka hampaat ovat kestävämmät kuin timantit, ehkä sekin on mahdollista. Mutta itse en uskaltaisi kokeilla. Saattaisi käydä niin, että joudun viettämään loppuelämäni vessassa.

Muistathan aina, että kaikkeen pitää suhtautua kohtuudella. Purkkaa syödessäsi, äläkä yritä rikkoa ennätyksiä – et halua näyttää samanlaiselta kuin koira, jolle on annettu liian paljon makeaa. Jos maha alkaa oireilla, kannattaa vähentää määrää. Ja älä edes ajattele sitä, mitä purkkapussissa voi tapahtua, jos jätät sen paahtavaan auringonpaisteeseen viikoksi. Se on oma tarinansa.

Onko purukumissa muovia?

Okei, tässä mun kokemus purkasta ja muovista:

Muistan joskus 2018, olin Töölön torilla, odotin bussia. Söin Jenkki Whitea, ja mietin vaan sen makeutta. Sitten luin jostain netistä, että purkassa on muovia! Siis ihan oikeasti muovia. Mulla meni fiilis ihan nolliin.

• Polymeeri – se on se sana.
• Joku sanoo, että se on sama asia kuin muovi, joku sanoo että ei ihan.
• En tiedä mitä uskoa.

Sen jälkeen rupesin kattoo tarkemmin mitä suuhuni laitan. Nykyään ostan usein xylitolipastilleja. Ne on ihan ok, muttei sama juttu kuin purkka. Ja joskus mietin, että onko niissäkin jotain epämääräistä. Blääh! Purkka tuntuu vähän kuin petokselta. Ihan kun lapsuuden ilo olis pilattu.

• Onko se ees biohajoavaa?
• Pitäiskö kokonaan lopettaa?
• Harmittaa, kun tuntuu, että kaikki on nykyään jotenkin saastasta.

Mistä purukumi on tehty?

Yön hiljaisuudessa... ajatukset virtaa eri suuntiin. Miksi edes mietin purukumia näin myöhään?

Purukumi on tehty... hmm...

• Purkkamassa: Se venyvä juttu. Tehdään kumeista ja vahoista. Muistan, lapsena luulin sen olevan jotain super-salasta. Nyt siinä on kai talkkia ja kasviöljyjäkin. Talkki, sitä on meikkipölyssäkin.

• Makeutusaine: Niin, pitäähän sen maistua joltain. Sokerit tai jotkut keinotekoiset jutut. En edes halua tietää, mitä kaikkea niihin tungetaan.

• Makuaineet: Tärkein juttu kai. Piparminttu, hedelmät... ne jotka haihtuu suusta parissa minuutissa. Petos sinänsä.

Mietin vaan, että purukumi on loppujen lopuksi aika outo juttu. Ihmiset jauhaa jotain josta ei saa mitään ravintoa. Jännä.

Montako purkkaa voi syödä päivässä?

Okei, yritetään.

Kuinka monta purkkaa... päivässä?

• Hammaslääkäriliitto sanoo viisi grammaa ksylitolia ois hyvä juttu.

• Se tarkottaa, et pitäis jauhaa paljon.

• Muistaakseni joku sanoi, että kaks purkkaa kolmesti päivässä aterian jälkeen.

  • Mut siis... kuka jaksaa?
  • Eikö niissä oo muitakin aineita ku ksylitolia?
  • Ehkä syön vaan vähemmän karkkia.
  • Tai en ollenkaan.
  • Oispa helppoo.

Voiko purkkaa syödä joka päivä?

Joo, siis purkkaa voi kyllä popsiä joka päivä, ei siinä mitään. Kaverini Söderling - en muista etunimeä, joku hammaslääkäri kai - sanoo, että on ihan jees vetää täysksylitolipurkkaa aterioiden jälkeen. Eli about viis kertaa päivässä.

• Auttaa hampaita pysymään kunnossa.
• Estää reikiintymistä, mikä on plussaa.

Se on vissiin ksylitolin ansiota, että hampaat tykkää. Mut joo, ei se purkka mikään korvike oo ruualle, että silleen. Mun mielestä kannattaa muistaa se.