Miksi Suomen ylikulutuspäivä on maailman ylikulutuspäivää aikaisemmin?

Miksi Suomen ylikulutuspäivä on aikaisemmin? Syyt ja kulutus

Miksi Suomen ylikulutuspäivä on aikaisemmin kuin globaali ajankohta herättää paljon keskustelua. Korkea elintasomme ja runsas materiaalien käyttö kuormittavat ympäristöä merkittävästi. Kulutustottumusten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan oman toiminnan vaikutuksia ja välttämään luonnonvarojen liiallista tuhlausta. Tutustu tarkempiin tekijöihin tilanteen korjaamiseksi.

Miksi Suomen ylikulutuspäivä on maailman ylikulutuspäivää aikaisemmin?

Suomen ylikulutuspäivä osuu kalenterissa huomattavasti aiemmin kuin maailman ylikulutuspäivä, koska suomalainen kulutustaso ja luonnonvarojen käyttö asukasta kohti ylittävät moninkertaisesti globaalin keskiarvon. Vaikka ilmiöön vaikuttavat monet rakenteelliset tekijät, aihepiiri herättää usein kysymyksiä siitä, miten ylikulutuspäivä määritetään todellisuudessa muodostuu.

Miten luonnonvarojen ylikulutus ja ekologinen jalanjälki määritetään?

Ylikulutuspäivä lasketaan vertaamalla ihmiskunnan tai tietyn valtion ekologista jalanjälkeä maapallon biokapasiteettiin eli kykyyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja imeä päästöjä. Kun laskelmat suhteutetaan Suomeen, tilanne näyttää huolestuttavalta. Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä saavutettaisiin jo varhain keväällä, ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin useampi maapallo. Alkuvuodesta koittava päivä tarkoittaa sitä, että loppuvuosi eletään laskennallisesti yli varojen.

Syyt Suomen korkealle kulutustasolle asukasta kohti

Korkeaan ekologiseen jalanjälkeen on olemassa useita maantieteellisiä ja yhteiskunnallisia syitä. Suomessa asumisen ja liikkumisen vaatima energiamäärä on suuri pitkien etäisyyksien sekä kylmän ilmaston takia. Lisäksi teollisuuden rakenteet ja energiaintensiivinen tuotanto nostavat kulutusta huomattavasti. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta suomalaiset sijoittuvat vuodesta toiseen eniten luonnonvaroja kuluttavien kansojen joukkoon.

Fossiiliset polttoaineet ja kasvihuonekaasupäästöt

Suurin yksittäinen tekijä suomalaisten korkean jalanjäljen taustalla ovat kasvihuonekaasupäästöt, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Vaikka päästöjä on pyritty vähentämään, hiilijalanjälki painaa laskelmissa edelleen raskaasti. Maailmanlaajuisesti esimerkiksi kulutushyödykkeiden ja energian tuotanto muodostavat merkittävän osan kuormituksesta.

Kulutusrakenteet ja luonnon tuotantovälineet

Ylikulutuspäivän määrityksessä tarkastellaan myös sitä, miten luonnon tuotantovälineitä, kuten peltoja, metsiä ja vesistöjä, hyödynnetään. Esimerkiksi eläinperäisen ruoan tuotanto ja rehujen viljely vaativat runsaasti pinta-alaa. Vaikka Suomessa on paljon metsäpinta-alaa, suomen ylikulutuspäivä verrattuna maailmaan kertoo kulutuksen kokonaiskuorman ja hiilinielujen heikkenemisen ohjaavan päivämäärää yhä edemmäksi kevääseen.

Mitä ylikulutuspäivän aikaistumisesta voi päätellä?

Ajoittuminen alkuvuoteen kertoo siitä, että nykyinen elämäntapa ei ole pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkkää yksilön syyllistämistä, sillä suuri vastuu rakenteellisista muutoksista on poliittisilla päättäjillä ja yrityksillä. Talouden rakenteiden ohjaaminen kestävämmiksi on avainasemassa, jotta miksi suomi kuluttaa luonnonvaroja enemmän herättäviin tekijöihin saadaan muutoksia ja ylikulutusta hidastettua.

Kulutuksen ja biokapasiteetin vertailu: Suomi vs. Maailma

Seuraavassa tarkastellaan, miten Suomen ja globaali keskiarvo eroavat toisistaan luonnonvarojen käytössä ja ekologisessa jalanjäljessä.

Suomi kansallisella tasolla

Korkeat kasvihuonekaasupäästöt ja energiaintensiivinen kulutus

Selvästi Euroopan maiden keskiarvoa korkeampi

Osuu varhain keväällä, tyypillisesti huhtikuun alkupuolella

Maailmanlaajuinen keskiarvo

Vaihtelee alueittain, mutta kehittyneissä maissa kulutus on suurinta

Kokonaisuutena kestävämmällä tasolla kuin Suomessa, mutta ylittää silti maapallon kantokyvyn

Sijoittuu tyypillisesti heinä-elokuun vaihteeseen

Miten arjen valinnat heijastuvat ekologiseen jalanjälkeen

Minäkin olin aluksi sitä mieltä, että yksittäisen ihmisen teoilla ei ole mitään väliä, kun iso teollisuus kuitenkin saastuttaa.

Mutta kun aloin laskea omaa hiilijalanjälkeäni, huomasin karun totuuden: pelkkä auton käyttö ja liiallinen tavaroiden haaliminen nostivat kulutustani valtavasti.

Päätin kokeilla muutosta ja vähensin lihansyöntiä sekä siirryin käyttämään julkista liikennettä työmatkoilla.

Muutaman kuukauden jälkeen huomasin, että arjen pyörittäminen sujui aivan yhtä hyvin, vaikka luonnonkuormitus pieneni huomattavasti. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä kokonaisuudelle.