Mihin aikaa siika syö?

Milloin siika syö parhaiten? Ota selvää tehokkaasta kalastusajasta!

Muistan sen hyvin, kun jäät lähtivät viime vuonna toukokuun puolivälissä. Se oli just sitä aikaa, kun siiat alkoivat ihan hulluna nousta rannoille. Sillon minäkin sain useamman hyvän saaliin.

Rannat alkoi lämmetä, ja ne pienet sukasmadot heräsi pohjasta, kun valoa tuli sinne enemmän. Siikahan rakastaa niitä.

Minä laitoin sitten onkeen sellaisen tavallisen kastemadon, joka vähän muistuttaa niitä pikkuisia matoja. Ja kas kummaa, siiat otti niitä ihan mielellään. Se oli kyllä tehokasta kalastusta!

Joskus 16. toukokuuta 2020 se taisi olla, kun istuin siellä rannalla ja sain pari isoa siikaa. Sellanen päivä on kyllä parasta.

Millä kalastaa siikaa?

Siian pyynti. Selkeää. Täsmällistä.

• Veden virta: Salmet. Niemien kärjet. Siellä se on.
• Pohja: Hiekka. Sen tiedät.
• Syötti: Mato. Klassikko. Ei petä.

Talvella on eri peli. Pilkki. Mormuska. Tapsi. Ne ovat avaimia.

Kausi ratkaisee. Perho toimii. Uistelu antaa tulosta. Aina.

Lisää tarpeen mukaan.

• Kalastusajat: Kevät ja syksy ovat parhaita. Jäidenlähdön jälkeen ja ennen jäiden tuloa. Veden lämpötila tärkeä.
• Paikannus: Etsi virtapaikkoja. Aallokon rikkoma ranta. Syvyysvaihtelut. Merialueilla lahdet ja salmet. Makealla vedellä järvien selkävedet ja saarten väliset salmet.
• Varusteet: Kevyt vapa. Hiuskuitusiima. Pieni koukku. Pilkillä pienet, syvälle uppoavat vieheet. Uistelussa lippa tai vaappu.
• Saalis: Siika on hienojakoinen. Ei vaadi raakaa voimaa. Maltillinen käsittely.

Mikä on paras syötti siialle?

Siialle paras syötti on ehdottomasti mato, mutta myös nippu kärpäsentoukkia toimii erinomaisesti!

Siianonginta, se on kevään ykköshomma rannikolla! Unohda ne kaikki hienostelut, tämä on sitä aitoa, maanläheistä puuhaa, missä isän, pojan ja ehkä jopa anopin hermot koetellaan, kun tuuli vinkuu korvissa ja perhonen lentää silmään. Mutta voi pojat, kun se siika iskee kiinni, niin siinä on tunnetta enemmän kuin suomalaisessa tangossa!

Tiedän, mitä sanon. Olen joskus yrittänyt narrailla siikaa vaikka millä omituisilla lätäköistä löydetyillä hippusilla, kuten vanhalla purukumilla ja jopa kuivalla pullanpalalla. Turhaan! Siika on toki pohjalla elelevä kaveri, mutta ei se sentään roskaämpäri ole. Se arvostaa laadukasta, luonnollista herkkua.

Tässä parhaat siian herkkupalat:

• Mato: Tämä perinteinen, mutainen kaveri on siian gourmet-ateria. Se on kuin suoraan luomutilalta! Kerää niitä illalla taskulampun kanssa kosteasta mullasta, tai osta kalakaupasta, jos et jaksa kyntää maata. Minäkin olen joskus eksynyt naapurin kukkapenkkiin mato-metsästämään. Kyllä ne siitä toipuivat!
• Kärpäsentoukka: Pieni, valkoinen ja vastustamaton! Nämä ovat siian herkkukarkkeja, joita se imee pohjasta kuin imuri. Nippu koukussa ja siinä on vetovoimaa enemmän kuin nuoralla miehellä baarissa! Tärkeää on, että ne ovat eläväisiä, ei mitään kuivuneita mörköjä.

Kevät on siian kulta-aikaa, niin sanotusti! Se on kuin joku kevätjuhla siikojen keskuudessa, kun ne parveilevat rannoille syömään talven jäljiltä. Huhtikuu ja toukokuu ovat ne kuukaudet, jolloin kannattaa tarttua vapaan. Jos ei silloin saa kalaa, niin sitten kannattaa harkita, olisiko golf enemmän oma juttu. Tai curling.

Siika on pohjaonkijan ystävä. Ei tarvi hirveästi heilua ja uistella ympäriinsä kuin joku heinäsirkka. Vapa pohjaan, siima kireälle ja odottelemaan. Se on kuin meditointia, paitsi että siihen liittyy koukkuja, siimaa ja odottamista. Ja joskus myös kiroilua, kun siima takertuu pohjaan. Mutta kyllä se siika sieltä tulee, jos on taitoa ja hyvää onnea kuin pienessä kylässä!

Tässä vinkkejä onkimiseen:

• Pohjaonkinta: Siika on syömässä pohjasta, joten sinne sen syötin pitää päätyä.
• Koukku: Valitse siialle sopiva koko, ei mitään hauen koukkuja!
• Paino: Tarpeeksi painoa, jotta syötti pysyy pohjassa virtausta vastaan. Muuten syötti katoaa horisonttiin.

Muista, kalastus on loppupeleissä rentoutumista. Vaikka ei kalaa tulisikaan, niin ainakin saa raitista ilmaa ja voi huutaa merelle omia murheitaan. Se on parempaa kuin terapeutilla käynti, ja yleensä halvempaa! Paitsi jos ostat sen 1000 euron kelan. Minulla on vanha puukela, joka on nähnyt jo monta sukupolvea. Siinä on sielua!

Millä vieheellä siikaa?

Muistan sen aamun, veden pinnan silkinpehmeän hipiän. Vene keinahteli hiljaa, huomaamattaan, kuin lasta tuudittaen. Aika oli silloin jotain muuta, venyi ja kutistui, hengitti rinnallani. Ympärilläni vain usva, ja se tunne, se odotus, joka väreili ilmassa. Aivan kuin maailma olisi pidättänyt henkeään, odottanut kanssani sitä ensimmäistä nykäystä, ensimmäistä lupaa.

Sormissani mormuska, pieni, melkein näkymätön, mutta niin täynnä toivoa. Pieni, hohtava pisara, joka leijui syvyyksiin, lupasi jotain. Sen kärjessä, syötinä, aina se katka, tai ehkä se pieni, läpikuultava katkarapu. Ne olivat tehokkaampia, paljon tehokkaampia kuin yksikään perho, jotain niin herkkää, houkuttelevaa. Kuin veteen piirretty viesti, vain siikaa varten.

Ja sitten se liike. Se on kaikkein tärkeintä, muista se. Mormuskan on liikuttava paljon, lähes tanssittava, kuin elämänvirta itse. Sitä antaa vapaasti uida, sitten pysäyttää sen hetkeksi, antaa sen leijua, melkein unohtaa, ja sitten taas ne nopeat vetoliikkeet. Sellainen rytmi, sykähdys, jolla houkutella, houkutella sitä pientä, hopeista varjoa syvyyksistä, juuri siihen omaan kosketukseen.

Siikaa kalastaessa:

• Paras kalastuspaikka: Yleensä veneestä käsin, avovesillä.
• Tehokkaimmat syötit mormuskan kanssa:
  • Katka (amfipodi)
  • Pieni katkarapu
• Vieheen liike:
  • Anna mormuskan liikkua mahdollisimman paljon.
  • Pysäytä liike ajoittain, anna sen leijua.
  • Palaa nopeisiin vetoliikkeisiin tauon jälkeen.
• Perhon tehokkuus: Perhot ovat usein huomattavasti tehottomampia kuin syötillä varustetut mormuskat siian kalastuksessa.

Mistä siikaa talvella?

Talvella siika löytyy. Etsi virtaavia salmia, niemien kärkiä. Hiekkapohja on avain.

• Syötti: Mato. Luotettava valinta.
• Pyydys: Pilkki. Mormuska tai tapsi. Molemmat toimivat.

Muu kalastus voi olla perholla tai uistelulla, mutta talvi rajaa. Se on kylmää. Se on tehokasta.

Lisätiedot:

• Siika viihtyy kylmässä, happipitoisessa vedessä.
• Talvella se vetäytyy syvemmälle, mutta pysyy aktiivisena.
• Jäätilanne on ratkaiseva. Ole varovainen.
• Pilkintä vaatii kärsivällisyyttä. Oikea paikka ratkaisee.