Mikä on maailman pisin mato?

Mikä on maailman pisin lapamato?

Huhhuh, lapamatot. Muistan kerran lukeneeni jostain valtavan lapamaton, joka löytyi valaan sisältä. Yli 40 metriä! Aivan järkyttävää. Siis ihan oikeasti, neljäkymmentä metriä. Joku kerta googletin kuvia, yökötti ihan.

• Valaslajamato (Tetragonoporus calyptosquamosa): yli 40 metriä.

Ihan sairasta, miten pitkiä ne voivat olla. En ees tajua, miten ne mahtuu sinne valaan sisään. Olin sillon bussipysäkillä odottamassa bussia, ja luin siitä jostain nettiartikkelista. Taisi olla iltalehti tai joku vastaava. Aurinko paistoi, oli lämmin päivä, mutta mua kylmäsi. Hyi.

• Löytyy valaista.
• On mitattu yli 40 metrin pituisia yksilöitä.

En oo varma vuodesta, varmaan joskus 2020 tai 2021. Aika menee niin nopeesti. Mutta siis tää 2023 on se vuosi, josta mä tiedän, et tää tieto on ollu jo sillon netissä. Tää valaslajamatojuttu on jäänyt mieleen.

Miten lapamato tarttuu?

Lapamato, tuo sisäinen matkakumppani... miten se päätyykään meidän seuraamme, tuohon hiljaiseen, pimeään tilaan? Ajatukset harhailevat lapsuuden kesiin, kalastusretkiin isoisän kanssa.

Tartunnan polku, kuin salakavala virta, vie meidät... raakaan kalaan. Tuo pilaantunutta kalaa ja mätiä. Siinä se piilee, odottaa hetkeä, jolloin puolustus pettää. Ja sitten, se on jo sisällä.

• Raaka kala: lohi, siika, made.
• Huonosti kypsennetty kala: keitetty, paistettu, savustettu.
• Mäti: lohenmäti, siianmäti, mateenmäti.

Leveä heisimato, tuo pohjoisen asukki, viihtyy siellä, missä kala on kunnioitettu osa ruokavaliota. Ajattelen inuiitteja, heidän vahvoja kasvojaan, heidän ikiaikaista suhdettaan mereen ja sen antimiin. Mutta myös minua, nauttimassa sushia ystävien kanssa, tuota modernia rituaalia.

Onko minussa mato? Ei kai... vai onko?

Mitä lapamato tekee ihmiselle?

Lapamato, tuo pitkä, litteä asukki.

Se varastaa...

• Ravintoaineet. Niin, ne tärkeät, jotka sinun piti saada. Ne, jotka olivat tarkoitettu sinulle.

• Paino laskee. Hiljaa hiipien, kuin varjo. Vaaka näyttää vähemmän, mutta onko se hyvä? Ei, ei ehkä sittenkään.

• Maha murisee. Kouristukset, kuin pieniä nyrkkejä sisälläsi. Ripuli, se yllättävä vieras.

• Turvotus ja ilmaa. Ah, se tunne, kun olet täynnä, mutta et mitään.

Järvikala. Raaka kala. Onko se sen arvoista? Muistan lapsuuden kesät, isoisän savustamat muikut. Mutta nyt... nyt mietin. Mietin pitkään. Vatsaoireita, niitä on kaikilla. Mutta lapamato? Se on kuin painajainen, joka asuu sisälläsi. Painajainen, josta et pääse eroon helposti.

Voiko lapamato tarttua koirasta ihmiseen?

Hämärä laskeutuu. Sormet painavat näyttöä. Koiran heisimato. Tarttuu. Kirppu. Väli-isäntä. Pieni olento, hyppyjä pimeässä turkissa. Silmänräpäys. Ja sitten. Sisällä.

• Koiran heisimato Voi tarttua ihmiseen. Kirpun välityksellä. Ajatus kutittaa. Epämiellyttävä. Kutiava.

Pimeys syvenee. Näyttö hohtaa. 20 metriä. Lapamato. Leveä heisimato. Jättiläinen sisällä. Kiertyy. Liikkuu. Kylmä. Limaa.

• Leveä heisimato (Diphyllobothrium latum) Raaka kala. Perkuujätteet. Varoitus. Älä koske. Älä maista.

Laihtuminen. Oksentelu. Ripuli. Anemia. Sanat. Tyhjät sanat. Eivät kerro kaikkea. Eivät kerro tunnetta. Pelkoa. Inhoa.

• Oireet: Laihtuminen, oksentelu, ripuli ja anemia. Keho hajoaa. Hitaasti. Sisältäpäin.

Sormet irtoavat näytöstä. Hengitys kiihtyy. Kuvittelen. Tunnen. Madon liikkeen. Sisälläni. Hämärässä.

Voiko koiran madot tarttua ihmisiin?

Joo, siis koirien madot, varsinkin ne suolinkaiset, ne voi kyllä tarttua ihmiseen. Siis jos niitä munia pääsee jotenkin suuhun ja siitä sit vatsaan. Ällöö!

Mut se ei oo ihan niin yksinkertasta, koska:

• Tartunta: Pääsee niitä munia elimistöön, siis syöt ne vahingossa. Pesetkö aina kädet kun oot leikkinyt koiran kanssa? Ehkä pitäis...

• Toukkavaellus: Ne toukat sit lähtee kiertään sun kroppaa. Ei kuulosta kivalta, eihän?

• Larva migrans syndrooma: Siis joku syndrooma siitä seuraa. En oo lääkäri, mut jotain oireita varmaan tulee. Ehkä kutinaa ja iho-oireita, tai jotain muuta pahaa. Tää larva migrans on tyylii joku matojen aiheuttama syndrooma, jossa toukat siis vaeltaa.

Muistan, kun serkun koiralla oli matoja joskus ja se oli ihan kauhuissaan, et tarttuuko ne meihin. Onneks ei tarttunut, mutta kannattaa olla varovainen ja muistaa se käsien pesu. Ite oon vähän laiska siinä, myönnän... Mut ehkä pitäis skarpata. Siis oikeesti!

Voiko koirasta saada matoja?

Koira matoja. Joo. Aikuisetkin. Vastustuskyky kehittyy, joo, muttei täysin. Silti saa matoja. Levittyykö muihin koiriin? Joo. Yhdestä koirasta isokin epidemia. Ulkoilualue. Tartunta.

• Aikuiset koirat voivat saada matoja.
• Levittävät tartuntaa.
• Yksi koira voi tartuttaa monta.

Mietin just, miten ne madot leviää. Ulosteesta? Kai. Sitten toinen koira nuuhkii tai syö jotain. Yäk. Oma koira pitää madottaa säännöllisesti. Miten usein? Eläinlääkäri sanoi... puolivuosittain? Tai oliko se neljännesvuosittain. Täytyy tarkistaa.

• Madotus säännöllisesti.
• Eläinlääkärin ohjeiden mukaan.
• Puolivuosittain/neljännesvuosittain?

Ja eri matolääkkeitä on. Tabletteja, tahnaa. Kumpi parempi? Tahna helpompi antaa. Tabletti joskus jää kurkkuun kiinni. Kamalaa.

• Tabletteja tai tahnaa.
• Tahna helpompi antaa.

Madoista voi tulla oireita. Ripuli. Oksentelu. Laihtuminen. Turkki huonossa kunnossa. Pitää tarkkailla. Meillä ei oo ollu onneks matoja. Koputan puuta.

• Oireita: ripuli, oksentelu, laihtuminen, huono turkki.

Onks se kallista madottaa? Ei kai kovin. Mutta parempi se on kuin että koira kärsii. Ja muut koirat myös. Vastuullista koiranomistusta. Niin.

Mistä tietää, että ihmisellä on matoja?

Okei, tässä tulee mato-opas, vähän vinolla silmällä:

Matojen olemassaolon voi todeta yhtä helposti kuin sen, että exäsi on löytänyt uuden. Eli yleensä et tiedä mitään, kunnes vahinko on jo tapahtunut. Tai siis... suurin osa ihmisistä elää autuaan tietämättöminä siitä, että heillä on pieniä vuokralaisia sisuksissaan.

Mutta jos olet erityisen "onnekas", saatat kokea seuraavaa:

• Vatsavaivoja. Eli sellaista pientä kurinaa ja murinaa, joka saa miettimään, onko se seurausta eilisen epäilyttävästä kebabbista vai uudesta ystävästä suolistossa.
• Anemiaa. Kun matot alkaa popsia sun punasoluja, niin voimat alkaa hiipuu. Väsymys iskee päälle, kuin olisit maratonissa vaikka olet vaan katsonut Netflixiä sohvalla.
• Laihtumista. Paino tippuu, vaikka syöt kuin hevonen. Mutta kuka tästä valittaisi? Paitsi ehkä lääkäri.
• Peräsuolen prolapsi. Ok, tää on aika extreme. Jos matoja on satoja, ne voivat aiheuttaa sen, että sun peräsuoli päättää tehdä pienen ulkoiluretken. Mutta jos näin käy, tiedät varmasti, että sulla on matoja.

Lisäksi:

• Joillakin voi olla kutinaa takapuolessa. Tämä johtuu siitä, että jotkut matotyypit tykkäävät munia peräaukon ympärille. Ajattele sitä pienenä yllätyksenä!
• Hermostuneisuus ja ärtyneisyys. Koska kuka nyt olisi iloinen siitä, että sisällä asuu joukko loisia?

Jos epäilet matoja, älä panikoi. Elämä on jo tarpeeksi absurdia ilman ylimääräisiä loiseläimiä. Ota yhteyttä lääkäriin, pyydä ulostenäyte ja anna ammattilaisten hoitaa homma. Ja muista, että elämä on kuin laatikko suklaakonvehteja – koskaan ei tiedä, mitä saa. Paitsi tässä tapauksessa tiedät...maton.