Miksi rehevöityminen tapahtuu?

Miksi järvet ja Itämeri rehevöityvät? Syyt ja prosessit?

No, se on nää typpi ja fosfori, ne saa järvet ja Itämeren rehevöitymään. Kuulostaa aika yksinkertaselta, eikö? Mutta on siinä enemmänkin.

Mä muistan, kun olin joskus heinäkuussa mökillä Saimaalla. Vesi oli ihan vihreetä, siis ihan yök. Iskä selitti, että se on just sitä rehevöitymistä.

Ravinteet, ne tulee vähän joka puolelta. Pellot lannoitetaan, jätevedet... kaikkea valuu vesiin. Sit joet kuljettaa ne vielä kauempaakin. Vesi.fi:ssä oli just juttua tästä.

Se on vähän niinku ruokkis kasveille, ne tykkää siitä ja kasvaa ihan hulluna. Mut se ei oo hyvä juttu meille. Ei varsinkaan uimareille.

Miksi rehevöityminen on ongelma?

Muistan kesän 2019, Lappeenrannan Saimaan rannalla. Oli kuuma ja aurinko paahtoi armotta. Vesi oli lähes vihreää, hirveän sameaa. Muistan ajatelleeni, että vesi oli aiemmin ollut kirkasta, sinertävää. Nyt se oli kuin vihreää maalia. Näin paljon leväkukintoja, sellaisia isoja vihreänlimaisia läikkiä veden pinnalla. Ällötti. Tuohon aikaan en vielä tiennyt rehevöitymisestä niin paljon. Mutta nyt ymmärrän, miksi se on ongelma.

• Veden samentuminen: Vesi ei ollut enää kirkasta ja puhdasta.
• Vesikasvien runsastuminen: Sinileviä oli valtavasti, vedet olivat täynnä.
• Umpeenkasvu: Pelkäsin, että vesistö saattaa kokonaan umpeutua.
• Ranta-alueiden rihmalevät: Rantavyöhyke oli peittynyt ikäviin rihmaleviin.
• Leväkukinnat: Näitä isoja vihreitä läikkiä oli paljon ja niiden näkeminen oli epämiellyttävää.
• Happikato: Lämpöä ja leväkukintoja myötä, happikato oli todellinen uhka vesieliöille.
• Eliöstön muutokset: Kalat ja muut vesieliöt kärsivät, eliöstössä tapahtui muutoksia.

Saimaa on tärkeä vesistö, ja sen rehevöityminen on todella vakava asia. Silloin 2019 huolestuin siitä, miten vesistö on muuttunut lyhyessä ajassa. Mietin, voiko vesistön tila enää palautua entiselleen. Se tuntui surulliselta, että jokin niin kaunis ja tärkeä on uhattuna. Minulla on nyt paljon enemmän tietoa rehevöitymisestä ja sen syistä, ja yritän tehdä osani sen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi kierrätän ja käytän vähemmän kemikaaleja. Muistan sen kesän niin hyvin, sen vihreän, samean veden. Se oli ikävää, ja se painui mieleen.

Miten rehevöityminen voidaan estää?

Rehevöitymisen estäminen – ikuinen taistelu tuulimyllyjä vastaan, paitsi että tuulimyllyt ovatkin lannoitteita ja paskaa. Noh, asiaan:

• Vähennä typpeä viemäreissä: Jätevedenpuhdistamot voisivat päivittää tyylikkäämmiksi, sellaisiksi "typenpoisto 2.0" -versioiksi.
• Vähemmän lihaa: Kasvissyönti ei pelasta maailmaa, mutta ehkä se auttaa järviä olemaan vähemmän limaisia. Vegebuumiin siis! Miettikää, vähemmän lihantuotantoa, vähemmän typpeä, enemmän tilaa kasviksille ja parempi omatunto. Tai jotain.
• Lannoitteiden järkevämpi käyttö: Maanviljelijät, kuulkaa! Ei nyt ihan kaikkea lantaa peltoon kerralla. Hitaammin ja harkitummin. Pelto kiittää, järvi kiittää!

Lisävinkkejä, koska yksi listahan ei riitä:

• Valistus: Ihmiset, opetelkaa kompostointi! Ja lopettakaa nurmikon lannoittaminen hullun lailla. Ei se ruoho tarvitse steroideja.

Muistakaa, että rehevöityminen on kuin akne: se tulee takaisin, vaikka kuinka yrittäisit. Mutta edes yrittäminen on parempi kuin ei mitään.

Miksi Itämeri on rehevöitynyt?

Miksi Itämeri on rehevöitynyt?

• Matala meri. Vesi ei vaihdu.
• Tiheä asutus. Ravinteet valuvat. Jätevedet myös.
• Fosfori ja typpi. Lannoitteista, teollisuudesta.

Mataluus tekee herkkyyden. Hidas vedenkierto pahentaa. Ympäristö kuormittaa. Ihmisen jälki näkyy.