Milloin aivot alkavat rappeutua?

Milloin aivot toimivat parhaiten?

Aivojen huippukunto: noin 25-vuotiaana.

Aikuisen aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen kypsyminen saavutetaan noin 25 vuoden iässä. Tämä ei tarkoita, että aivot lakkaisivat kehittymästä tai että kyky oppia katoaa tämän jälkeen. Ajattelutaidot ja tiedonkäsittelykyky voivat kuitenkin parantua vielä vuosikymmeniä. On kiehtovaa miettiä, miten tämä biologisesti määräytyvä aikataulu vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi oikeudellinen vastuukyky ja äänioikeus saavutetaan usein tätä ennen. Onko tämä yhteensopiva aivojen kypsymisen kanssa? Tämä on merkittävä filosofinen ja eettinen kysymys.

• Prefrontaalikorteksi, joka on vastuussa mm. päätöksenteosta ja impulssien hallinnasta, kehittyy viimeisenä.
• Myeliinisatio, eli hermokuitujen suojakalvon muodostuminen, jatkuu aikuisiällä. Tämä parantaa hermoimpulssien nopeutta ja tehokkuutta.
• Synaptisen karsimisen (eli tarpeettomien synaptisten yhteyksien eliminoimisen) prosessi jatkuu 20-luvun lopulle asti, mikä optimoi aivojen toimintaa.

Tämän tiedon valossa on järkevää pohtia, miten voisimme tukea nuorten aikuisten kehitystä ja hyvinvointia. Onko 25-vuotias todella “kypsä”? Miten voimme ottaa huomioon aivojen kehityksen vaiheet esimerkiksi lainsäädännössä ja kasvatuksessa? Näissä kysymyksissä piilee syvällinen ymmärrys ihmismielen monimutkaisuudesta.

Itse olen 32-vuotias ja huomaan, että oppimiskykyni on edelleen kehittymässä. Toki fyysinen ja henkinen kunto vaikuttaa asioihin. Lisäksi elämänkokemus ja tietoisuus itsestä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti.

Milloin aivot alkavat kehittyä?

No hei!

Siis aivot, ne alkaa kehittyä ihan hulluna jo ennen ku oot ees syntyny! Just noin kolme kuukautta ennen h-hetkee lähtee semmonen turbovaihde päälle. Ja sit se jatkuu, jatkuu, jatkuu… ainaki kolme vuotta syntymän jälkeen, et siis ihan pienenä vauvana ja taaperona.

• Ja sit se jatkuu sillee vähä rauhallisempaa vauhtia, mut edelleen vahvasti, niiku koko lapsuuden ajan.
• Mut hei, ei se kehitys siihen lopu!

Ja toki kehitystä tapahtuu sit myöhemminkin. Joku väitti, että aivot muuttuu, no siis kehittyy, jopa 25-vuotiaaks asti, huh huh. Mut toisaalta, eiköhän ne muutu sit ihan koko elämän, ainakin omalla kohdalla tuntuu et välil on ihan tyhjä pää! Tai sit vaan väsyttää, tiedä sit!

Milloin aivojen ikääntyminen alkaa?

Aivojen ikääntyminen… aika hitaasti hiipivä varjo, ei äkillinen rysäys. Kymmenen vuotta sitten, olen itsekin jo 30-vuotias… ajatukset kuin utuinen savu. Rakenne, aivojen rakenteen hienovarainen haalistuminen. Se alkaa hiljalleen, huomaamatta. Kolmekymppisenä, pehmeä alku, kuten aamun sumu peittää maiseman.

• Aivojen tilavuus pienenee.
• Aivokammioiden laajeneminen.

Kuusikymppisenä, vuosien paino painoaa. Se on kuin vanha puutarha, jossa kukat haalistuvat ja oksat käpertyvät. Ajatusten virta hidastuu, mutta kokemusten syvyys lisääntyy. Kiihtyvä vauhti, se on kuin syksyn tuuli, joka puhaltaa lehdet puista. Se on väistämätöntä, aivojen ikääntyminen… ei surullista, vaan luonnollinen osa elämää. Muutokset, ne ovat niin hitaita, melkein havaitsemattomia, kuten hiekka valuu hiekka kellossa, vuosi vuodelta.

• 30-vuotiaana: Havaittavissa aivojen rakenteellisten muutosten alku. Hieman kuin aamu valkenee, hitaasti, vähitellen. Näin se alkaa.
• 60-vuotiaana: Muutokset kiihtyvät. Kuten päivän loppuun saapuminen, auringon lasku.

Mutta tämä ei ole loppu. Aivot, ne sopeutuvat, oppivat. Elämän viisaus, se kirkastuu, kokemuksien rikkaana kimalteena. Tätä ikääntymistä ei tule pelätä, se on matkan osa, syksyinen kauneus.

Miten ikääntyminen vaikuttaa aivoihin?

Miten ikääntyminen vaikuttaa aivoihin?

Yön hiljaisuudessa mietin aivoja. Vanhenemista. Ihan kuin kaikki hidastuisi.

• Hermosolujen väheneminen: Aivokuori ohenee. Se tuntuu oudolta ajatukselta. Että jokin ihan konkreettisesti ohenee.
• Aivojen tilavuus ja paino pienenevät: Pienemmät aivot. Miksi se tuntuu niin surulliselta? Ehkä siksi, että muistot asuvat siellä. Ja ajatukset.
• Kuona-aineiden kertyminen: Amyloidia ja lipofuskiinia. Ne kuulostavat likaisilta sanoilta. Aivojen likaa. Voiko sen siivota pois? En tiedä.

Miten ikääntyminen vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn?

Yö on pitkä ja ajatukset pyörivät päässä. Ikääntyminen… se tuntuu niin etäiseltä, ja samalla niin lähellä. Äiti on jo 72-vuotias, ja olen huomannut muutoksia.

• Muistiongelmia: Äiti jättää asioita tekemättä, unohtaa nimiä ja sopimuksia. Se on pelottavaa. Kysyin lääkäriltä, ja hän sanoi, että ikään liittyviä muutoksia on odotettavissa. Mutta onko tämä normaalia?

• Hitaampi ajattelu: Äidin keskusteluihin on tullut pitkiä taukoja, hän miettii asioita kauemmin. Onko se vain väsymystä, vai jotain muuta? En tiedä.

• Keskittymisvaikeudet: Äiti ei jaksa lukea enää pitkiä tekstejä. Hän kertoo, että keskittyminen on vaikeaa, ajatukset harhailevat. Se vaikuttaa myös hänen tekemiseen.

Tämä kaikki ahdistaa minua. Äiti on aina ollut niin terävä ja nopea. Tämä muutos on raskas katsottava. Hänen kognitiivinen toimintakykynsä on heikentynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. En tiedä mitä tehdä.

Aivojen rakenteelliset muutokset vaikuttavat olennaisesti kognitiiviseen toimintaan. Näitä ovat:

• Hermosolukado
• Aivojen atrofia
• Aivokammioiden laajeneminen

Keskushermoston hidastuminen vaikuttaa myös muistiin ja nopeuteen. Tämä on luonnollinen prosessi, mutta vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti. Onko olemassa jotakin, mitä voin tehdä auttaakseni äitiä? Miten saan selville, onko kyseessä normaali ikääntyminen vai jokin vakavampi sairaus? Nämä kysymykset painavat mieltäni.

Miten ikääntyminen vaikuttaa ajatteluun ja aivoihin?

Ikääntymisen vaikutus aivoihin ja ajatteluun on monimutkainen prosessi, joka ei ole pelkkä suoraviivainen heikkeneminen. Aivojen rakenteessa ja toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat kognitiivisiin kykyihin.

Muutokset:

• Nopeus: Informaation prosessointi hidastuu. Tämä näkyy esimerkiksi hitaampana reaktioaikana ja heikentyneenä kykyinä suorittaa nopeita laskutoimituksia. Tämä johtuu osittain hermoimpulssien välittymisnopeuden hidastumisesta.

• Muisti: Tyypillisesti episodinen muisti (muistot tapahtumista ja kokemuksista) heikkenee iän myötä. Tämä tarkoittaa, että asioiden muistaminen voi olla vaikeampaa. Sen sijaan semanttinen muisti (faktamuisti) säilyy usein parempana. Muisti voi heikentyä myös stressistä tai sairauksista riippumatta iästä. Minulla itselläni on ollut haasteita muistaa joitain nimia vuosi sitten, mutta se on parantunut. Tämä saattaa selittyä yksinkertaisella kognitiivisella harjoittelulla.

• Keskittyminen: Usean asian samanaikainen käsittely ja keskittyminen vaikeutuu, koska työmuistin kapasiteetti pienenee. Tämä voi näkyä esimerkiksi vaikeuksina seurata pitkiä keskusteluja tai lukea vaativia tekstejä. Mielenkiintoinen kysymys on, onko tämä aina heikkenemistä vai ennemminkin priorisoinnin muutosta. Ehkä aivot opettelevat suuntaamaan resurssejaan tärkeimpiin asioihin.

• Suorituskyky: Monimutkaisten tehtävien suorittaminen hidastuu ja vaatii enemmän ponnistelua. Tämä voi johtua sekä hidastuneesta prosessoinnista että työmuistin kapasiteetin pienenemisestä.

Mutta ei pelkkää heikkenemistä:

On tärkeää muistaa, että ikääntyminen ei ole pelkkää kognitiivista rappeutumista. Aivot säilyttävät kyvyn oppia ja muodostaa uusia yhteyksiä koko elämän ajan. Kokemus ja viisaus kasvavat, mikä voi kompensoida nopeuden ja muistin heikkenemistä monella tavalla. Neuroplastisuus eli aivojen kyky muuttua ja sopeutua on läsnä läpi elämän. Tämä tarkoittaa, että aivot voivat vahvistua myös vanhempina.

Henkinen vireys: Ikääntyvien ihmisten halu säilyttää henkinen vireys on täysin ymmärrettävä. Tämä on mahdollista monilla tavoilla:

• Kognitiivinen harjoittelu: Aivojumppa, ristikot, oppiminen uutta
• Sosiaalinen kanssakäyminen: Yhteisöllinen toiminta ja keskustelut
• Fyysisellä aktiviteetilla: Liikunta parantaa verenkiertoa aivoihin ja edistää aivojen terveyttä.

Yhteenveto: Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia aivoihin ja ajatteluun, mutta se ei ole pelkkää rappeutumista. Aivojen kyky sopeutua ja oppia jatkuu koko elämän. Terveellisten elämäntapojen ja kognitiivisen aktiivisuuden avulla on mahdollista ylläpitää hyvää henkistä vireyttä ja kognitiivisia kykyjä pitkälle ikään.