Onko Alzheimer-potilas oikeustoimikelpoinen?

Alzheimerin tauti ja oikeustoimikelpoisuus: Monimutkainen yhtälö, joka vaatii yksilöllistä arviointia

Alzheimerin tauti on salakavala sairaus, joka vähitellen vie muistin, ajattelukyvyn ja lopulta itsenäisen toimintakyvyn. Yksi sen usein sivuutettu, mutta merkittävä seuraus on potilaan oikeustoimikelpoisuuden kyseenalaistuminen. Tämä tarkoittaa kykyä ymmärtää omien toimien juridisia seuraamuksia ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä esimerkiksi sopimusten allekirjoittamisen, testamentin laatimisen tai omaisuuden hallinnoinnin suhteen.

Vaikka Alzheimerin tauti itsessään ei automaattisesti tee ihmisestä oikeustoimikelvotonta, sen vaikutukset kognitiivisiin kykyihin voivat heikentää tätä kelpoisuutta merkittävästi. Oikeustoimikelpoisuuden arviointi on kuitenkin aina yksilöllistä ja riippuu taudin vaiheesta sekä sen vaikutuksesta yksilön kykyyn ymmärtää, harkita ja kommunikoida.

Taudin vaihe määrittelee suuntaviivat:

• Lievä vaihe: Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa henkilö kykenee yleensä edelleen ymmärtämään ja tekemään päätöksiä. Hän saattaa tarvita apua muistamiseen tai päätöksenteon tukemiseen, mutta periaatteessa on edelleen oikeustoimikelpoinen. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää, että henkilö saa itse päättää tulevaisuuttaan koskevista asioista, kuten edunvalvonnan järjestämisestä.

• Keskivaikea vaihe: Tämä vaihe on usein haastavin arvioinnin kannalta. Kognitiiviset kyvyt ovat heikentyneet merkittävästi, ja muistinmenetys sekä ajattelun vaikeudet ovat yleisiä. Oikeustoimikelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Ratkaisevaa on arvioida henkilön kykyä ymmärtää päätöksentekoon liittyviä asioita, kuten omaisuutta, velvollisuuksia ja mahdollista hyötyä tai haittaa. Hän saattaa tarvita tukea päätöksenteossa, mutta se ei välttämättä tee hänestä automaattisesti oikeustoimikelvotonta.

• Vaikea vaihe: Alzheimerin taudin edetessä pitkälle, kognitiiviset kyvyt ovat yleensä heikentyneet niin paljon, että henkilö ei enää pysty ymmärtämään omien toimien seurauksia tai tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Tässä vaiheessa henkilöä pidetään yleensä oikeustoimikelvottomana, ja edunvalvonta on usein välttämätön hänen etujensa turvaamiseksi.

Mikä vaikuttaa arviointiin?

Oikeustoimikelpoisuuden arvioinnissa huomioidaan useita tekijöitä:

• Kognitiivinen toimintakyky: Muisti, ajattelu, päättelykyky ja kyky ymmärtää abstraktia tietoa.
• Kommunikointikyky: Kyky ilmaista itseään selkeästi ja ymmärtää muiden viestejä.
• Ymmärrys päätöksenteon kohteesta: Kyky ymmärtää mitä sopimus tai testamentti koskee ja mitkä ovat sen mahdolliset seuraukset.
• Vaikuttavuus: Onko henkilö altis ulkopuoliselle painostukselle tai manipuloinnille.

Miten arviointi käytännössä tehdään?

Oikeustoimikelpoisuuden arviointi on moniammatillinen prosessi, johon osallistuu yleensä lääkäri (usein neurologi tai geriatri), sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa juristi. Arviointi voi sisältää lääkärintarkastuksen, kognitiivisten testien tekemisen, haastattelun ja ympäristön havainnoinnin.

Miksi oikeustoimikelpoisuus on tärkeä?

Oikeustoimikelpoisuuden arviointi on olennaista, jotta Alzheimerin tautia sairastava henkilö voi edelleen toteuttaa omia toiveitaan ja valintojaan mahdollisimman pitkään. Samalla on tärkeää suojata häntä taloudelliselta hyväksikäytöltä ja varmistaa, että hänen etunsa ovat turvattuja. Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen ei tee henkilöstä arvotonta, vaan korostaa tarvetta suojata häntä ja kunnioittaa hänen ihmisarvoaan.

Yhteenvetona: Alzheimerin taudin ja oikeustoimikelpoisuuden suhde on monimutkainen ja vaatii yksilöllistä lähestymistapaa. Taudin vaihe, yksilön kognitiivinen toimintakyky ja mahdollinen ulkopuolinen paine vaikuttavat arviointiin. Oikea-aikainen ja asiantunteva arviointi on keskeistä, jotta voidaan turvata potilaan oikeudet ja varmistaa, että hän voi elää arvokasta ja mahdollisimman itsenäistä elämää sairaudesta huolimatta. On myös muistettava, että edunvalvonta ei ole ihmisarvon riistoa, vaan keino suojella heikommassa asemassa olevaa ihmistä.