Voiko läheisen kuoleman takia olla pois töistä?

Voiko läheisen kuoleman takia olla pois töistä? Oikeudet vapaaseen

Läheisen menettäminen herättää kysymyksen, voiko läheisen kuoleman takia olla pois töistä ilman seurauksia. Lakisääteiset määräykset suojaavat työsuhdetta kriisin aikana ja mahdollistavat poissaolon. Säännösten ymmärtäminen auttaa selvittämään oikeudet palkallisiin vapaisiin tai sairauslomaan sekä helpottaa käytännön asioiden järjestämistä raskaan tilanteen keskellä.

Voiko läheisen kuoleman takia olla pois töistä?

Läheisen kuoleman kohdatessa työntekijällä on oikeus olla tilapäisesti poissa töistä pakottavien perhesyiden vuoksi, mutta vapaan palkallisuus ja pituus riippuvat sovellettavasta työehtosopimuksesta tai työnantajan kanssa tehdystä erillisestä sopimuksesta. Laki takaa oikeuden poissaoloon äkillisen kriisin hetkellä, mutta se ei automaattisesti velvoita työnantajaa maksamaan palkallinen vapaa läheisen kuolema koskevia korvauksia kyseiseltä ajalta.

Kun suru kohtaa, työnteko siirtyy ymmärrettävästi taka-alalle ja käytännön järjestelyt hautaustoimistoista virastoasioihin vaativat välitöntä huomiota. Monet työntekijät kuitenkin pohtivat ja kantavat huolta siitä, mitkä säännöt todellisuudessa pätevät työpaikoilla ja riittääkö pelkkä ilmoitus poissaolon perusteeksi. Tilanne on usein äkillinen, ja tiedon puute tarvittavista käytännöistä saattaa lisätä kuormitusta jo entisestään vaikeassa elämäntilanteessa. Onneksi suomalainen järjestelmä tarjoaa suojatun oikeuden jäädä kotiin, vaikka palkanmaksun ehdot sisältävätkin erään kriittisen sudenkuopan. Tähän palkanmaksuun ja sopimusten tulkintaan liittyy kuitenkin yksi ratkaiseva seikka, jonka monet työntekijät ymmärtävät väärin - selvitämme tämän tärkeän eron alempana työehtosopimuksia koskevassa osiossa.

Työsopimuslaki ja pakottavat perhesyyt

Työsopimuslaki tilapäinen poissaolo -säännös antaa työntekijälle selkeän oikeuden tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätön hänen perhettään kohdanneen, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Läheisen kuolema, äkillinen sairastuminen tai vakava onnettomuus luokitellaan juuri tällaisiksi pakottaviksi syiksi, joissa työntekijän oletetaan järjestävän asioita välittömästi.

Vuodesta 2001 lähtien voimassa olleen työsopimuslain mukainen perhesyistä johtuva vapaa on lähtökohtaisesti palkatonta poissaoloa.^[1] Työnantajalla on oikeus vaatia luotettavaa selvitystä poissaolon syystä, kuten kuolintodistusta tai hautaustoimiston vahvistusta, jotta poissaolo töistä hautajaiset tai muun surun vuoksi voidaan kirjata luvalliseksi. Aluksi asioiden hoitaminen voi tuntua kaoottiselta. Muistan omalta uraltani hetken, kun alaiseni menetti lähiomaisensa ja soitti minulle suoraan sairaalasta täysin murtuneena. Siinä tilanteessa emme tietenkin miettineet pykäliä, vaan tärkeintä oli luvata, että työt hoidetaan muiden toimesta ja kotiin saa jäädä heti. Lain ensisijainen tarkoitus onkin suojata työntekijää irtisanomiselta tai varoituksilta silloin, kun elämä heittää eteen pakottavan pysähdyksen.

Ilmoitusvelvollisuus työnantajalle

Poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta on ilmoitettava esihenkilölle tai työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Äkillisessä kriisissä lyhyt tekstiviesti tai soitto riittää aluksi, ja tarkemmat yksityiskohdat sekä vapaan virallinen pituus voidaan sopia myöhemmin rauhallisemmassa hetkessä.

Palkallisuus määräytyy työehtosopimuksen mukaan

Tässä tullaan siihen ratkaisevaan tekijään, jonka mainitsin aikaisemmin: vaikka työsopimuslaki takaa oikeuden vapaaseen, se ei velvoita maksamaan palkkaa, vaan oikeus palkalliseen vapaaseen läheisen kuoleman ja hautajaisten yhteydessä määräytyy lähes aina alan työehtosopimuksen (TES) perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman työehtosopimuksen nimenomaista määräystä työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta maksaa palkkaa poissaolopäiviltä.

Käytännössä useimmat suomalaiset työehtosopimukset sisältävät määräyksen, jonka mukaan lähiomaisen kuolemantapaus ja hautajaispäivä oikeuttavat lyhyeen palkalliseen vapaaseen. Työehtosopimuksissa on kuitenkin suuria eroja siinä, kuka määritellään lähiomaiseksi ja kuinka monta päivää vapaata myönnetään. Esimerkiksi valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta työntekijälle voidaan myöntää enintään yksi palkallinen vapaapäivä varsinaisen hautajaispäivän lisäksi.^[2] Joillakin muilla aloilla palkallinen vapaa koskee tiukasti vain siunauspäivää. Jos työntekijä tarvitsee enemmän aikaa asioiden hoitamiseen tai matkustamiseen, ylimääräiset päivät ovat yleensä palkattomia, ellei niitä sovita pidettäväksi vuosilomapäivinä tai saldotunteina. Tarkista aina oman alasi sopimuksen tarkat sanamuodot.

Oikeuttaako suru viralliseen sairauslomaan?

Suru itsessään ei lääketieteellisessä mielessä ole sairaus, mikä aiheuttaa toisinaan hämmennystä työpaikoilla. Jos menetyksen aiheuttama shokki ja henkinen kuormitus kuitenkin romahduttavat työntekijän toiminta- ja työkyvyn täysin, lääkäri voi kirjoittaa läheisen kuolema sairausloma -oikeuteen perustuvan todistuksen sairauskoodilla, joka viittaa akuuttiin kriisireaktioon tai masennukseen.

Kun lääkäri toteaa työntekijän työkyvyttömäksi äkillisen kriisin vuoksi, kyseessä on virallinen sairausloma, jolloin työntekijällä on oikeus normaaliin sairausajan palkkaan. Työsopimuslain yleisen säännön mukaan työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun asti, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ennen työkyvyttömyyden alkamista.^[3] Monet alan työehtosopimukset pidentävät tätä palkallista jaksoa huomattavasti pidemmäksi.

Kriisin keskellä lääkäriin hakeutuminen on täysin perusteltua, jos tuntuu siitä, ettei aamulla pysty nousemaan sängystä saati ajamaan autoa tai tekemään tarkkuutta vaativaa työtä. Surun kokeminen on yksilöllistä. Toinen pystyy palaamaan sorvin ääreen parissa päivässä, kun taas toisella shokkivaihe lamauttaa kehon ja mielen viikoiksi, ja molemmat reaktiot ovat yhtä oikeita.

Eri poissaolotyyppien vertailu läheisen kuollessa

Työntekijällä on käytettävissään eri vaihtoehtoja poissaolon järjestämiseksi elämäntilanteen ja työkyvyn mukaan.

Pakottava perhesyy (Työsopimuslaki)

Vain sen aikaa, mikä on välttämätöntä äkillisen kriisitilanteen hoitamiseksi.

Työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolon pakottavasta syystä.

Lähtökohtaisesti palkaton vapaa, ellei työnantaja erikseen suostu maksamaan.

Työehtosopimuksen mukainen vapaa (TES)

Yleensä 1 päivä (hautajaispäivä) tai lyhyt parin päivän poissaolo sopimuksesta riippuen.

Ilmoitus esihenkilölle hautajaisista ja tarvittaessa kuolinilmoitus tai kutsu.

Palkallinen vapaapäivä, joka ei vähennä työntekijän säännöllisiä ansioita.

Sairausloma lääkärin toteamana

Lääkärin arvioima ja määräämä aika, joka perustuu työntekijän työkykyyn.

Virallinen lääkärintodistus, jossa on määritelty diagnoosikoodi työkyvyttömyydelle.

Palkallinen sairausloma lain ja sovellettavan työehtosopimuksen ehtojen mukaisesti.

Harrin kokemus: Paluu arkeen äkillisen menetyksen jälkeen

Harri, 42-vuotias projektipäällikkö Helsingistä, menetti isänsä äkillisesti kesken kiireisen työviikon. Hän tunsi valtavaa syyllisyyttä projektien jättämisestä ja yritti aluksi hoitaa sähköposteja surun keskellä sairaalan käytävältä käsin.

Ensimmäinen yritys palata töihin heti seuraavana päivänä epäonnistui täysin, kun keskittymiskyky katosi ja tärkeä raportti täyttyi virheistä. Harri tajusi, ettei asioiden puskeminen väkisin auttanut ketään.

Esihenkilön kannustuksesta Harri otti yhteyttä työterveyteen, jossa lääkäri totesi tilanteen ja määräsi lyhyen sairausloman akuutin kriisireaktion vuoksi. Tämä antoi Harrille tarvittavan rauhan keskittyä hautausjärjestelyihin.

Parin viikon kuluttua Harri palasi töihin joustavalla aikataululla. Hän totesi, että rehellinen pysähtyminen ja avun hakeminen heti alussa säästivät hänet pidemmältä uupumukselta ja auttoivat palauttamaan työkyvyn turvallisesti.