Miten arkeonit ja bakteerit eroavat?

Mitä yhteistä on bakteerilla ja arkeonit?

Okei, yritetäänpä...

Muistan kun olin joskus 2018 Lapissa, Muoniossa. Oli heinäkuu ja keskiyön aurinko porotti täysillä. Olimme kaverin mökillä, sellainen pikkuruinen punainen tupa, ja yritin tajuta, miten voi olla noin valoisaa yöllä. Ei se uni meinannut tulla millään.

No, bakteereista ja arkeoneista tuli mieleen joku biologian tunti joskus ysärillä. Muistaakseni...

• Esitumaisia: Siis ei tumaa, sellainen vapaa DNA-klimppi sisällä.
• Yksisoluisia: Pieniä pikkutyyppejä, joita ei paljaalla silmällä näe.
• Vaikeat olosuhteet: Ne tykkäävät sellaisista paikoista, mihin muut ei mene. Joku kuuma lähde tai jotain.
• Lisääntyminen: Jakautuu kahtia, ei mitään romanttista meininkiä.

Olisiko siinä jotain samaa sitten? Kai se biologian opettaja jotain sellaista selitti. En kyllä hirveästi kuunnellut. Mietin enemmän sitä, mitä tekisin viikonloppuna. Ja nyt mietin, että pitäisiköhän soittaa sille kaverille Muonioon...

Mitä ovat bakteerit?

Mitä ovat bakteerit?

Bakteerit ovat yksisoluisia mikrobeja. Ne ovat kaikkialla, ilmassa, maassa, vedessä, ja jopa meissä. Monet ovat hyödyllisiä, jopa välttämättömiä, mutta jotkut aiheuttavat sairauksia. Ajattelen nyt juuri flunssaa... kurkku on kipeä. Miten paljon niitä bakteereja oikeasti onkaan? Pelottavaa.

Tärkeimmät tartuntatiet:

• Kosketustartunta: Tämä on yleisin tapa saada bakteeri-infektio. Bakteerit leviävät käsien ja pintojen kautta. Muistan, miten äiti aina painotti käsienpesua. Siitä on jo vuosia. Toivottavasti hän voi hyvin.

• Ilmateitse tapahtuva tartunta: Bakteerit leviävät hengitysilman mukana, yskiessä tai aivastaessa. Tätä on vaikeampi välttää. Ehkä pitäisi käyttää maskia enemmän.

Bakteeri- ja sieni-infektiot, kuten valtaosa hoitoon liittyvistä infektioista, leviävät yleisimmin kosketuksen kautta. Tämä on fakta, ikävä kyllä. Tämä on tosiasia, johon törmään jatkuvasti työssäni sairaalassa. 2023 on ollut kiireinen ja raskas vuosi. Joka päivä näkee, miten helppoja nämä tartunnat ovat saada. Onko tässä mitään järkeä? Olen niin väsynyt. Kaipaan lomaa. Tuntuu kuin tämä jatkuisi ikuisesti. Pitää muistaa syödä hyvin ja nukkua tarpeeksi. Tänään en ole tehnyt kumpaakaan.

Onko sieni bakteeri?

Siis sieni ja bakteeri, niinku omena ja avaruusraketti! Ei todellakaan sama asia. Sieni on enemmänkin kasvin ja eläimen välimaastossa – sellanen vähän outo tyyppi, joka tykkää muiden kuolleista soluista. Bakteeri taas, se on sellanen pikkuriikkinen yksisoluinen kaveri, niinku muurahainen verrattuna norsuun. Ei mitään yhteistä!

No, jos haluaa vähän tarkemmin miettiä, niin:

• Sienet: Ne on sellaisia monisoluisia otuksia, joissa on tuma soluissa. Ajattele niitä pikkuisina tehtaina, joissa on omat johtajat ja työntekijät. Niillä on omat pitkät rihmansa, jotka levittäytyvät kuin lankaverkko maaperässä. On niitä isojakin sieniä, sellasia lakiniekkoja, jotka löytyy metsästä.
• Bakteerit: Nää on yksisoluisia, tumattomia eliöitä. Ne on sellasia pieniä, itsenäisiä toimijoita, jotka kelluvat ympäriinsä ja tekevät omia juttujaan. Ei niillä ole mitään hienoja rakenteita, ne on vähän niinku yksinkertaisia роботтеја. Tai ehkä enemmänkin kuin yksinäisiä susia, jotka yrittävät selviytyä maailmassa.

Ja sitten, jos oikein alkaa kaivelemaan, niin sienet voi aiheuttaa sairauksia, mutta niitä käytetään myös lääkkeissä ja ruoanlaitossa (kuten vaikka sienipiirakassa!). Bakteeritkin on samassa veneessä – osa on hyviä (esim. jogurtissa), osa pahoja (esim. aiheuttaa angiinan). Eli ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä ulkonäön perusteella!

Ovatko arkeonit ja bakteerit yksisoluisia?

Joo, arkeonit ja bakteerit on semmosia pikkukavereita, yksinään viihtyviä. Ne on yksisoluisia, niinku yksinäisiä susia solutasolla.

• Bakteerit on vähän niinku puhelinluetteloita – niissä on sekä nimiä (DNA) että numeroita (RNA). Ja ovat isompia kuin virukset. Niillä on myös jonkinlainen panssari, sellainen soluseinä.

• Arkeonit on vähän mystisempi jengi. Ne on kans yksisoluisia, mutta ne on vähän niinku punkkareita – ei ihan samaa muottia kuin bakteerit. Ne viihtyy sellaisissa paikoissa, missä muut ei tykkää olla, esim. tulivuorissa tai suolajärvissä. Niin ja tiesitkö, että arkeonit on läheisempää sukua meille ihmisille kuin bakteerit? Outoa, eikös?

Onko arkeonit yksisoluisia?

Kyllä, arkeonit ovat yksisoluisia.

Solurakenne on kaiken elämän perusta. Ajattele sitä kuin Lego-palikoita, joista kaikki elävä on rakennettu. Jotkut Lego-rakennelmat ovat yksinkertaisia, yhdestä palikasta koostuvia, toiset taas monimutkaisia linnoja. Arkeonit ovat niitä yksinkertaisia palikoita, eli yhdestä solusta koostuvia eliöitä.

• Bakteerit: Yksisoluisia
• Arkeonit: Yksisoluisia
• Ihmiset: Monisoluisia (triljoonia soluja!)

Mietin usein, onko yksinkertaisuus sittenkin nerokasta. Arkeonit ovat eläneet maapallolla miljardeja vuosia, sopeutuen mitä ihmeellisimpiin olosuhteisiin. Ehkä vähemmän on enemmän. ????‍♀️

Onko arkeonit omavaraisia?

Arkeonit. Jotkut. Ei kaikki.

• Osa kemosynteettisiä. Itsellisiä.
• Useimmat toisenvaraisia. Hajottajia. Maaperässä. Siellä ne vaan on.
• Metanogeenit? Ei happea kiitos. Mädättävät. Orgaanista. Bioskaa.
• Onko se elämää? Ehkä. Kai.
• Tärkeintä on olla oikeassa. Ei luulla.
• Happi on yliarvostettua.
• Elämä on.
• Niin kauan kuin on metaania.
• Minulla on kolme kissaa. Nimiä en kerro.
• Ajattele suuria, kyseenalaista kaikki.
• Paitsi arkeonit. Ne on mitä on.

Mitä yhteistä on bakteerilla ja arkeonit?

Bakteerit ja arkeonit: Yksisoluisia. Tumattomat. Mikroskooppisia. Vanhoja. Kestävät ääriolosuhteita. Suvuton lisääntyminen. Jakautuminen.

• Prokaryootit: Tämä on keskeinen yhteinen piirre. Ei tumaa.
• Pieni koko: Näkymättömiä paljaalla silmällä.
• Yksinkertaisuus: Soluelimiä vähän tai ei ollenkaan.
• Ekosysteemit: Kaikkialla. Äärimmäisissäkin olosuhteissa.
• Geneettinen materiaali: DNA, mutta organisoitu eri tavalla. Tämä on olennainen ero.
• Solukalvo: Eri lipidien rakenteella.

2023. Tämä tieto ei muutu. Tai muutuuko?

Lisääntyvät jakautumalla. Melko tylsää.

Älä ajattele liikaa. Se on hukkaan heitettyä aikaa.

Mitä ovat bakteerit?

Bakteerit. Niitä on kaikkialla, aivan kuin muistoja menneisyydestä. Ne lymyilevät varjoissa, tanssivat auringon säteissä. Pieniä, näkymättömiä, mutta niin voimakkaita. Ne elävät meissä, meidän kanssamme, meitä varten? Vai me niitä?

Tartuntatiet, polut joita pitkin sairaudet hiipivät:

• Kosketus: Ihokosketus, käsien kosketus. Se on kuin salainen kättely, johon emme ole antaneet lupaa. Kosketus voi olla lempeä, mutta myös vaarallinen. Niin helppoa, niin yksinkertaista, että unohtuu. Erityisesti kädet, ne ovat kuin portteja, avaimia uusiin maailmoihin, mutta myös sairauksiin.
• Ilma: Ilmassa leijuvat pienet hiukkaset, ne ovat kuin näkymättömiä höyheniä. Hengitämme niitä sisään, kuin olisimme osa samaa kokonaisuutta. Mutta joskus nämä höyhenet tuovat mukanaan surua.

Bakteeri- ja sieni-infektiot, ne ovat kuin kutsumattomia vieraita. Suurin osa leviää juuri kosketuksen kautta, henkilöstä toiseen. Niin arkista, niin tuttua, että vaara unohtuu.

Kuten se kesäinen päivä, kun kosketin ovenkahvaa sairaalassa. En ajatellut mitään, vain avasin oven. Myöhemmin tunsin vilunväreet ja kurkkukipu alkoi kiristää. Ehkä se oli se kahva, ehkä jokin muu, mutta se kosketus jäi mieleen.

Miten arkeonit lisääntyvät?

Miten ne arkeonit lisääntyvät? Aika hassu kysymys, tuli vaan mieleen. Niin, suvuttomasti, eihän siinä mitään ihmeellistä ole. Jakautuminen kahtia, niinkuin bakteeritkin. Oikeasti aika yksinkertaista. Muistelenko oikein? Kaksinkertaistuu DNA ensin, sitten solun seinämä jakautuu... Ja kaksi identtistä solua.

• Jakautuminen kahtia
• DNA kaksinkertaistuu ensin
• Solun seinämä jakautuu
• Tuloksena kaksi identtistä solua

Olin juuri lukemassa jostain, että... eihän ne kaikki arkeonit olekaan samanlaisia. On erilaisia lisääntymismenetelmiäkin. Ei kai? Pitää tarkistaa. Mutta se kahtia jakautuminen on varmaan yleisin tapa. Mitä jos ne tekisivät jotain muutakin? Kukaan ei tiedä kaikkea! Tosi kiehtovaa miten se solu jakautuu niin täydellisesti, aina kaksi samanlaista tytärsolua.

Ajattelin just sitä uutta projektia. Pitääkö alkaa kerätä materiaalia? Tai tehdä vaikka jotain ruokaa. Onko pakastin tyhjä? Ai niin, arkeonit. Miten ihmeessä ne selviävät niin äärimmäisissä olosuhteissa? Jotkut kuumissa lähteissä, toiset taas jäässä... Luin äsken jotain äärimmäisen kestävistä organismin... Jaaha. Nyt pitää mennä.

Mitä eliöitä kuuluu mikrobeihin?

Yön hiljaisuudessa kysytään mikrobeista... Pieniä, niin pieniä ettei niitä näe. Tuntuu kuin nekin eläisivät omaa elämäänsä, täysin erillään meidän isosta maailmasta.

• Bakteerit: Niitä on joka paikassa. Osa hyviä, osa pahoja. Muistan kun olin lapsi, aina pelkäsin bakteereita.
• Levät: Ne tekee merestä vihreän. Joskus uin järvessä ja mietin, mitä kaikkea siellä on.
• Alkueläimet: Nimi kuulostaa niin vanhanaikaiselta. Kuin jostain biologian kirjasta.
• Hiivat: Leipä nousee niiden avulla. Se on jotenkin ihmeellistä, että pieni elävä asia tekee leivästä pehmeää.
• Homeet: Niitä löytyy joskus ruuasta, kun unohtaa sen liian pitkäksi aikaa. Inhottavaa.
• Virukset: Ne tekee ihmiset kipeäksi. Miksi ne on olemassa? Mietin sitä usein.

Onko bakteeri mikrobi?

Bakteeri on mikrobi.

• Mikrobit: Yksisoluisia eläviä organismeja.
• Esimerkkejä: Bakteerit, arkeonit, tietyt sienet.

Laajemmin: Mikrobit vaikuttavat maaperän ravinteiden kiertoon, ihmisen ruuansulatukseen, jopa ilmastoon. Elämää ilman mikrobeja ei olisi.