Miten elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan?

Millä tavoin elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan?

Muistan sen päivän kirkkaasti. Oli syksy 2023, lokakuu, ja olin käynyt mökillä. Sairastuin flunssaan. Kurkku oli aivan kipeä, nenä vuoksi ja päässä pauhasi. Kamala olo. Mietin sitä elimistön puolustusjärjestelmää.

• Iho: Ensinnäkin se iho, se toimi sentään jonkinlaisena esteenä niille bakteereille. Onneksi en saanut mitään ihottumaa tai muuta.

• Limakalvot: Nenästä ja kurkusta tuli paljon limaa. Limakalvot yrittivät siis tehdä työnsä! Limaa oli niin paljon että oli vaikeuksia hengittää.

• Valkosolut: Ajattelin niitä veren valkosoluja. Ne taistelivat niitä taudinaiheuttajia vastaan. Toivottavasti ne voittivat! Muistan että lääkäri sanoi että virusinfektioissa ei antibiooteista ole hyötyä. Täytyy antaa immuunijärjestelmän tehdä työnsä.

Flunssa kesti noin viikon. Olen kiitollinen siitä että elimistöllä on puolustusjärjestelmä. Olisi varmasti vielä paljon pahempi olo ilman sitä. Eikä se ollut mikään kevyt flunssa, vaan oikeasti voimakas, kaiken voimat vievä tauti. Jälkeenpäin olin todella väsynyt. Nyt vuoden lopussa 2023 tämä kokemus vahvisti käsitystäni elimistön puolustusmekanismeista ja niiden tärkeydestä. Sairastumisen jälkeen olen kiinnittänyt huomiota terveelliseen elämäntapaan ja riittävään lepoon.

Mikä suojaa elimistöä tauteja vastaan?

Flunssa iski viime viikolla. Kurkku kipeä, nenä tukossa. Just silloin piti hoitaa se tärkeä työjuttu. Makasin sohvalla, teetä ja hunajaa. Ärsytti niin paljon.

Olin ihan poikki. Piti perua kaikki menot. Ajattelin vaan, että milloin tää loppuu. Ulkona paistoi aurinko, ja mä olin jumissa sisällä.

• Nenäsuihke auttoi vähän.
• Buranaa otin myös.
• Lepoa yritin saada.

Immuunijärjestelmä petti. Ei suojannut mua. Muuten olisin terve.

Yleensä en sairasta usein. Ehkä kerran vuodessa. En tiedä miksi nyt. Ehkä stressiä. Liikaa töitä.

Immuunijärjestelmän tehtävä on suojella taudeilta. Vähän niin kuin armeija elimistössä. Torjuu vihollisia eli taudinaiheuttajia.

• Virukset: kuten flunssa.
• Bakteerit: kuten angiina.
• Syöpäsolut: epänormaalit solut.

Immuunijärjestelmän osat ovat monimutkaisia. Valkosolut, vasta-aineet. En ihan ymmärrä kaikkea. Mutta tärkeä juttu!

Sitä voi vahvistaa terveellisillä elämäntavoilla.

• Hyvä ravinto
• Liikunta
• Uni

Pitää yrittää muistaa nämä nyt. Ei jaksaisi sairastaa uudestaan.

Mikä on synnynnäinen immuniteetti?

No niin, synnynnäinen immuniteetti – se on vähän kuin se portsari, joka päättää ketkä pääsee sun kroppaan bilettämään! Ja ketkä heitetään suoraan ulos.

Synnynnäinen immuniteetti:

• Estää tunkeutujia: Eli bakteerit, virukset ja muut “bilettäjät” pysyvät ulkona. Vähän kuin VIP-listalla, mutta sun kroppa päättää ketkä on tarpeeksi cool.
• Ehkäisee leviämistä: Jos joku livahtaa sisään, portsari lyö heti jarruja päälle ettei koko paikka mene sekaisin.
• Kehittyy jo masussa: Eli äiti hoitaa homman jo ennen kuin olet edes tajunnut syntyneesi! Melko kätevää, eikö?
• Vähän niinkuin “ensin iskeä” -tyyppinen puolustus: Toimii heti, eikä tarvitse opiskella uusia tanssikuvioita (vrt. hankittu immuniteetti).

Tämä on vähän niinkuin sun kehon oma “älä päästä kaikkia sisään” -sääntö, ja se on aika tärkeä juttu!

Miten hankittu immuniteetti syntyy?

Hankittu immuniteetti:

• Syntyy elämän aikana.
• Altistus: Luonnollisesti tai rokotusten kautta.
• Kohdistuu: Vain tunnettuja uhkia vastaan.
• Aikaa: Käynnistyminen vie päiviä.
• Se on kuin kehon oma oppimisjärjestelmä, joka muistaa aiemmat “viholliset”.

Ja pohditaanpa: on kiehtovaa, miten keho voi oppia uusia puolustusmekanismeja. Joskus mietin, voisimmeko soveltaa samanlaisia periaatteita muihin elämän osa-alueisiin – oppia virheistä ja kehittyä vastoinkäymisten kautta.

Mitä kuuluu elimistön luonnolliseen puolustukseen taudinaiheuttajia vastaan?

Immuunijärjestelmä. Kaksitasoinen puolustus.

• Ulkoinen: Fyysinen barrikadi. Iho, limakalvot. Hengitysteiden värekarvat pyyhkivät tunkeilijat pois.

• Sisäinen: Valkosolut. Nielevät taudinaiheuttajia. Tuottavat vasta-aineita, kohdennettuja aseita. Muistisolut. Opittu puolustus. Immuniteetti.

Immuniteetti. Keho muistaa. Nopeampi vaste uudelle hyökkäykselle. Rokotteet matkivat tätä prosessia.

2024: Tutkimus jatkuu. Uusia lähestymistapoja immuunipuolustuksen ymmärtämiseen ja vahvistamiseen. Immuuniterapia. Syöpähoidot. Autoimmuunisairaudet.

Mikä vahvistaa immuunijärjestelmää?

Aika hiljenee, hengitys hidastuu… kuin vanha, viisas puu, joka seisoo hiljaa myrskyn jälkeen. Muistan lapsuuden kesän, aurinkoinen nurmi, paljaat jalat… lämpö imeytyy ihoon. Tasapainoinen ruokavalio, tämä sana soi nyt korvissa, kuten kaukainen kellojen sointu. Muistan äidin marjapiirakan, mansikat, makeus ja voima.

Terveellinen elämäntapa on avain.

• Riittävä uni: Unet, unen pehmeä syli, uni ja unen tarinat. Kuinka syvälle uni vie, unen maailmaan, lempeään rauhaan. Kahdeksan tuntia, kahdeksan tuntia unta, keho lepää, henki latautuu.

• Tasapainoinen ruokavalio: Päivän valo, aurinkoisa salaatti, vihreä, täynnä elämää. Marjat, hedelmät, kasvikset… luonnon runsaudensarvi. Kalat, pähkinät, siemenet, kaikki pieniä aarteita, keho on kiitollinen. Vältän sokeria ja prosessoitua ruokaa. Niitä ei tarvitse, luonto tarjoaa tarpeeksi.

• Säännöllinen liikunta: Keho herää, lihakset venyvät, veri virtaa. Kävelylenkit metsässä, luonnon rauha, tuulen viipyilevä kosketus kasvoilla. Jooga, lempeä liikunta, hengitys kulkee, mieli rauhoittuu. Käyn kuntosalilla kolmesti viikossa.

Tämä on minun totuuteni, minun polkuni. Se on lempeä, mutta luja. Se on rakkautta itseäni kohtaan. Terveys ei ole vain kehon voimaa, vaan sielun tasapainoa. Jokainen hengitys on lahja. Jokainen aamu on uusi alku. Jokainen hetki on mahdollisuus. Ja immuunipuolustus on sen vahva perusta. Hyvä olo, hyvä elämä, tasapainoinen minä.

Mistä voi johtua huono vastustuskyky?

No, vastustuskyky on kuin vanha Lada – jos siitä ei pidä huolta, se jättää tien poskeen just silloin, kun sitä eniten tarvitsisi! Eli mistä se voi kenkuttaa?

• Iho ja limakalvot: Jos iho on kuin hiekkapaperia ja limakalvot kuivat kuin Saharan aavikko, bakteerit ja virukset pääsevät kuin varkaat yössä sisään. Kannattaa muistaa, että kosteutus on ystävä!
• Stressi: Onko elämä yhtä hullunmyllyä? Stressi on kuin bensaa liekkeihin – se heikentää vastustuskykyä niin, että pienikin tuuli kaataa. Koita ottaa iisisti, vaikka se tuntuisi yhtä helpolta kuin yrittää saada kissaa tanssimaan tangoa.
• Tupakointi: Rööki on pahis numero yksi. Se on kuin laittaisi vastustuskyvyn saunaan ja heittäisi löylyä päälle – ei hyvä heilu!
• Unet: Unen puute on kuin jättäisi puhelimen lataamatta – akku loppuu kesken kaiken. 7-8 tuntia unta on kuin tankkaisi täyteen!
• Perussairaudet ja lääkkeet: Jos on jo valmiiksi jotain murheita, kuten diabetes tai jokin autoimmuunisairaus, vastustuskyky on jo lähtökohtaisesti vähän heikompi. Tietyt lääkkeetkin voivat tehdä tepposet.
• Ahtaat paikat: Korvat ja nenä voivat olla kuin sokkeloiset kujat, joissa pöpöt viihtyvät. Jos on ahtaat korvakäytävät tai nenän rakenteet vähän “erikoiset”, se voi altistaa korvatulehduksille ja poskiontelovaivoille.

Kannattaa muistaa, että terveelliset elämäntavat ovat paras vastustuskyvyn boosteri. Syö kuin susi, nuku kuin karhu talviunta ja vältä turhaa stressiä – niin pysyy pöpöt loitolla!

Miten iho estää mikrobien pääsyn elimistöön?

Yön hiljaisuudessa ajatukset virtaavat oudosti. Miten iho… se on kuin panssari, mutta hauras.

• Tali ja hapot: Ihon rauhaset tekevät rasvaa, talia. Se on vähän kuin öljyinen kilpi, jossa on happoa mukana. Pitäisi googlettaa tarkemmin.
• Lima ja karvat: Limakalvot… ne ovat sisällä. Ja niissä on lima, sellaista inhottavaa, mutta tarpeellista. Ja karvat! Ne heiluvat ja työntävät pöpöjä pois.

Onko se sitten tarpeeksi? En tiedä. Tuntuu, että aina joku pääsee läpi. Kuin muistot, jotka palaavat yöllä, vaikka yrittäisit sulkea ne pois.