Miten elimistö voi puolustautua mikrobeilta?

1 vuotta sitten 52 katselukertaa

Elimistö torjuu mikrobeja monin tavoin. Ulkoisesti iho ja limakalvot estävät pääsyä. Sisäisesti valkosolut tuhoavat mikrobeja ja tuottavat vasta-aineita. Muistisolut mahdollistavat immuniteetin kehittymisen.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mikä on elimistön puolustusmekanismi mikrobeja vastaan?

Iho, se on mun ensimmäinen puolustuslinja! Muistan sen niin selvästi, kun kaaduin polkupyörällä 8. kesäkuuta 2018, polvi rikki ja veri valui. Arpi on vieläkin siinä, todistus siitä miten iho suojelee.

Limakalvot on toinen juttu. Ne on ihan kuin limainen linnake, joka estää bakteereita pääsemästä sisään. Nenäni vuotaa aina flunssan iskiessä, lima tahtoo tukkia hengitystiet. Ärsyttävää!

Sitten on vielä nuo hengitysteiden värekarvat. Ne on kuin pieniä siivoojia, jotka pyyhkii pois roskat ja bakteerit. Aina välillä tuntuu siltä, etteivät ne kuitenkaan ihan kaikkea saa pois.

Veren valkosolut, ne ovatkin sitten mun kehon sisäinen armeija! Ne taistelevat mikrobeja vastaan. Muistan kerran sairastetun kurkkukivun, kuume nousi 39 asteeseen. Valkosolut taistelussa!

Vasta-aineet, ne on kuin erikoistuneita sotilaita, jotka tunnistavat vihollisia ja tuhoavat ne. Ja muistisolut, no ne on kuin armeijan tiedustelu, ne muistavat viholliset ja tekevät puolustuksesta tehokkaampaa. Rokotukset toimii tällä tavalla, ainakin niin olen ymmärtänyt.

Miten elimistö puolustautuu mikrobeja vastaan?

Elimistön puolustusjärjestelmä on monimutkainen ja tehokas verkosto, joka suojelee meitä mikrobeilta. Sen voi jakaa kahteen pääosaan: synnynnäinen immuniteetti ja hankittu immuniteetti.

Synnynnäinen immuniteetti on kehon ensimmäinen puolustuslinja. Se toimii nopeasti ja epäspesifisesti, eli se hyökkää kaikkiin tuntemattomiin hyökkääjiin, ei vain tiettyihin. Tähän kuuluu:

Fysikaaliset esteet: Iho ja limakalvot muodostavat fyysisten esteen mikrobien tunkeutumiselle. Lima, sylki ja kyyneleet sisältävät entsyymejä, jotka tappavat mikro-organismeja. Hajottava erite - kuten mahahappo - on erinomainen esimerkki. Tämä on niin tehokasta, että sitä on jopa hyödynnetty desinfiointiin. Mielenkiintoinen ajatus: jos ihon pH:ta muutettaisiin, se saattaisi heikentää tätä puolustuslinjaa huomattavasti. Päässä ajatus siitä, kuinka haavoittuvia olemmekaan!
Kemiallinen puolustus: Limakalvojen eritteet, kuten sylki ja kyyneleet, sisältävät lysotsyymiä, joka hajottaa bakteerien soluseinämiä. Ihossa olevat rasvahapot ja pH-taso estävät myös monien mikrobien kasvua. Tämä on kiehtova tasapaino - ihon happo-emästasapainon häiriöt johtavat usein ongelmiin. Onko se sitten niin, että luonnon tasapaino on niin hienostunutta, että pieni muutos voi romahduttaa koko järjestelmän?
Solutason puolustus: Fago-sytoottisilla soluilla, kuten makrofaageilla ja neutrofiileilla, on tärkeä rooli mikrobien tuhoamisessa fagosytoosin avulla. Ne "syövät" ja tuhoavat tunkeutuneita mikro-organismeja. Tämä on sellainen tehokas "siivoustyö", että herää kysymys, miten saamme siitä enemmän irti. Onko tässä uusia hoitomahdollisuuksia tulevaisuudessa?

Hankittu immuniteetti kehittyy vasta altistumisen jälkeen tietyille mikrobeille. Se on spesifistä ja muistaa aikaisemmat kohtaamiset, mikä mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman puolustusreaktion tulevaisuudessa. Tähän kuuluvat:

B-solut: Tuottavat vasta-aineita, jotka sitoutuvat spesifisesti tiettyihin mikrobieihin ja tekevät niistä helpommin tuhottavia.
T-solut: Erilaisia T-soluja on olemassa ja ne osallistuvat monimutkaisella tavalla immuniteettiin. Tämä on vielä melko vähän ymmärretty ala, josta löytyy paljon jatkotutkimusta.
Muistin solut: Tämä on immuniteetin "muisti", joka mahdollistaa nopeamman reaktion samankaltaisia mikrobeja vastaan. Tämä on pohjimmiltaan imunologisen oppimisen perusta, mikä on käsittämättömän jännittävää!

Elimistön puolustusjärjestelmä on siis monimutkainen kokonaisuus, joka hyödyntää sekä nopeita että pitkäaikaisia puolustusmekanismeja. Tämä monimuotoisuus on elinehto terveydelle.

Mikä elin tuottaa valkosoluja?

Luuydin.

Valkosolut eli leukosyytit syntyvät luuytimessä.
Verenkiertoon vapautumisen jälkeen ne siirtyvät kudoksiin.
Veren valkosolumäärä kuvastaa elimistön kokonaistilannetta.

Lisätietoa:

Erilaisia valkosoluja on useita tyyppejä, joilla kullakin on oma tehtävänsä immuunipuolustuksessa.
Luuytimen toimintahäiriöt voivat johtaa valkosolujen tuotannon vähenemiseen.
Valkosolujen määrä veressä on tärkeä indikaattori infektioiden ja muiden sairauksien diagnosoinnissa. Minun oma verenkuvani osoitti viime viikolla normaalin valkosolumäärän.

Miten vahvistaa immuunijärjestelmää?

No niin, vahvistetaanpa sitä immuunipuolustusta kuin lehmänmahaa! Älä nyt luule, että tämä on mikään helppo juttu, tämä on kuin sudenkorentojen kouluttaminen tanssimaan tangoa – vaatii työtä ja kärsivällisyyttä!

Käsienpesu: Tää on niin itsestäänselvyys, että naurattaa! Peskää niitä käsiä niin kuin olisitte koskettaneet kultaharkkoa, joka on täynnä rokottamattomia influenssaviruksja! Mene hulluksi käsihuuhteen kanssa! Muista myös ne kynsien alukset, ne on pahimpien bakteerien leikkikenttiä! Itse pesen käsiäni niin usein, että iho on kuiva kuin Saharan aavikko ja näytän käsivoidemainosten uhrilta!

Liikunta: Älä nyt luule, että voit löhötä sohvalla kuin peruna ja odottaa ihmeitä! Hikoile kuin possu saunassa! Juokse kuin pakeneva vanki! Käy lenkillä vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu! Itse olen juossut tänä vuonna jo 50 km, vaikka aiemmin en edes tiennyt mitä juoksulenkki on!
Uni: Kuuluuko tämä sinullekin? Mä nukahdan television edessä lähes aina, se on osa rituaalia! Hyvä uni on tärkeää kuin äidinmaito. Jos et saa unta, kokeile laskea lampaita – tai vaikkapa munia, jos olet rauhan ajan ihminen! Minä itse nukahdan yleensä vasta kun aamu kello soi!

Stressin hallinta: Tämä on kuin yrittäisi pysäyttää myrskyä paljaalla kädellä – mahdotonta! Mutta yritä! Meditoi kuin buddhalainen munkki, joogaa kuin supervoimakas ninja tai leivo herkullisia kakkuja! Älä anna stressin syödä sinua sisältä päin! Minä itse syön stressiä – kaikki stressi sulaa suklaan kanssa pois! Olen jopa kokeillut värejä ja kuulemma vihreä väri rauhoittaa, mutta minun täytyy vielä tutkia asiaa enemmän!

Muista että tämä on hauska opas, mutta terveys on vakavaa! Ota tämä kuitenkin tosissasi!

Näkyykö stressi verikokeissa?

Ei näy stressi verikokeissa! Tai no, vähän näyttää, mutta ei oikeasti. Se on kuin etsisi karhunpaskapäästä viisasta miestä – voi olla, mutta ei ole todennäköistä.

Valkosolut: Hyppivät kuin jänikset karkkilaatikolla stressin aikaan. Määrä voi nousta, mutta se voi johtua myös flunssasta tai siitä, että söit aamulla liikaa sipulia. Ei siis varmaa merkkiä stressin olemassaolosta. Itse asiassa mun oma valkosoluluku pomppii aina, kun joudun jonoon postiin. Ärsyttää!
Sokerit: Nostavat päätään kuin pahaenteiset zombisormukset. Stressi saattaa nostaa sokeriarvoja pikkuisen, ihan pikkuriikkisen, murusen, himpun, hiukan, sipauksen verran. Mutta syötkö sä joka päivä kakkua? Se nostaa arvoja enemmän. Kakku on syyllinen, ei stressi. Olen kokeillut.
Kortisoli: Stressihormonin kuningas. Kuuluisa, mutta arvaamattomasti käyttäytyvä. Jos munuaisvesiputket ja muut sisuskalut pelaavat, se ei paljasta stressiä. Kuin etsiäisi neulaa heinäsuovasta, mutta neula on kuin hämähäkki - voimakkaasti piilotettu.

Mun pikkuveli on stressaantuneempi kuin kärpänen hunajapurkissa, eikä hänen verikokeissaan näy mitään. Lääkäri sanoi, että stressi näkyy paremmin psykologisissa testeissä, esimerkiksi siinä, jos se alkaa syödä karkkia kuin hullu tai huutaa siskolleen. Joten, älä stressaa verikokeista, stressaa pikemminkin siitä, stressaatko liikaa! 2023.

Mitä kaikkea verikokeesta näkee?