Miten kalat näkevät?

Miten kalat näkevät: silmän rakenne ja värit

Vesistöjen asukkaiden silmät ovat kehittyneet toimimaan täysin erilaisessa ympäristössä kuin maaeläimillä. Tutkimalla tarkemmin sitä, miten kalat näkevät, voidaan ymmärtää niiden käyttäytymistä ja saalistustapoja. Erilaisten olosuhteiden ja valon määrän vaikutuksen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan vesielämän monimuotoisuutta ilman vääriä oletuksia.

Miten kalat näkevät ja miten valo muuttuu veden alla?

Kalan näköaisti vedessä toimii hyvin eri tavalla kuin ihmisen näkö ilmassa, sillä veden optiset ominaisuudet muuttavat valoa dramaattisesti. Veden alla näkeminen voi liittyä moniin eri tekijöihin, kuten valon aallonpituuksien suodattumiseen, veden kirkkauteen ja kalalajin omiin silmärakenteisiin. Kalat pystyvät hahmottamaan ympäristöään laajasti, mutta veden tiheys ja hiukkaset rajoittavat tarkan näköhavainnon kantamaa.

Kun valo tunkeutuu veteen, sen aallonpituudet imeytyvät ja hajoavat eri syvyyksissä. Punainen valo katoaa ensimmäisenä jo noin 5-6 metrin syvyydessä, jolloin punaiset kohteet alkavat näyttää harmailta tai mustilta. Oranssi ja keltainen haalistuvat seuraavaksi noin 10-14 metrin kohdalla, kun taas sininen ja vihreä valo tunkeutuvat kaikkein syvimmälle kirkkaassa vedessä. Monet kalat ovat lisäksi tetrakromaatteja eli ne omistavat neljä erilaista värireseptoria, minkä ansiosta ne kykenevät näkemään ultraviolettivaloa (UV), joka on ihmiselle täysin näkymätöntä. Tämä auttaa kaloja löytämään ravintoa ja havaitsemaan planktonia silloinkin, kun näkyvää valoa on vähän.

Uistimen väri kirkas vesi vs samea vesi: Mitä kala todella näkee?

Vieheen värin valinta riippuu suoraan siitä, miten kalan näköaisti reagoi ympäristön kontrastisuuteen ja valon määrään eri vesityypeissä. Uistimen väri kirkas vesi -olosuhteissa on valittava huolella, sillä kalat luottavat tarkkaan näköönsä ja erottavat yksityiskohtia, kun taas sameassa vedessä värien hienovaraiset erot katoavat kokonaan. Tämän vuoksi uistimen tai jigin väri on sovitettava olosuhteiden mukaan, jotta se erottuu taustastaan.

Olen itse huomannut tämän usein käytännössä - ja tähän monet harrastajat usein kompastuvat. Kirkkailla järvillä luonnolliset sävyt, kuten hopea, muikku tai moottoriöljy, toimivat loistavasti, koska kalalla on aikaa tarkastella viehettä. Mutta kun siirrytään hieman sameampaan tai humusperäiseen veteen, tilanne muuttuu täysin. Muistan eräänkin syyskuisen kalareissun, kun vesi oli muuttunut sateiden jälkeen kuraisen ruskeaksi. Yritin aluksi itsepäisesti uittaa luonnollisen värisiä jigejä ilman yhtäkään tärppiä. Vasta kun vaihdoin siiman päähän räikeän chartreusen (keltavihreän) vieheen, alkoi tapahtua. Jigin väri samea vesi -tilanteissa ja hämärässä valossa perustuu siihen, että fluoresoivat värit reagoivat vähäiseen UV-valoon ja muuttuvat kalan silmissä poikkeuksellisen kirkkaiksi. Ne luovat vahvan kontrastin, jonka petokala havaitsee pitkänkin matkan päästä.

Kalan näkökyky hämärässä ja kylkiviiva-aistin merkitys

Kun valon määrä vähenee illalla tai syvälle mentäessä, kalojen silmissä aktivoituvat hämäränäköön erikoistuneet sauvasolut värejä aistivien tappisolujen sijaan. Kalan näkökyky hämärässä perustuu enemmänkin kontrastien ja liikkuvien siluettien tunnistamiseen kuin tarkkoihin värisävyihin. Monet yön aktiiviset petokalat, kuten kuha, omistavat silmässään heijastavan kalvon (tapetum lucidum), joka tuplaa silmään osuvan valon määrän ja tekee hämäränäöstä erittäin tehokkaan.

Mutta mitä kala näkee silloin, kun pimeys on täydellinen eikä se näe mitään? Silloin astuu kuvaan kylkiviiva-aisti, joka toimii tiiviissä yhteistyössä näköaistin kanssa. Kylkiviiva-aisti havaitsee veden paineaallot, värähtelyt ja pienenkin uinnin aiheuttaman pyörteilyn. Kun näkyvyys putoaa nollaan, vieheen liike ja sen tuottama hydroakustinen signaali korvaavat värin kokonaan. Siksi pimeässä tai erittäin sameassa vedessä kannattaa käyttää uistimia, joissa on voimakas potku, räminäkuulia tai leveä pyrstövärinä.

Vieheen värin ja ominaisuuksien valinta olosuhteiden mukaan

Luonnolliset sävyt (Hopea, hile, vihreä)

• Kirkas vesi ja aurinkoinen sää

• Heikkenee nopeasti syvällä, kun värit suodattuvat

• Erottuu luonnollisena saaliina, vähän epäilyksiä herättävä

Fluoresoivat värit (Chartreuse, ärsykevärit) ⭐

• Samea vesi, vihertävä vesi tai pilvinen sää

• Säilyttää näkyvyyden ja kontrastin syvemmälle kuin perusvärit

• Hehkuu UV-valon ansiosta, näkyy pitkälle

Tummat värit (Musta, tummanruskea, purppura)

• Yökalastus tai erittäin mutainen vesi

• Ei tarvitse valoa toimiakseen, perustuu puhtaasti kontrastiin

• Luo vahvan ja selkeän siluetin pintaa tai vaaleaa taustaa vasten

Mikon opetus kuhajärvellä: Kontrastin voitto väreistä

Mikko, 42-vuotias harrastajakalastaja Tampereelta, suuntasi humuspitoiselle Pirkanmaan järvelle tavoittelemaan kuhaa pimeän tullessa. Hän oli varustautunut hienolla valikoimalla kalliita, tarkasti maalattuja ja luonnollisen näköisiä kuorejigejä.

Ensimmäinen tunti oli synkkä. Mikko heitti jigiä matalikon reunaan, mutta siiman päässä ei tuntunut mitään, vaikka kaikuluotain näytti alueella liikettä. Vesi oli niin tummaa, että vieheet käytännössä katosivat näkyvistä heti pinnan alla.

Silloin Mikko muisti säännön kontrastin voimasta ja päätti kokeilla jotain täysin päinvastaista. Hän kaivoi rasiastaan esiin täysin umpimustan, voimakkaasti värisevällä pyrstöllä varustetun jigin, jota oli aiemmin pitänyt turhana.

Seuraavan kahden tunnin aikana Mikko nosti järvestä neljä nättiä kuhaa. Musta väri loi pimeässä vedessä täydellisen siluetin kuunvaloa vasten, ja herkkä pyrstö aktivoi kalojen kylkiviiva-aistin, mikä todisti pimeäkalastuksen pelisäännöt oikeiksi.