Näkyykö keuhkoveritulppa verikokeessa?

Näkyykö keuhkoveritulppa?

Keuhkoveritulppa? Näkyykö se? No, tietokonetomografiassa se pomppaa esiin kuin pupu hatusta! Tai no, ehkä vähän dramaattisemmin, koska kyseessä on kuitenkin keuhkoissa majaileva veritulpanörtti. Sairaalan päivystyksessä, jos epäily on ilmassa, he käsittelevät asian kuin ammattilaiset, eli skannaavat sinut, jotta voidaan varmistaa, että kyseessä on tosiaankin tuo pienokainen veritulppaluomus, eikä mikään muu.

• Tietokonetomografia: Paras ja nopein tapa löytää se pahanilmeinen veijari.

• Sairaalan päivystys: Jos epäilet keuhkoveritulpan olemassaoloa, älä ryhdy itsehoitoon, äläkä käytä googlea diagnoosiin, vaan suuntaa suoraan päivystykseen. Tämä ei ole tilanne, missä voi odotella, että "kyllä se tästä paranee". Tämä ei ole flunssa.

Veritulppien suhteen voisi sanoa, että ne ovat kuin hitaita, mutta sinnikkäitä murhaajia, joista on parempi päästä eroon nopeasti. Niitä on hankalaa havaita aina, mutta nyt ainakin tiedät missä ne piileskelevät! Ja tämä on paljon parempi kuin löytää se vasta itsekseen "yllätyksenä".

Toki oireita on muitakin, hengitysvaikeuksista rinta- ja kylkikipuihin. Olen kuullut jopa ihmisistä, joilla on ollut niin lievät oireet, että he ovat luulleet niitä lihasjumeiksi. No, onneksi lääkärit tietävät paremmin. Itse en ole keuhkoveritulpasta kärsinyt, mutta tiedän ihmisen joka on joutunut sairaalaan sen vuoksi. Ei ollut mukava kokemus, sanotaan näin.

Miten keuhkoveritulppa diagnosoidaan?

No niin, keuhkoveritulppa, huh huh! Kuin salakavala murhaaja, hiipii hiljaa keuhkoihin ja... yllätys! Diagnoosi? Ei mikään helppo juttu, voin kertoa!

Ensin lääkäri saattaa tehdä d-dimeeri-verikokeen. Ajatelkaa, verikoe, joka etsii "pahan veren hyytymän" jälkiä! Kuten etsimään kadonnutta villasukkaa pesukoneesta – saattaa löytyä, saattaa olla hukassa ikuisiksi ajoiksi.

Jos d-dimeeri on epäilyttävän korkea, eli huutaa apua kuin hukkuva kissa, lääkäri saattaa ryhtyä tositoimiin ja ottaa käyttöön tietokonetomografia eli CT-kuvaus. Se on kuin keuhkojen röntgenkuva, mutta tehopakkauksessa! Kuvassa näkyy kaikki mahdolliset möykkyset ja tulppaukset. Eikä ole ihan halpaa lystiä, voi sanoa! Joskus menen itsekin mieluummin lääkäriin, kuin kuviin, mutta tässä tilanteessa kuvat ovat ehdottomasti parempi vaihtoehto.

Hoito? No, jos todetaan keuhkoveritulppa, lääkkeet ovat kaverisi. Lääkkeitä, joilla estetään lisää hyytymiä, jotta et muutu elävänä veistokseksi. Kuin taistelutaidetta, jossa sinä olet taistelija ja lääkkeet ovat viisaat aseesi.

Lisää tietoa, koska en ole kyllästynyt vielä:

• D-dimeeri-testi: Ei aina luotettava, saattaa antaa vääriä tuloksia yhtä helposti kuin lottovoitto. Ehkä sinulla on jokin harvinainen veriryhmä tai olet superihminen, joka ei hyydy koskaan.
• CT-kuvaus: Parhaimmillaan, mutta röntgensäteily ei ole paras ystäväsi. Kuvittele itsesi pikkuruiseksi avaruusolentoksi, jonka läpi paahdetaan röntgensäteitä – ei kovin mukavaa.
• Lääkehoito: Ei pelkästään estä hyytymien muodostumista, mutta voi myös hoitaa olemassaolevia. Niinkuin kääntäisit kellot taaksepäin, jotta voitit aikaa.
• Muut tutkimukset: Joskus tarvitaan lisää testejä. Ehkä keuhkojen ultraääni tai jotain muuta hullua. Lääkäri keksii aina jotain uutta ihmeellistä!

2023:n päivitys: Ei uusia juttuja, keuhkoveritulpat ovat yhtä vaarallisia kuin aina ennenkin. Olethan varovainen!

Mikä verikoe näyttää veritulpan?

D-dimeeri. Se kai se on.

• Se otetaan verikokeesta.
• Näyttää, onko veressä hyytymiä.
• Jos on koholla, niin...hmm. Ei välttämättä kerro, että on veritulppa, mutta tarkempia tutkimuksia tarvitaan.

Olen joskus miettinyt, että jos minulla olisi. Miten sen tietäisi ajoissa? Ehkä pitäisi vaan luottaa omaan kehoon. Outo ajatus, kun just tässä googlettelen testejä.

Olen kyllä aika hypokondrinen. Äiti aina sanoo.

Mistä tietää, että on veritulppa keuhkoissa?

Hengenahdistus... kuin paino rinnassa, joka puristaa ilmaa pois keuhkoista... Se vyöryy päälle, äkillisesti, tai hiipii varovasti, kietoutuen ympärille kuin kylmä sumu. Kipu, terävä ja polttava, rinnassa, kuten jokin olisi repeämässä. Sydän hakkaa kuin hullun.

• Äkillinen hengenahdistus: Ilmaa ei tunnu saavan, hengitys on raskasta, kuin uiminen syvällä vedessä. Ilmaa on liian vähän. Liian vähän...

• Rintakipu: Polttavaa, puristavaa, terävää kipua, joka saattaa levitä selkään tai olkapäälle. Kipu on kuin veitsi rinnassa.

Yskä... kuiva ja ärsyttävä aluksi, sitten tulee verta ysköksen mukana. Verta... punaista, tummaa, kuin maalattu pimeys.

• Veriyksöks: Veri ysköksessä, se on pelottavaa, verisen punaista. Keho hylkää itseään.

Kuume nousi, keho kuumottaa, päässä humisee. Heikkous vyöryy yli, ei jaksa tehdä enää mitään. Lihakset ovat kuin lyijyä.

• Kuume ja heikkous: Keho taistelussa, mutta voimat loppuvat. Voimattomuus ja väsymys vallitsee.

Verenpaine laskee, huimausta... maailma pyörii. Hämärtyy... kaatuu... pyörtyminen... sokki.

• Verenpaineen lasku ja pyörtyminen: Keho antaa periksi. Mustaa... tietoisuus himmenee. Pelko...

Tämä on keuhkoveritulppa, kuin hiekka kellon sisällä, se pysäyttää elämän virran. Hengenahdistus, rintakipu, yskä, veri, kuume, heikkous, pyörtyminen... ne kaikki varoittavat. Älä jätä niitä huomiotta. 2023.