Onko Itämeressä suolaista vettä?
Onko Itämeressä suolaista vettä? Murtoveden perusominaisuudet
Moni pohtii onko itämeressä suolaista vettä vai muistuttaako meri enemmän tavallista järveä. Veden koostumuksen tunteminen auttaa hahmottamaan merialueen erityispiirteitä sekä elinympäristön luonnetta. Tutustu tarkemmin siihen, miten murtovesi muodostuu ja miksi tämä merialue poikkeaa muista vesistöistä.
Onko Itämeressä suolaista vettä vai onko se makeaa?
Kysymys Itämeren veden laadusta riippuu siitä, mihin merta vertaa ja missä päin rannikkoa seisoo. Itämeressä on vähäsuolaista vettä, keskimäärin vain 7 grammaa suolaa kilogrammassa vettä, joten se luokitellaan matalaksi murtovesialtaaksi eikä varsinaiseksi valtameren suolavedeksi.
Valtamerten keskimääräinen suolapitoisuus on noin 35 promillea, mikä tarkoittaa peräti viisinkertaista suolamäärää Itämereen verrattuna. Rehellisesti sanottuna tämä ero yllättää monet ulkomaalaiset matkailijat. Kun sukelsin ensimmäistä kertaa Välimeressä, silmiäni kirveli armottomasti ja suussa maistui pelkkä karvas suola. Suomen rannikolla silmät taas pysyvät auki ilman tuskallista poltetta - ja vesi maistuu vain hennosti suolaiselta. Mutta tähän matalaan suolapitoisuuteen liittyy yksi yllättävä tekijä meren pohjassa, johon palaamme syvyyksiä tarkastellessa.
Miksi Itämeressä on niin vähän suolaa?
Itämeren alhainen suolapitoisuus syntyy kahden vastakkaisen vesivirran jatkuvasta taistelusta kapeassa ja matalassa merialtaassa. Ympäröivät joet tuovat altaaseen valtavasti makeaa vettä, kun taas kapeat ja matalat Tanskan salmet rajoittavat suolaisen valtameriveden pääsyä Pohjanmereltä.
Keskimääräisenä vuotena Itämeri saa noin 500 kuutiokilometriä makeaa jokivettä laajalta valuma-alueeltaan. Samaan aikaan koko vesimäärän vaihtuminen vie arviolta 30-50 vuotta, koska Tanskan salmet ovat paikoitellen vain 7-18 metriä syviä kynnyksiä. Todellisuudessa Itämeri on ikään kuin jättimäinen lasillinen mehua, johon kaadetaan koko ajan hanavettä pohjalla olevan tiivisteen päälle. Olen joskus kuvitellut tämän altaan valtavaksi suljetuksi ammeeksi, ja se onkin aika osuva mielikuva. Kapea pullonkaula estää suolaisen veden vapaan virtauksen.
Jokien ja Pohjanmeren suolapulssien vaikutus
Moni luulee suolaisen veden virtaavan Itämereen tasaisena nauhana vuoden jokaisena päivänä. Itse olin pitkään siinä uskossa, kunnes tutustuin tarkemmin merivirtojen dynamiikkaan. Suolainen vesi saapuu tänne harvinaisina suolapulsseina vain silloin, kun voimakkaat länsituulet puskevat Pohjanmeren vettä salmien läpi. Ilman näitä myrskyjen synnyttämiä pulsseja Itämeri muuttuisi vuosisatojen kuluessa lähes kokonaan makeaksi järveksi.
Miten Itämeren suolaisuus vaihtelee eri alueilla ja syvyyksissä?
Yksi keskiarvoluku ei kerro koko totuutta, sillä Itämeren suolapitoisuus muuttuu rajusti sekä maantieteellisesti että pystysuunnassa. Suolaisuus laskee tasaisesti etelästä pohjoiseen ja idän suuriin jokisuistoihin mentäessä, ja samalla pintavesi on aina pohjavettä makeampaa.
Tanskan salmissa suolapitoisuus nousee noin 20 promilleen, kun taas Perämeren pohjukassa ja itäisimmällä Suomenlahdella lukema jää 0-3 promillen välille. Tämä pystysuuntainen ero johtaa siihen ilmiöön, jonka mainitsin alussa: koska suolainen vesi on makeaa painavampaa, Pohjanmereltä tuleva vesi painuu suoraan Itämeren syvänteisiin. Noin 50-70 metrin syvyydessä muodostuu tiukka harppauskerros eli halokliini (kerros, jossa suolapitoisuus kasvaa nopeasti syvemmälle mentäessä). Tässä kerroksessa vesi ei sekoitu helposti, mikä valitettavasti pahentaa merenpohjan happikatoa.
Suolaisuus vaihtelee selkeästi matkalla etelästä pohjoiseen: Tanskan salmet: Vesi on jo selvästi suolaista ja muistuttaa Pohjanmeren olosuhteita. Varsinainen Itämeri ja Saaristomeri: Suolaisuus asettuu lähelle tyypillistä murtoveden keskiarvoa. Perämeri ja itäinen Suomenlahti: Suuret joet laimentavat veden lähes makeaksi.
Mitä murtovesi tarkoittaa eliöstölle ja ihmiselle?
Murtovesi luo haastavan elinympäristön, sillä vesi on liian suolaista useimmille järvilajeille mutta liian makeaa valtamerien asukkaille. Tämän vuoksi Itämeren lajisto on harvalukuinen, mutta sopeutuneet lajit elävät rinnakkain ainutlaatuisessa sekoituksessa.
Saimme kerran saaristossa mökkeillessä aikaan kunnon väittelyn, kun nostimme katiskasta samalla kertaa ahvenen ja kampelan. Vieraamme ei millään uskonut, että makean veden kala ja merikala voivat uiskennella samassa lahdessa. Nämä lajit ovat kuitenkin sopeutuneet säätelemään suolatasapainoaan tässä välimuodon vedessä. Totta puhuen Itämeren lajisto on silti huomattavasti niukempi kuin Pohjanmerellä, ja jokainen laji elää täällä äärirajoillaan. Ihmiselle murtovesi on kuitenkin miellyttävä: se ei kuivata ihoa yhtä rajusti kuin valtamerivesi eikä ruostuta veneen metalliosia aivan yhtä nopeasti.
Eri merialueiden suolapitoisuuksien vertailu
Suolapitoisuus kertoo, kuinka monta grammaa suolaa on liuenneena yhteen kilogrammaan merivettä (promillea). Ero Itämeren eri osien ja valtameren välillä on huomattava.Perämeri ja itäinen Suomenlahti
Erittäin vähäsuolainen murtovesi
Tuntuu ja maistuu lähes tavalliselta järvivedeltä
Noin 0-3 promillea (lähes makeaa vettä)
Itämeren pääallas (keskiarvo)
Tyypillinen murtovesi
Hennosti suolainen maku, ei kirvele silmiä pahasti
Keskimäärin noin 7 promillea (7 g/kg)
Tanskan salmet
Suolainen murtovesi lähellä valtamerivettä
Selvästi suolainen maku, kelluttaa paremmin kuin pääallas
Noin 20 promillea (vaihtelee virtausten mukaan)
Valtameret (esim. Pohjanmeri ja Atlantti)
Varsinainen suolainen merivesi
Voimakkaan suolainen, kirvelee silmiä ja kannattelee uimaria hyvin
Keskimäärin noin 35 promillea
Vertailu osoittaa selvästi, miksi Itämeri on poikkeuksellinen vesistö. Kun Perämerellä uimari ei välttämättä erota merivettä jokivedestä, Tanskan salmissa suolaisuus lähestyy jo valtamerien tasoa.Purjeveneilijän harhaluulo korroosiosta Helsingistä Ouluun
Mikko, 42-vuotias helsinkiläinen purjehtija, päätti purjehtia kesälomallaan Helsingistä Perämerelle saakka. Hän oli huolissaan veneensä sinkkianodien kulumisesta pitkällä matkalla, koska oli tottunut huoltamaan niitä tiheästi etelärannikon suolaisemmissa vesissä.
Alkumatkasta Saaristomerellä hän tarkisti sinkit viikoittain ja huolestui pienistä kulumajäljistä, vaikka vedet olivat vain lievästi suolaisia.
Päästyään Merenkurkun yli Perämerelle Mikko huomasi, ettei anodien kuluminen enää edennyt juuri lainkaan. Vesi oli muuttunut suurten jokien ansiosta lähes makeaksi, jolloin sähkökemiallinen korroosio hidastui merkittävästi.
Matkan päätteeksi hän ymmärsi, ettei koko Itämerta voi kohdella samalla tavalla veneen huollossa, ja säästi jatkossa selvästi huoltokuluissa pohjoisen reissuilla.
Mökin kasteluvesipumpun käyttöönotto Saaristomerellä
Laura, 35-vuotias turkulainen kesämökkeilijä, halusi säästää kaivovettä ja päätti pumpata merivettä kasvimaan kasteluun. Hän oletti, että kun vesi ei maistu yhtä suolaiselta kuin Välimeressä, se kelpaisi sellaisenaan kasveille.
Kahden viikon kastelun jälkeen tomaatinlehdet alkoivat kellastua ja maaperän pinta kovettui harmaaksi. Vähäinenkin suolamäärä kertyi multaan auringon haihduttaessa veden pois.
Naapurin neuvosta Laura tajusi, että 6-7 promillen murtovesi on edelleen liian suolaista useimmille puutarhakasveille jatkuvassa kastelussa.
Hän vaihtoi kastelun sadevesitynnyreihin ja käytti merivettä vain saunan pesuvetenä, jolloin kasvimaa toipui parissa viikossa.
Sama aihe
Onko Itämeri kokonaan makeaa vai suolaista vettä?
Itämeri ei ole kumpaakaan ääripäätä, vaan se on murtovettä. Murtovesi on makean jokiveden ja suolaisen valtameriveden sekoitus. Keskimäärin Itämeressä on suolaa vain noin seitsemän grammaa litrassa, mikä on viidesosa valtamerien suolamäärästä.
Mitä murtovesi ja merivesi eroavat toisistaan?
Suurin ero on veteen liuenneen suolan määrässä. Varsinaisen valtameren meriveden suolapitoisuus on keskimäärin 35 promillea, kun taas murtovedeksi luokitellaan vesi, jonka suolaisuus on 0,5 ja 30 promillen välillä. Murtovesi ei myöskään kannattele uimaria yhtä voimakkaasti kuin valtamerivesi.
Missä osassa Itämerta on eniten ja vähiten suolaa?
Suolaisinta vesi on Tanskan salmissa lähellä Pohjanmerta, missä suolapitoisuus on noin 20 promillea. Vähäsuolaisinta vesi on Perämeren pohjukassa ja itäisellä Suomenlahdella, missä suuret joet laskevat suolapitoisuuden lähes nollaan.
Voiko Itämeren vettä juoda tai käyttää kasteluun?
Itämeren vettä ei pidä juoda puhdistamattomana, sillä jo 7 promillen suolapitoisuus rasittaa munuaisia ja aiheuttaa nestehukkaa. Puutarhan kasteluun se soveltuu huonosti, koska suola kertyy vähitellen maaperään ja vahingoittaa kasvien juuria.
Strategian yhteenveto
Itämeri on vähäsuolainen murtovesiallasItämeren veden suolapitoisuus on keskimäärin vain 7 promillea, mikä on noin viidesosa valtamerien 35 promillen suolaisuudesta.
Kapeat salmet ja joet pitävät suolaisuuden alhaisenaJoet tuovat altaaseen vuosittain noin 500 kuutiokilometriä makeaa vettä, ja matalat Tanskan salmet päästävät suolaista Pohjanmeren vettä sisään vain rajoitetusti.
Suolapitoisuus laskee pohjoiseen mentäessäTanskan salmissa suolaisuus on noin 20 promillea, mutta Perämeren pohjukassa ja itäisellä Suomenlahdella vesi on 0-3 promillen lukemilla lähes makeaa.
Syvävesi on aina pintavettä suolaisempaaRaskaampi valtamerivesi painuu pohjalle ja muodostaa 50-70 metrin syvyyteen harppauskerroksen, joka hidastaa vesikerrosten sekoittumista.
- Mitä kieliä inuiitit puhuvat?
- Keitä ovat Suomen tataarit?
- Milloin Suomen kieli saapui Suomeen?
- Onko Shanghai Kiinassa?
- Mistä tietää, että puhelin on 5G-verkossa?
- Voiko yelin lopettaa?
- Saako täyteisellä ampua villisikaa?
- Voiko lentokoneessa valita paikat?
- Mikä on vanhin elänyt ihminen?
- Onko Australiassa susia?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.