Onko Itämeri Atlanttia?

Onko Itämeri Atlanttia? Maantieteellinen fakta

Monille herää kysymys, onko itämeri atlanttia vai kokonaan erillinen vesialue. Maantieteellisen yhteyden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan pohjoisen vesistömme erityislaatuisuutta ja suojelutarpeita. Luokituksen oppiminen selventää globaaleja meriyhteyksiä. Tutustu tarkempiin faktoihin vesistöjen suhteista välttääksesi väärinkäsitykset maantiedossa.

Onko Itämeri Atlanttia?

Kyllä, maantieteellisesti itämeri on atlantin sivumeri ja samalla yksi maailman suurimmista murtovesialtaista. Vaikka se sijaitsee syvällä Pohjois-Euroopan mantereella, se kuuluu kiinteänä osana Atlantin laajaan vesijärjestelmään. Tämä yhteys saattaa herättää hämmennystä, sillä kyseessä on lähes kokonaan maamassojen sulkema sisämeri.

Itämeren ja avoimen Atlantin välillä on kuitenkin yksi counterintuitiivinen tekijä, jonka vuoksi ne tuntuvat aivan eri maailmoilta - nimittäin Tanskan salmet. Nämä kapeat ja matalat vesiväylät toimivat eräänlaisena pullonkaulana, joka rajoittaa valtameren suolaisen veden virtausta. Kerron tästä ainutlaatuisesta pullonkaulasta ja sen seurauksista tarkemmin alempana vesivaihdon mekaniikkaa käsittelevässä osiossa.

Maantieteellinen suhde ja Pullonkaulana toimivat salmet

Itämeri ei ole itsenäinen valtameri, vaan se luokitellaan Atlantin koillisreunalla sijaitsevaksi reunamereksi tai sisämereksi. Sen erottaa avoimesta valtamerestä Pohjanmeri, jonka kautta vesimassat kulkevat hyvin rajallisesti. Meren muoto muistuttaa pitkää allasta, joka ulottuu Tanskan salmilta aina Pohjanlahden perukoille saakka.

Suora yhteys Atlantille kulkee Juutinrauman sekä Ison-Beltin ja Pienen-Beltin kautta Kattegatiin ja sieltä edelleen Pohjanmerelle. Nämä Tanskan salmet ovat poikkeuksellisen matalia. Esimerkiksi Juutinrauman syvyys on vain noin 7-8 metriä ja Darssin kynnyksen syvyys 18 metriä. Tämä kapeus tarkoittaa, että kuuluuko itämeri atlanttiin herättää kysymyksiä, sillä se on lähes kokonaan eristetty emovaltamerestään.

Noin 33 prosenttia Itämeren pinta-alasta on madaltunut alle 30 metrin syvyyteen, mikä tekee koko altaasta poikkeuksellisen pienen tilavuudeltaan. Kun suuri onko itämeri valtameri -keskustelu kohtaa näin suojatun ja matalan altaan, syntyy omalaatuinen hydrografinen ympäristö.

Murtovesi ja hidastunut vedenvaihto

Itämeri on geologisesti maailman nuorin meri, ja sen vesi on murtovettä - eli suolaisen meriveden ja makean jokiveden sekoitusta. Valtameren keskimääräinen suolapitoisuus on noin 35 promillea, kun taas Itämeren keskiarvo asettuu vain 7 promilleen. Suolaisuus vähenee asteittain siirryttäessä etelästä kohti pohjoista ja itää, missä suurten jokien suistossa vesi muuttuu lähes makeaksi.

Syynä tähän on valtava makean veden ylijäämä. Alueen satojen jokien kautta altaaseen virtaa vuosittain noin 450 kuutiokilometriä makeaa vettä. Samaan aikaan uutta suolaista vettä pääsee sisään vain harvoin, voimakkaiden talvimyrskyjen aiheuttamien suolapulssien mukana. Tämä synnyttää pysyvän kerrostuneisuuden: raskas suolavesi painuu pohjaan ja kevyt makea vesi jää pintaan.

Vesimassojen vaihtuminen on äärimmäisen hidasta. Koko Itämeren vesimäärän täydellinen uusiutuminen kestää arviolta 25-35 vuotta. Vertauksen vuoksi: jos Tanskan salmet sulkeutuisivat kokonaan, jokien virtaama nostaisi meren pintaa noin 1,18 metriä vuodessa. Tämä hidas kierto tekee ekosysteemistä erittäin haavoittuvaisen ihmisen aiheuttamalle kuormitukselle.

Moni asiantuntija toistaa usein sääntöä, että merta pitää suojella vähentämällä ravinteita kaikkialla tasaisesti. Olen itse seurannut merentutkimusta pitkään ja huomannut, että tämä oppikirjaesimerkki kaipaa nuansseja. Koska itämeri maantiede on jakautunut useisiin erillisiin altaisiin, suora kuormituksen vähentäminen esimerkiksi Saaristomeren kaltaisilla matalilla rannikkoalueilla tuottaa tuloksia huomattavasti nopeammin kuin laajojen avomerialueiden kohdalla, joissa vanhat ravinteet kiertävät pohjan happikadon vuoksi vuosikymmeniä.

Itämeren ja avoimen Atlantin erot

Itämeri (Sivumeri)

• Vain 54 metriä - poikkeuksellisen matala allas
• Erittäin hidas, uusiutuminen kestää 25-35 vuotta
• Noin 7 promillea, vesi on murtovettä
• Lähes olematon, ei havaittavaa nousu- ja laskuvettä

Atlantin valtameri

• Noin 3 700 metriä - valtavia syvänteitä
• Jatkuva, suuret valtamerivirrat ohjaavat kiertoa
• Noin 35 promillea, täysin suolaista merivettä
• Voimakas ja säännöllinen vuorovesivaihtelu

Mikaelin havainnot Purjehdusmatkalla: Suolaisuuden muutos

Mikael, kokenut 45-vuotias purjehtija Helsingistä, suuntasi kesällä matkalle Atlantilta takaisin kotisatamaan. Hän oli tottunut avomeren suolaisiin tyrskyihin ja vahvaan vuorovesivaihteluun Skotlannin rannikolla, mutta paluumatka Itämerelle herätti uusia haasteita.

Ensimmäinen yritys navigoida Tanskan kapeiden salmien läpi muuttui turhauttavaksi, kun matalat hiekkasärkät ja yllättävät virtaukset vaativat jatkuvaa kaikuluotaimen seurantaa. Hän melkein ajoi karille Juutinraumassa luotettuaan liikaa vanhoihin avomerikarttoihin.

Tanskan salmien jälkeen Mikael huomasi veneen pesussa jotain erikoista. Runkoon ei muodostunutkaan tuttua paksua valkoista suolakerrosta, ja Itämeren vesi maistui keulan roiskeissa huomattavasti makeammalta kuin viikkoa aiemmin Pohjanmerellä.

Saavuttuaan Suomenlahdelle Mikael totesi suolapitoisuuden pudonneen niin matalaksi, että merivesi ei enää edes kirvellyt silmiä. Matka opetti hänelle konkreettisesti, miten pullonkaulana toimivat salmet muuttavat valtameren osan täysin omaleikaiseksi murtovesialtaaksi.