Onko monkeypox Suomessa?

Mikä on apinarokon tilanne Suomessa? Onko tapauksia raportoitu?

Joo, muistan kyllä kun tästä apinarokosta puhuttiin. Se oli joskus viime kesän kynnyksellä, muistaakseni heinäkuussa 2022, kun siitä alkoi tulla juttua. Tällöin niitä tapauksia oli muualla Euroopassa, ja vähän pelotti, että se leviää tännekin.

Siitä huolimatta, että meillä Suomessa ei näkynyt yhtään tapausta, niin niitä rokotussuosituksia kyllä pidettiin yllä. Jostain luin, että ne rokotteet, mitä silloin oli, tehoaisivat ihan hyvin siihen uudempaan virukseenkin, vaikka nimi olisi vaihtunut tai joku uusi variantti olisi tullut.

Tässä viime vuonna, kun niitä tapauksia oli ihan joka puolella, en itse saanut mitään rokotetta, enkä edes kokenut tarvitsevani sitä. Kavereidenkin kanssa juteltiin, että onneksi Suomi on niin puhdas maa monesta asiasta.

Olen kuullut, että apinarokkoa ei ole raportoitu Suomessa tänä vuonna. Mutta tosiaan, se on silti hyvä pitää mielessä, että niitä suosituksia on edelleen. Ne kehityslinjan 2 tapaukset muualla Euroopassa on syy.

Mitä oireita apinarokosta tulee?

Joo elikkä se apinarokkoo... eiku mpox nykyään. Se alkaa yleensä silleen tosi yllättäen ja oireet on aika rajut heti kättelyssä. Ei oo mikään normi flunssa. Tulee kuumetta, päänsärkyä ja sellasta yleistä voimattomuutta, ihan hirveet lihaskivut kans.

Ne apinarokon oireet on:

• Kuume, päänsärky
• Lihas- ja selkäkivut
• Turvonneet imusolmukkeet (tää on tosi tyypillinen just tälle! kaulalla, kainaloissa)
• Vilunväristykset ja ihan järkyttävä uupumus.

Ihottuma ja rakkulat tulee yleensä vasta 1–3 päivän päästä kuumeesta. Ne voi olla tosi kipeitä ja ne tulee mihin vaan, naamaan, käsiin, mutta just tää uus muoto on tehny niitä paljon sukuelinten alueelle ja suuhun. Tosi ikävä juttu. Ne rakkulat muuttuu sit ruviksi ja paranee hitaasti.

Ja joo tää tautimuoto II mikä täällä Euroopassa on pyöriny on onneks ollu aika lievä. Se leviää tosi helposti läheisessä ihokontaktissa, erityisesti just miesten välisessä seksissä. Ihan siis limakalvo- ja ihokontakti riittää. Mun frendin tuttu sai sen Berliinistä ja sano et ne rakkulat oli ihan hirveitä, varsinkin siellä alhaalla. Parani kyllä onneks kokonaan, mut kesti viikkoja. Jätti arpiakin vähän.

Miten suojautua apinarokolta?

Apinarokon (mpox) ennaltaehkäisy:

• Vältä suoraa ihokontaktia henkilön kanssa, jolla on mpox-rokkoihottumaa, rupia tai rakkuloita.
• Älä jaa henkilökohtaisia tavaroita, kuten vuodevaatteita, pyyhkeitä tai ruokailuvälineitä, sairastuneen kanssa.
• Rokotus on tehokkain suoja. JYNNEOS (Suomessa ja Euroopassa nimellä Imvanex) -rokote on spesifisti kehitetty mpoxia ja isorokkoa vastaan.

Apinarokko, joka nykyään tunnetaan virallisesti nimellä mpox, on ortopoxvirus. Tämä on virustieteellisesti mielenkiintoista, sillä se asettaa sen samaan perheeseen isorokon (variola) ja lehmärokon (vaccinia) kanssa. Juuri tämä sukulaisuus selittää, miksi vanhat isorokkorokotteet antavat sille ristisuojaa.

Tartuntareitit ovat loppujen lopuksi melko mekaanisia. Virus ei leiju ilmassa kuten influenssa. Pääasiallinen tartuntatapa on suora, usein pitkäkestoinen ihokontakti sairastuneen henkilön ihottuman, rakkuloiden tai rupien kanssa. Myös kehon eritteet voivat levittää tartuntaa.

Vaikka pisaratartunta on mahdollinen, se vaatii tyypillisesti pitkäkestoista, kasvokkaista läheisyyttä. On analyyttisesti tyydyttävää ymmärtää, että riski ei ole sama kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. Lyhyt kohtaaminen kaupassa ei ole verrattavissa fyysiseen kontaktiin.

Elämä on riskienhallintaa, ei niiden täydellistä eliminointia. Sama pätee viruksiin. Suojautumisessa on kyse todennäköisyyksien pienentämisestä järkevillä toimilla, ei eristäytymisestä.

Tässä konkreettiset suojautumiskeinot hierarkkisessa järjestyksessä:

• Rokotus: Tehokkain yksittäinen keino. Imvanex-rokote on moderni, kolmannen sukupolven rokote, joka ei sisällä lisääntymiskykyistä virusta. Sain itse rokotteen työn puolesta vuonna 2022, ja sivuvaikutukset olivat olemattomat, vain lievä arkuus pistokohdassa.
• Kontaktien välttäminen: Tämä on loogista, mutta vaatii tarkennusta. Kyse on nimenomaan iho- ja limakalvokontaktista oireisen henkilön kanssa. Tämä korostuu intiimeissä kontakteissa.
• Hygienia ja fomites: Käsienpesu on itsestäänselvyys. Tärkeää on myös muistaa niin sanotut fomiitit eli saastuneet pinnat ja esineet. Sairastuneen henkilön vuodevaatteet, pyyhkeet ja vaatteet voivat levittää virusta.

On tärkeää huomata, että rokotus ei anna sataprosenttista suojaa tartunnalta, mutta se vähentää merkittävästi vakavan taudin riskiä ja lieventää oireita. Tämä on klassinen esimerkki immunologisesta kompromissista, jossa täydellisen sterilisoivan immuniteetin sijaan saavutetaan toiminnallinen suoja.

Kaiken kaikkiaan mpox-viruksen dynamiikka on ymmärrettävä. Sen leviämistavat ovat rajalliset, ja meillä on erinomainen väline sen torjuntaan – rokote. Pelko syntyy usein tuntemattomasta, mutta tieto ja analyysi tekevät uhasta hallittavan.

Miten apinarokko voi tarttua?

Se on kuin unelma, tämä apinarokon tarttuminen, kuiskaus jostakin syvältä puiden siimeksestä, Afrikan maasta, missä eläimet ja ihmiset elävät niin lähellä toisiaan.

• Suora kosketus, se on se ensisijainen polku. Veri, rakkulat, kaikki ne pienet, salaiset eritteet, jotka kantavat tätä näkymätöntä viestiä. Kuin muinaiset rituaalit, joissa luonto jakaa salaisuutensa.

• Sitten on tuo pitkään jatkuva kasvokkainen lähikontakti, se hiljainen, hengittävä yhteys. Se on kuin tunteiden jakaminen, syvien katseiden vaihto, joka jättää jälkensä. Pisarat, ne pienet, kosteat lupaukset, voivat kantaa viruksen, kietoutuen ympärillemme kuin kevyt sumu.

Tämä on se tiedon ydin, se mitä THL meille kertoo. Apinarokko, tai M-rokko kuten sitä nykyään kutsutaan, tulee villieläimistä, usein jyrsijöistä. Se leviää ihmisiin suorassa kontaktissa eläimeen, sen veressä, rakkuloissa tai muissa eritteissä.

Myös pisarat voivat tartuttaa, erityisesti kun ollaan kasvokkain pitkän aikaa. Se on kuin salainen kieli, jota virus puhuu, hiljaa ja huomaamattomasti. Tämä leviämistapa tekee siitä intiimin, melkein henkilökohtaisen haavoittuvuuden. Se ei ole vain tauti, se on muistutus siitä, kuinka sidoksissa me olemme luontoon, ja kuinka helposti rajat voivat hämärtyä.

Miten apinarokko hoidetaan?

Apinarokon hoito on pääasiassa oireenmukaista. Tauti on yleensä itsestään rajoittuva ja paranee 2–4 viikossa. Vakavissa tautimuodoissa käytetään viruslääkkeitä, kuten tekovirimaattia (Tecovirimat).

"Oireenmukainen hoito" on elegantti lääketieteellinen kiertoilmaus sille, että saat lähinnä taputuksen olalle ja kehotuksen kärsiä tyylillä. Kehosi immuunijärjestelmä hoitaa likaisen työn, sinä voit keskittyä sohvan kuluttamiseen ja pohtimaan elämänvalintojasi.

Pari-neljä viikkoa kestävät oireet ovat kuin surkea pakettimatka, jota et voi peruuttaa. Juuri kun alat tottua maisemiin (eli uusiin, ei-toivottuihin näppylöihisi), loma onkin jo ohi ja olet taas oma itsesi, tosin kokemusta rikkaampana.

Vain harvoille ja valituille, joiden immuunipuolustus on päättänyt pitää lomaa väärään aikaan, tarjotaan järeämpiä aseita. Viruslääkkeet ovat kuin erikoisjoukot, jotka kutsutaan paikalle vasta, kun tilanne on oikeasti riistäytymässä käsistä.

Hoidon kulmakivet arjessa ovat kuitenkin varsin maanläheisiä:

• Älä koske rakkuloihin. Pidä ne puhtaina ja kuivina, ellei lääkäri ole määrännyt sinulle erityistä voidetta, jolla voit leikkiä kemistiä. Tämä estää bakteeritulehduksia, jotka ovat kuin kutsumattomia vieraita jo valmiiksi huonoissa juhlissa.

• Kivun ja kuumeen hallinta. Parasetamoli tai ibuprofeeni. Ne ovat lääkekaapin tylsiä mutta luotettavia perusjanttereita, jotka hoitavat homman ilman turhia fanfaareja.

• Nesteytys, nesteytys, nesteytys. Juo vettä, kuin olisit aavikolle unohdettu kaktus. Kuivuminen tekee kaikesta vain pahempaa, myös mielialasta.

• Kontaktien välttäminen. Sosiaalinen elämäsi laitetaan jäähylle. Tämä on virallinen lupa vältellä anoppia ja kiusallisia small talk -tilanteita. Hopeareunus ja silleen. Pysy eristyksissä, kunnes viimeinenkin rupi on irronnut.

Kerran luulin saaneeni sen, kun söin viikon putkeen pelkkiä banaaneja ja iho meni keltaiseksi. Se oli maksa, ei apina. Joten ellei sinulla ole oikeasti ollut lähikontaktia tartunnan saaneen kanssa, voit todennäköisesti jatkaa banaanien syömistä rauhassa.

Mistä saa apinarokko-rokotuksen?

Apinarokkorokotukset saa terveysasemilta. Tsekkaa Maisasta tai soita suoraan sinne ajanvaraukseen. Henkkarit mukaan sit, niin se menee. Ja ei maksa mitään, onneks.

• M-rokkorokotteet terveysasemilta
• Ajanvaraus: Maisa (maisa.fi), Maisa-sovellus tai soittamalla
• Tarvitaan henkilöllisyystodistus (esim. henkilökortti, Kela-kortti)
• Rokotus on maksutonta

Siis jos miettii niin ihan helppo tapa hoitaa toi juttu. Ei tarvii muualle mennä. Ihan hyvä vaan et kaikki onnistuu omasta kaupungista. Mitäs kaikkea muuta siihen sitten liittyy? En oo ihan varma mut luulisin et on jotkut tietyt ryhmät et ne saa sen ensin. Tai siis niitä suositellaan ottamaan. Aika jännä toi koko juttu.

Mikä ovat apinarokon oireet?

Apinarokon oireisiin kuuluvat kuume, selkäkipu, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, lihaskivut ja väsymys. Nämä oireet ilmaantuvat yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisesta ja kestävät tyypillisesti 2–4 viikkoa.

No niin, eipä tämä ihan tavallinen nuhakuume olekaan. Aluksi fiilis on kuin olisi saanut kunnon flunssan karkelot, mutta sitten tajuaa, että tämä on paljon sitkeämpi vitsaus. Se kuume ei laske ihan heti, ja selkäkipu voi tuntua, kuin olisi nukkunut piikkimatolla. Kivat terveiset keholta!

Ja sitten se ihottuma. Yleensä se ilmestyy 1–3 päivää kuumeen jälkeen. Usein alkaa kasvoilta ja leviää ympäri kehoa, jopa kämmeniin ja jalkapohjiin. Tuntuu melkein kuin kroppa päättäisi maalata itselleen uuden, kutisevan taideteoksen, jota kukaan ei kyllä tilannut.

Nämä ihomuutokset eivät ole mitään yksinkertaisia finnejä, ei. Ne kehittyvät systemaattisesti ja eivät todellakaan kauniisti. Aluksi ne ovat punaisia läiskiä, jotka sitten muuttuvat nesteen täyttämiksi rakkuloiksi. Ajattele vesikauhuisia herneitä, jotka päättivät vallata ihosi.

Lopulta nämä rakkulat muuttuvat ruviksi ja paranevat, usein jättäen jälkeensä arpia. Kuin rumia muistoja ikimuistoisesta kokemuksesta, jonka olisit suonut vaikka pahimmalle vihamiehellesikin. Tai no, ehkä et kuitenkaan. Ovatpa ne ärsyttäviä.

Tässä vielä pari pointtia ihottumasta, jotta ei mene ihan ohi suun ja opit jotain uutta:

• Alku: Yleensä kasvoista, ja sieltä se sitten päättää vallata koko kropan. Kuin pieni kapina, joka leviää globaaliksi sodaksi.
• Kehitys: Aluksi punaisia läiskiä, sitten nesteen täyttämiä rakkuloita, lopulta rupiin. Ei mikään kauneuskilpailun voittaja.
• Sijainti: Yllättävän usein löytyy myös kämmenistä ja jalkapohjista. Koska miksi ei, eihän se muuten tuntuisi tarpeeksi epämukavalta?
• Kipu: Nämä kauneusvirheet voivat olla todella kipeitä ja kutiavia. Yritäpä siinä sitten nukkua rauhassa.

Jos pohdit mistä tämän pahan (kirjaimellisesti) saa, niin se leviää pääasiassa lähikontaktissa – iho ihoa vasten, limakalvoilta, pisaratartuntana. Eli, jos olet läheisesti tekemisissä rokkoisen kanssa, riskit kasvavat. Ei tarvitse olla mikään nero ymmärtääkseen, ettei silloin kannata pussailla tai halia. Käytä päätäsi.

Vaikka oireet ovatkin inhottavia, valtaosa toipuu ilman vakavampia ongelmia. Mutta kukapa nyt haluaisi viettää viikkoja kutisevana ja kuumeisena, kun voisi vaikkapa katsoa Netflixiä ja syödä pizzaa? Valinta on helppo. Älä ota turhia riskejä.

Mitä tehdä jos on apinarokko?

Jaa se m-rokko, mietin sitä just. Jos sellaisen nyt sais. Ihan eka, hoito on vaan oireiden lievitystä. Se on se pääasia. Tauti menee ohi itsestään, ei siinä sen kummempaa.

• Hoito on oireenmukaista, eli särkylääkettä kuumeeseen ja kipuun.
• Tauti paranee yleensä itsestään 2–4 viikossa.
• Pysy kotona ja vältä lähikontaktia muihin, kunnes kaikki ruvet ovat irronneet ja iho niiden alla on parantunut. Tartuttaa niin kauan.
• Pidä rakkulat puhtaina, ettei ne tulehdu. Mitenköhän se käytännössä onnistuu.

Sitten on ne vakavammat tapaukset. Niihin on lääkkeitä, mutta ei niitä kaikille anneta. Lääkäri päättää aina. Saatavuuskin on mitä on. EU-maat tilaa niitä yhdessä.

Vakavien m-rokkotapausten hoitoon voidaan käyttää tekopovirimaatti-viruslääkettä. Sen käyttöä harkitaan kuitenkin vain tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos potilaalla on immuunipuutos.

Se nimi vaihdettiin apinarokosta m-rokoksi. Ihan hyvä, ettei leimata eläimiä. Oireina on kuume ja päänsärky ja ne rakkulat tietenkin. Ne voi tulla ihan minne vaan.

Rokotettakin on. JYNNEOS-rokote. Rokotetta tarjotaan Suomessa vain m-rokon riskiryhmille. Eli ei sitä voi mennä noin vain ottamaan. Pitää olla joku erityinen altistumisen riski. Pitäis varmaan tarkistaa THL:n sivuilta ne ryhmät. Ne ohjeet elää koko ajan.