Onko Suomessa valaita?

Onko Suomessa valaita? Kyllä, ryhävalas nähtiin 2023

onko suomessa valaita on aihe, joka puhuttaa merten ystäviä ja luonnosta kiinnostuneita suomalaisia jatkuvasti. On tärkeää tunnistaa harvinaiset vierailijat oikein merellä liikuttaessa, sillä näiden upeiden merinisäkkäiden ymmärtäminen auttaa suojelemaan merten monimuotoisuutta tehokkaasti. Perehdy alla oleviin tarkkoihin tietoihin kotimaamme valaslajeista välttääksesi väärinkäsityksiä luonnossa ja merellä.

Elääkö Suomen vesillä oikeasti valaita?

Kyllä, onko suomessa valaita – mutta vastaus vaatii pienen tarkennuksen. Meillä ei uiskentele valtavia ryhä- tai sillivalaita vakituisesti, mutta yksi pieni valaslaji kuuluu pysyvästi Itämeren ja siten myös Suomen rannikon eläimistöön: pyöriäinen. Kysymys on usein myös siitä, miten määrittelemme sanan valas.

Ainoa vakituinen valaslajimme: pyöriäinen

pyöriäinen suomessa (Phocoena phocoena) on maailman pienimpiä valaita. Se kasvaa vain noin 1,5–1,7 metrin pituiseksi ja painaa 50–60 kiloa. Se on hammasvalas, mutta sen hampaat ovat lapiomaiset, eivätkä ne muodosta delfiineille tyypillistä nokkaa. Nämä pikkuvalaat elävät matalissa rannikkovesissä ja vilahtavat pinnassa usein vain sekunnin murto-osan. Siksi niitä on todella vaikea bongata.

Näin vaikea, että itse asuin Espoossa 15 vuotta ennen kuin tajusin, että olen kävellyt niiden päällä satoja kertoja. Ensimmäisen kerran näin pyöriäisen ihan vahingossa – seisoskelin Suomenlinnan lautan kannella ja yhtäkkiä vedestä vilahti tumma, sirppimäinen evä. Kesti muutaman sekunnin tajuta, että se EI ollut mikään hylje. Siinä se meni: hiljaa, nopeasti, kuin varjo.

Miksi emme näe pyöriäisiä useammin?

Pyöriäiskanta eli valaat itämeressä on hälyttävän pieni. Vielä 1900-luvun alussa niitä arvioitiin olevan kymmeniä tuhansia. 2010-luvun alkupuolella tehtyjen akustisten seurantojen perusteella jäljellä on enää noin 500 yksilöä koko Itämeren pääaltaassa. Kantaa verotti aikanaan metsästys^[1], mutta nykyään suurin uhka ovat tahattomat sivusaaliit kalastuksessa. Pyöriäinen takertuu helposti verkkoihin, eikä pääse pinnalle hengittämään. Myös ympäristömyrkyt, kuten PCB-yhdisteet, heikentävät niiden lisääntymiskykyä.

Näistä syistä pyöriäinen on luokiteltu Itämerellä äärimmäisen uhanalaiseksi.^[2] Se on täysin rauhoitettu, ja jokainen havainto on tärkeä tutkijoille.

Ryhävalaat ja muut satunnaiset vierailijat

Vaikka pyöriäinen on ainut vakituinen asukkaamme, Suomen rannikolla on vuosien varrella nähty useita kertoja ihan oikeita suurvalaita. Tunnetuimpia ovat ryhävalaat, joita on havaittu ainakin vuosina 1978, 2006, 2018 ja viimeksi elokuussa 2023.^[3] Tuolloin ryhävalas suomen rannikolla ui Paraisilla aivan veneiden läheisyydessä. Se oli todennäköisesti nuori yksilö, joka oli eksynyt pääreitiltä.

Nämä ovat kuitenkin harharetkiä. Suurvalaat eivät viihdy Itämeressä pitkään. Syy ei ole pelkästään ruuan vähyys, vaan veden mataluus ja laivaliikenteen melu. Suurten valaiden viestintä perustuu matalataajuisiin ääniin, jotka kulkevat satoja kilometrejä – mutta Itämeri on niin matala ja täynnä hinaajia ja rahtilaivoja, että koko kanava on äänisaasteinen. Nörtti sanookin, että tämä on kuin yrittäisi soittaa puhelinkeskustelua heavy metal -festivaalin keskellä.

Muita harvinaisia vieraita ovat olleet esimerkiksi maitovalas ja pullokuonodelfiini. Nämä ovat yksittäisiä harhailijoita, eivät pysyviä kantoja.

Sekaannus: onko delfiini valas? Entä pyöriäinen?

Tämä on se kohta, jossa moni menee ihan ymmällään. Biologisesti delfiinit OVAT valaita – ne kuuluvat valaiden lahkon hammasvalaisiin. Arkikielessä me kuitenkin ajattelemme valaan isona, kymmenmetrisenä möhkäleenä. Pyöriäinen on tieteen näkökulmasta valas, mutta se ei ole delfiini. Delfiineillä on pullistunut otsa ja selvä nokka, pyöriäisellä pyöreä pää ja tylppä naama. Jos haluat mennä ihan tarkkaan: Suomen vesillä ei ole vakituista delfiinilajia. Joskus nähty pullokuonodelfiini on harhailija.

Vertailu: Pyöriäinen vs. Ryhävalas vs. Delfiini

Seuraavassa vertailussa näet nopeasti, miten nämä lajit eroavat toisistaan.

Miten erotan pyöriäisen, delfiinin ja suuren valaan?

Jos näet meressä evän, tarkista nämä kolme asiaa: koko, selkäevän muoto ja näkyykö 'puhallusta'.

Pyöriäinen (kotimme vakioasuja)

• 1,5 m, 50 kg – suurin piirtein aikuisen ihmisen kokoinen

• Pieni, kolmiomainen ja tylppä (ei sirppimäinen)

• Erittäin harvinainen, vilaus pinnassa, ei hyppele

• Pyöreä, tylppä, ei selvää nokkaa

Delfiini (harhailija)

• 2-4 m, 150-300 kg

• Sirppimäinen, kaareva

• Erittäin harvinainen Suomen vesillä, tykkää hypellä

• Pullistunut otsa, selvä nokka

Ryhä- tai muu suurvalas (harharetki)

• 10-15 m, 20-30 tonnia

• Pieni suhteessa kokoon tai kyttyrä

• Kerran 5-10 vuodessa, näyttävä puhallus

• Leveä, laakea

Antin bongaus: 30 vuotta odotusta Paraisilla

Antti, 47, on harrastanut meribongausta Paraisten saaristossa lapsesta asti. Hän oli kuullut huhuja vuoden 2006 ryhävalaasta, mutta ei ollut koskaan nähnyt mitään suurempaa kuin hylkeen. 'Olin jo vakuuttunut, että valaat Suomessa on pelkkä urbaanilegenda. Sellainen 'jääkarhu Helsingissä' -vitsi', Antti nauraa.

Elokuussa 2023 Antti oli veneilemässä ystävänsä kanssa. Yhtäkkiä vesi noin 50 metrin päässä ikäänkuin 'kupruili'. 'Ensimmäinen ajatus: onkohan tässä matalikko? Sitten näin sen selän. Se oli kuin musta, kiiltävä kivi, mutta se LIIKKUI. Koira haukahti veneessä. Silloin tajusin, että tämä on totta.'

Aluksi Antti yritti kuvata, mutta jähmettyi täysin. 'Kädet tärisi niin paljon, että puhelin meinasi tippua veteen. Ei siitä videosta tullut mitään. Mutta ehkä se on parempi – sain vaan katsoa sitä kaikessa rauhassa.' Valas ui veneen ali ja jatkoi matkaansa. Koko kohtaaminen kesti alle kaksi minuuttia.

Kesti pari päivää ennen kuin Antti uskalsi kertoa näystään eteenpäin. 'Ajattelin, ettei kukaan usko. Kun seuraavana päivänä uutiset vahvistivat, että Paraisilla ON havaittu ryhävalas, soitin äidille ja itkin onnesta. Neljänkympin kriisi peruttu – olen nähnyt valaan.'