Milloin yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi?

Milloin yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi? Ehdot

Yrittäjän on äärimmäisen tärkeää tietää tarkasti se, milloin yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jotta vältytään vakavilta taloudellisilta riskeiltä viranomaisten tekemissä selvityksissä. Oikean kriteeristön ymmärtäminen suojaa omaa toimintaa yllättäviltä juridisilta seuraamuksilta sekä varmistaa henkilökohtaisten etuuksien katkeamattoman säilymisen. Tutustu näihin virallisiin perusteisiin huolellisesti omien oikeuksiesi turvaamiseksi ja säästät rahaa.

Miten sivutoiminen yrittäjyys määritellään?

Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi silloin, kun sen vaatima työmäärä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ratkaisevaa arvioinnissa on aina toimintaan kuluva aika ja sen sitovuus, ei niinkään yrityksestä saatavien tulojen suuruus.

Toiminta tulkitaan yleensä suoraan sivutoimiseksi, jos olet harjoittanut yritystoiminta päätoimisen työn ohessa vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisen kokoaikatyön ohessa. Tämä pitkäaikainen rinnakkaiselo osoittaa viranomaisille käytännössä, että pystyt käymään töissä yrittäjyyden estämättä. Alussa olin itsekin epävarma siitä, lasketaanko iltaisin tekemäni graafinen suunnittelu esteeksi, mutta nyrkkisääntö piti paikkansa. Aika ratkaisee, eivät eurot.

Yrityksen perustaminen työttömänä ja 4 kuukauden suoja-aika

Jos aloitat uuden yritystoiminnan ollessasi työttömänä, sen pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida lainkaan ensimmäisen 4 kuukauden aikana. Tämä suoja-aika antaa aloittavalle yrittäjälle mahdollisuuden kokeilla liikeidean toimivuutta ilman välitöntä pelkoa tukien katkeamisesta.

Kyseisen neljän kuukauden jakson aikana voit nostaa työttömyysetuutta, mutta mahdolliset yritystulot sovitellaan yhteen päivärahan kanssa. Vasta tämän jakson päätyttyä viranomaiset tekevät kokonaisarvion siitä, onko toiminta laajentunut niin sitovaksi, että se estäisi kokoaikatyön hakemisen. Muistan erään tuttavani, joka teki ensimmäisen kuukauden aikana töitä yötä päivää ja pelästyi, mutta arviointi tehtiin vasta määräajan umpeuduttua.

Sivutoimisen yrittäjän YEL-vakuutus ja velvollisuudet

Sivutoimisen yrittäjän on huolehdittava lakisääteisestä yrittäjän eläkevakuutuksesta eli YEL-vakuutuksesta, mikäli toiminta ylittää laissa määritellyt minimirajat. Vakuutusvelvollisuus ei riipu yritysmuodosta tai siitä, teetkö työtä päätyösi ohella.

Vakuutus on otettava, jos yritystoiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja laskennallinen työtulosi on vähintään 9.423,09 euroa vuodessa. Monet aloittavat yrittäjät luulevat virheellisesti, että vakuutusta ei tarvita, jos yrityksestä ei nosta lainkaan rahaa tai palkkaa. Työtulo tarkoittaa kuitenkin oman työpanoksesi taloudellista arvoa, eli sitä summaa, joka pitäisi maksaa ulkopuoliselle työntekijälle vastaavasta työstä. Tämän oppiminen kantapään kautta maksoi minulle ensimmäisenä vuonna ylimääräisiä viivästysmaksuja.

Päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden erot työttömyysturvassa

Sivutoiminen yrittäjyys

• Sinun on haettava ja oltava valmis vastaanottamaan kokoaikaista palkkatyötä
• Oikeuttaa soviteltuun työttömyyspäivärahaan, jos jäät työttömäksi päätyöstäsi
• Yritystoiminnan tuottamat ansiotulot vähentävät maksettavan päivärahan määrää sovitellusti

Päätoiminen yrittäjyys

• Ei velvoita hakemaan muuta työtä, koska työllistät jo itsesi täysipäiväisesti
• Estää työttömyyspäivärahan saamisen palkansaajakassasta kokonaan yli 2 viikkoa kestävän toiminnan osalta
• Yrityksen tuloksella ei ole merkitystä, sillä pelkkä toiminnan laajuus katkaisee oikeuden tukeen

Mikon kokemus: IT-asiantuntijan sivutoiminen yritys

Mikko, 34-vuotias ohjelmistoasiantuntija Helsingistä, päätti perustaa toiminimen tarjotakseen konsultointia iltaisin ja viikonloppuisin. Hän halusi lisätuloja, mutta pelkäsi viranomaisten tulkintoja, jos hänen vakituinen työnsä alta menisi.

Ensimmäinen yritys kaatui aikataulujen hallintaan: Mikko otti liikaa asiakkaita ja teki hommia lähes 30 tuntia viikossa päätyönsä rinnalla. Kun hänet lomautettiin päähommastaan, viranomaiset epäilivät toiminnan laajuutta suuren tuntimäärän vuoksi.

Mikko ymmärsi virheensä ja rajasi yrityksen viikoittaisen työajan tiukasti alle 10 tuntiin. Hän toimitti tarkan tuntikirjanpidon ja selvityksen siitä, että ehtii hakea kokoaikatyötä.

Muutoksen ansiosta viranomaiset katsoivat toiminnan sivutoimiseksi, ja Mikko sai soviteltua päivärahaa työttömyytensä aikana, mikä pelasti hänen taloutensa vaikean jakson yli.